Prinsessa lähti ja herneet vierivät

Vasemmistoliitto on pysähtynyt suremaan prinsessan lähtöä valtakunnasta, mutta hovissa kuhisee vaikka rahvas vain parkuu.

Monet Suvi-Anne Siimeksen nimeen vannoneet ihailijat kiroavat puoluetta, joka heidän mielestään ajoi keulakuvansa eroamaan. Se oli "änkyröiden" vika, sanotaan. Änkyrät pitää saada ulos puolueesta, sanotaan.

Näin sanovat ovat riidanhaluisia erottajia, jotka kokevat olevansa ainoina oikeassa. Juuri tästä Suvi-Anne Siimes on viime aikoina kritisoinut Vasemmistoliittoa, ja juuri tähän helmasyntiin Siimes itsekin syyllistyi.

Siimes myös paljasti viime viikolla, että hän oli yhdessä eräiden muiden johtavassa asemassa olevien vasemmistoliittolaisten kanssa sopinut, miten puolue suhtautuisi Euroopan unionin perustuslakiin ja kriisinhallintajoukkoihin. Pienen piirin päätös oli päinvastainen kuin puolue-elinten päätökset.

Tästäkin Siimes syyttää puoluetta, ei itseään.

*         *          *          *

Suvi-Anne Siimeksen torstaina jättämästä paikasta tulee kova kilpailu, joka luultavasti ratkeaa ennen kesän ylimääräistä puoluekokousta.

Kansanedustaja Jaakko Laakso on jo ehdottanut Siimeksen seuraajaksi eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Martti Korhosta (kuvassa tv-haastattelussa). Korhonen on toiminut ministerinä vastuualueenaan alue- ja kunta-asiat. Laakson hanke voi hyvinkin onnistua, jolleivät pahat kielet ala puhua änkyröiden ehdokkaasta. Saa nähdä, kehtaavatko.

Ensimmäinen varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne voi hyvinkin uskoa itseensä ja asettua ehdolle, vaikka osoittikin 1.3. Kansan Uutisissa julkaistulla kolumnillaan riidanhaluisuutensa ja johtamiskykyjensä puutteen syyttäessään Vasemmistoliiton kansanedustajia vasemmistopopulisteiksi. Kalliorinne myötäili näin Siimeksen ajatuksia.

Siimes tosin meni pidemmälle. Hän arvosteli Hufvudstadsbladetissa 1.3. jälleen kerran eduskuntaryhmäänsä ja totesi, että ryhmä tarvitsee uudistamista ja että "puolueen tehtävä on päättää, keitä asetetaan ehdolle [eduskuntavaaleihin]".

Puolueen pitäisi näiden näkemysten mukaan päättää tarkemmin siitä, keitä otetaan ehdokkaiksi, koska nykyisistä ehdokkaista on tullut Siimeksen - ja Kalliorinteenkin - näkemyksen mukaan epämiellyttäviä kansanedustajia.

Kalliorinteen valinta olisi Siimeksen ehdottomille kannattajille siis tavallaan turvallinen, koska viimeaikainen linja säilyisi ilmeisesti samana entisten ns. taistolaisten syyttelyineen kaikkineen.

Monet toverit miettivät mielessään kansanedustaja Pentti Tiusasta, lääkäriä, jolla on ikävästi julki tullut kokemus vakoiluskandaalista. Menneisyys alentaa hänen mahdollisuuksiaan. Selvää on, että se "oikeamielisten" ryhmä, jonka johtoon Kalliorinne pyrkii hakeutumaan, pitää ääntä Tiusasta vastaan. Voi olla, että Tiusanen ei edes uskaltaudu ehdolle, jos tehtävä kiinnostaakaan.

Myös kansanedustaja Markus Mustajärveä on kosiskeltu ehdokkaaksi, mutta hän ei ole itse halunnut sanoa asiaan juuta eikä jaata. Ehdolle asettuessaan hän etsisi tukea Siimeksen linjaa vastustaneilta.

Mutta todellinen vahva ehdokas on Minna Sirnö, toinen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja. Hänestä voi tulla kompromissiehdokas, kun maltillisesti esiintyvä naisverkosto seisoo yksimielisenä hänen takanaan.

Jos Sirnöstä tehdään puheenjohtaja, Vasemmistonuorten entisestä puheenjohtajasta ja Esko-Juhani Tennilän nykyisestä eduskunta-avustajasta Paavo Arhinmäestä tehdään kompromissikykyinen, nuori ja pidetty 2. varapuheenjohtaja. Hänellä on nostetta.

Johan Alén
Kuva: Johan Alén

Aiheesta muualla Kulttuurivihkoissa

Vasemmistonuoret moittii Suvi-Anne Siimestä (21.2.2006)

etusivu : juttuarkisto

VIDEOARKISTO>

LEHTIARKISTO>

ASIAKASPALVELU>

MEDIAKORTTI>

AVUSTAJILLE>

YHTEYSTIEDOT>

LINKIT>