• Tilaus
  • Irtonumerot
  • Mediakortti
  • Yhteystiedot
  • Avustajille
  • Arvostelupalvelu
  • Yhdistys
  • Info
  • RSS
No Result
View All Result
Kulttuurivihkot
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
No Result
View All Result
Kulttuurivihkot
No Result
View All Result
Etusivu Jutut Artikkelit

Mies, joka muutti maansa

Juha Säijälä kirjoittanut Juha Säijälä
2.9.2021
kategoriassa Artikkelit
Lukuaika: 4 min
Mies, joka muutti maansa

Mikis Theodorakis (29. heinäkuuta 1925 Chíos, Kreikka – 2. syyskuuta 2021, Ateena, Kreikka).

Kreikan kansallissäveltäjä Mikis Theodorakis menehtyi tänään 2. syyskuuta 2021 96 vuoden iässä. Kulttuurivihkojen Kreikka-teemanumerossa (2/2014) käsiteltiin myös Theodorakiksen merkittävää uraa. Julkaisemme säveltäjän muistoa kunnioittaaksemme Juha Säijälän tällöin kirjoittaman artikkelin.

Theodorakiksen äärimmäisen laajaan tuotantoon mahtuu sinfonioita, lauluja, kamarimusiikkia, oopperoita, poliittista musiikkia… Hänet tunnetaan myös rebetikon, ”ouzerioiden musiikin”, uudistajana ja taitajana. Theodorakis muistetaan myös Kreikan sotilasjuntan vahvana vastustajana.

Mikis Theodorakis on jokaisen kreikkalaisen sydämessä. Theodorakis soi niissä taukoamatta. Voikin sanoa, että hän antanut kreikkalaisille identiteetin, omanarvontunnon, toivon, ilon ja sielun.


Kulttuurivihkot ottaa osaa koko Kreikan kansan suruun.

Mies, joka muutti maansa



Kreikasta ei voi puhua ilman Mikis Theodorakista. Maailmankansalaista, taistelijaa ja ”trubaduuria”, joka omassa elämässään on kuin laulu, rakkauslaulu, sotalaulu, toivon laulu. Kreikan kansa on hänelle muusa ja rakastettu. Theodorakis on taistellut jo yli kuuden vuosikymmen ajan sen puolesta. Tuonut koko maailman tietoisuuteen maansa kipeän todellisuuden väkevästi kansanomaisessa musiikissaan, puheissaan, teoissaan. 

Mikis Theodorakis oli ratkaiseva hahmo Kreikkaa vuosina 1967-1974 sortanutta oikeistojunttaa vastaan käydyssä taistelussa. Ennen juntan kaapattua vallan, maassa käytiin verinen sisällissota vuosina 1946–1949, jolloin vasemmistolainen nuori Theodorakis pidätettiin ja ajettiin maanpakoon ensin Icarian, sitten Makronisoksen saarelle, jolla häntä kidutettiin ja jopa haudattiin elävältä kahdesti. Hän kuitenkin selviytyi koettelemuksistaan ja matkasi Pariisiin säveltämään. 


Vuonna 1960 Theodorakis palasi kotimaahansa, musiikillisille juurilleen. Sävellyksellään Eptaphios hän osallistui maansa kulttuuriseen vallankumoukseen. Theodorakiksen vaikuttavimmat ja merkittävimmät työt perustuvat sekä kreikkalaiseen että koko maailman runouteen, esimerkiksi Kyklades Odysseas Elytisin, Romiossini Yannis Ritsoksen ja Romancero Gitano Federico Garcia Lorcan runouteen. Vuonna 1964 hän kirjoitti musiikin Michael Cacoyiannisin elokuvaan Kerro minulle Zorbas, jonka tunnuskappale, Syrtaki, on noussut koko Kreikan tunnusmerkiksi. Sitä inspiroivat vanhat kreetalaiset tanssit.

Vastarinnan symboli

21. päivä huhtikuuta 1967 oikeistojuntta kaappasi vallan. Mikis Theodorakis vetäytyi välittömästi maan alle ja perusti Isänmaallisen rintaman tavoitteena kaataa juntta. Kesäkuun alussa everstit julkaisivat ”Armeijan asetuksen numero 13”, joka kielsi hänen musiikkinsa soittamisen ja jopa kuuntelemisen millään muotoa. Theodorakis vangittiin ja lyhyen vapautuksensa jälkeen hänet teljettiin Oropoksen keskitysleirille.



Kansainvälinen solidaarisuusliike, jossa oli mukana muiden muassa Dmitri Šostakovitš, Leonard Bernstein, Arthur Miller ja Harry Belafonte, vaati Theodorakiksen vapauttamista. Ranskalaisen poliitikon Jean-Jacques Servan-Schreiberin pyynnöstä Theodorakis päästettiin maanpakoon Pariisiin huhtikuussa 1970.

Maanpaossa Theodorakis taisteli neljän vuoden ajan everstien kukistamiseksi. Hän aloitti laajan maailmankiertueensa ja piti tuhansia konsertteja kaikilla mantereilla osana kamppailuaan demokratian palauttamiseksi Kreikkaan. Hän tapasi kiertueellaan muiden muassa Pablo Nerudan, Salvador Allenden, Gamal Abdel Nasserin, Titon ja Yasser Arafatin. François Mitterrandista, Olof Palmesta ja Willy Brandtista tuli hänen ystäviään. Miljoonille ihmisille Theodorakis oli Kreikan diktatuurin vastarinnan symboli.



Vapaus, rauha, kulttuuri



”Ehkä yksi syistä miksi olen istuttanut juureni koko Kreikkaan, on se ettei minulla ollut juuria. Äitini puolelta olin vähäaasiasta, isäni puolelta Kreetalta. Olen oppinut elämään kuin ulkomaalainen Kreikassa, koska isäni muutti koko ajan kaupungista toisiin. Tietysti musiikki pelasti minut noina kriittisinä vuosina se auttoi minua saavuttamaan harmonian ihmisten kanssa ja luomaan siteitä heihin, kunnes tavoitin pisteen jolloin minulla ei ollut yksiä juuria, vaan tuhansia ja tuhansia juuria. Kaikki kohtasivat nykyiseksi yhdeksi juureksi, joka sitoi minut Kreikkaan. Juureksi joka menee syvemmälle ja hyväilee koko maailman ihmisiä, joten minusta tuli Kreikan ja maailman kansalainen. Uskon, että se on kaunein asia, joka ihmisen elämässä voi tapahtua”, Mikis Theodorakis muistelee kasvuaan.


”Elämäni on jakautunut musiikin ja ajatusten kesken, sekä kulttuurin ja taistelun paremmasta huomisesta välillä. Ideologisen arsenaalini voi tiivistää kolmeen sanaan: Vapaus, rauha, kulttuuri. Ne edustavat ihmisten taistelun aiheita läpi maailman muinaisista ajoista tähän päivään.”




”Kriisi sumentaa järjen”



”Yksi tärkeimmistä asioista, joista on syytä puhua, on kreikkalaisuus, koska juuri sen everstit halusivat tuhota. Kreikkalaisuus on meidän sielumme, juuri se antaa meille voimaa elää, se on meidän menneisyytemme ja samalla uskomme tulevaisuuteen sekä siihen, että tämä tulevaisuus on menneisyytemme arvoinen. Se ei ole sovinismia eikä nationalismia vaan jotakin paljon suurempaa, ylevämpää ja kauniimpaa. Kreikan kansa on kuin lapsi. Hymyllä ja lempeydellä sen voi helposti muuttaa puolelleen, mutta kovuudella siihen ei saa minkäänlaista kosketusta”, Mikis Theodorakis mietti maansa kohtaloa sotilasjuntan kaatumisen jälkeen 1970-luvulla. 


Miten hän näkee kansakuntansa tilan nyt 2010-luvulla, jolloin fasistinen Kultainen aamunkoitto -puolue nostaa päätään?

”En koskaan olisi uskonut, että varsinkaan meidän maassamme, missä natsismin uhrien valitus on edelleen elävänä muisteissamme, heidän verensä vielä tuoretta ja haavat avoimia, se päivä tulisi kun noiden ihmisten teurastajien kannattajia löytyisi keskuudestamme”, Theodorakis miettii ja syyttää suoraan Kreikan lainsäätäjiä ja poliitikkoja epäkunnioituksesta natsismin uhreja ja sitä vastaan taistelleita kohtaan.

”Syytän myös kaikkien puolueiden parlamentin jäseniä rinnakkaiselosta demokratian temppelissa ihmisten kanssa, jotka kuuluvat aivan muualle, eivät pelkästää parlamentin, vaan Kreikan yhteiskunnan ulkopuolelle.”


Theodorakiselle kannatusprosentit eivät sano mitään.



”Muistakaa, että oletusarvoisesti sivistyneet saksalaiset äänestivät Adolf Hitleriä musertavilla luvuilla. Olen pakotettu painottamaan sitä faktaa, että kriisin keskellä, erityisesti niin syvän kriisin, kuin me läpikäymme parhaillaan, on äänestäjien mahdotonta pysyä koskemattomana vallalla olevaan turhautumisen, hämmennyksen ja protestoinnin ilmapiiriin, joka sumentaa ihmisten järjen ja ymmärryksen.”




Tämän vuoksi hänen mukaansa olisi ollut välttämätöntä, että valtio olisi vuoden 1974 jälkeen asettanut ”punaiset rajat”, eli kieltänyt perustuslaissa erityisellä artiklalla minkäänlaisen fasismi-natsismin nousun.


”Ja suojelisi näin meitä jopa itseltämme, jos tarpeen.”



”Perustavanlaatuinen puolustautuminen pitäisi ja pitää nousta Kreikan yhteiskunnasta itsestään. Kultaisen auringonkoiton julkea olemassaolo osoittaa meille, että valitettavasti laaja kriisi, joka johtaa kaaokseen ei ole pelkästään taloudellinen, vaan ensisijaisesti arvojen kriisi”, Theodorakis painottaa.



Lähteet

Mikis Theodorakis: Minun lauluni, minun tieni, minun Kreikkani, WSOY, 1979

Wikipedia

www.mikis-theodorakis.net

Avainsanat: ablo NerudanArthur MillerDmitri ŠostakovitšEptaphiosFederico Garcia LorcaFrançois MitterrandGamal Abdel NasserinHarry BelafonteJean-Jacques Servan-SchreiberKerro minulle ZorbasKreikan diktatuuriKykladesLeonard BernsteinMichael CacoyiannisMikis Theodorokasminun KreikkaniMinun lauluniminun tieniOdysseas ElytisOlof PalmeRomancero GitanoRomiossini Yannis RitsosSalvador AllendenTiton ja Yasser ArafatWilly Brandt

Uusimmat

Virpi Alanen: Kaupunkilintu

Tervetuloa keväiseen runo- ja kirjailtaan 20.5.!

9.5.2025
Uusi Nootti-museo tuntee idänsuhteiden koko kirjon

Uusi Nootti-museo tuntee idänsuhteiden koko kirjon

7.5.2025
Jyväskylän Kevät: Onko Suomessa Ateenaa?

Jyväskylän Kevät: Onko Suomessa Ateenaa?

6.5.2025
Vuokralle tarjotaan: työpiste Helsingin Suvilahdessa Kulttuurivihkojen toimitilassa

Vuokralle tarjotaan: työpiste Helsingin Suvilahdessa Kulttuurivihkojen toimitilassa

6.5.2025

Rauhanmanifesti raikaa ikkunoista Eurooppa-päivänä 9.5.

2.5.2025
Kulttuurivihkojen keväässä runsas runousanti

Jyväskylän Kevät: Keskustelu kirjan Henki ja elämä pohjalta

29.4.2025

Valikoiva rasismi: suomalainen ryssäviha ja Ukrainan sota

22.4.2025
Jyväskylän Kevät: Naisnäkökulma eettisyyteen

Jyväskylän Kevät: Naisnäkökulma eettisyyteen

17.4.2025
Uusi elokuva kertoo Etyk-prosessista: ”Diplomaattiset prosessit voivat saada aikaan positiivisen ja kestävän muutoksen”

Uusi elokuva kertoo Etyk-prosessista: ”Diplomaattiset prosessit voivat saada aikaan positiivisen ja kestävän muutoksen”

16.4.2025
Kulttuurivihkojen kunta- ja aluevaalistudio

Kulttuurivihkojen kunta- ja aluevaalistudio

14.4.2025

Sote-palvelujen karsiminen on poliittinen valinta – vaihtoehtoja on!

13.4.2025
Kulttuurivihkot valvoo vaali-iltana

Kulttuurivihkot valvoo vaali-iltana

10.4.2025
Kulttuurivaalit! – Helsingin kuntavaalipaneeli

Kulttuurivaalit! – Helsingin kuntavaalipaneeli

10.4.2025
Kolme ystävää – Tarinankerronnan ilot ja surut

Kolme ystävää – Tarinankerronnan ilot ja surut

10.4.2025
Tampere Film Festival on Suomen kansainvälisin elokuvatapahtuma

Tampere Film Festival on Suomen kansainvälisin elokuvatapahtuma

5.4.2025

Vasemmistolainen kulttuurilehti

Päätoimittaja (painettu lehti) Marissa Mehr
Päätoimittaja (verkkolehti) Elias Krohn
Julkaisija Domirola Oy

Kaasutehtaankatu 1 / 12
00540 Helsinki
+358941145369
ISSN 2242-6736 (verkkojulkaisu)

Mikä Vihkot?

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

 

No Result
View All Result
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
  • Tilaus
    • Irtonumerot
  • Yhteystiedot
  • Avustajille
  • Arvostelupalvelu
  • Yhdistys
  • Mediakortti
  • Info