Mistä kaikesta Seinäjoen tauluriidassa on kyse? Michel Foucault’n strukturalistinen valtateoria voi avata tässäkin esimerkissä silmät.
Tapausta voi lähestä ainakin kolmesta ei näkökulmasta käsin.
1. Hallintovalta ja mediavalta
Tapaukseen liittyy virakavallan ja poliittisen vallan käyttöä. Sairanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki oli tehnyt taulun tilaamista kokevan viranhaltijapäätöksen (Pihlajanmäen blogi 22.10.2014). Päätös piti merkitä hallituksen kokouksessa tiedoksi ,mutta niin ei käynyt. Piirin johtaja perui kokouksen jälkeen päätöksensä.
Ilkka-lehden pääkirjoituksen mukaan (24.10.2014) muotokuvan hankinta haluttiin pitää salassa, sillä pöytäkirjan hankintapäätös jätettiin julkaisematta internetissä. Pääkirjoituksessa kritisoitiin sairaanhoitopiirin hallitusta päätöksenteon salaamisesta, koska salaaminen vaikuttaa haitallisesti hallintoon luottamiseen.
Mediavaltaa, Ilkka-lehteä populismista syyttänyt taiteilija Soile Yli-Mäyry on luvannut selvityttää oikeutensa taulukiistassa (Ilkka 30.11.2014). Kun Ilkan toimittaja oli haastettellut Ilkan päätoimittajaa Satu Takalaa, tämä puolusti lehden uutisointia vallankäyttäjien vahtimisella. Lukijoille lehden järjestämä verkkokysely oli hänestä normaalia toimintaa.
Julkisessa riitelyssä on tullut esiin sairaanhoitopiirin poliittisen hallituksen (puolueiden) lisäksi myös esimerkiksi päätoimittaja (sananvalta) ja lehden omistaja (puolueideologisen informaatiolevittämiskoneiston haltija).
Ilkassa on käyty viime aikoina yt-neuvotteluja, koska lehden talous on kireä. Tilanne vaikuttaa myös uutisointiin (mielipiteiden ilmaisemisvapauteen, päätoimittajan asemaan jne.).
Taulukiistasta on kirjoittanut Ilkassa 7.12.2014 myös toimittaja Jaana-Stiina Ala-Korpi. Taiteilija Yli-Mäyry teki sairaanhoitopiirille kiistaa koskevan tuloksettoman sovintoesityksen. Hän ilmoitti haastavansa sairaanhoitopiirin markkinaoikeuteen (Ilkka 11.12.2014).
Keskustan puolueorganisaation äänitorvi seinäjokilainen Ilkka ampui takaisin samana päivänä uutisoimalla netissä Yli-Mäyryn aikaisemmasta tekijänoikeusridasta (Vantaan käräjäoikeus, Yli-Mäyryn taiteen käyttö teollisessa kangastuotannossa).
2. Puolueiden sisäiset valtataistelut ja demokratia
Ilmastonmuutoksen syveneminen ja al-Qaida-vankien mielivaltainen kiduttaminen USA:n vankileirillä todistavat siitä, että käynnissä on maailmanlaajuinen hallitsematon kehitys. Valtapuolueet tarjoavat samaan aikaan itsestään kuvan hillittyinä ja hallittuina organisaatioina.
Suomiko vähiten korruptoitunut valtiolaitos? Raha ratkaisee valtaannousun täälläkin.
Etelä-Pohjanmaalla asuva puolueen johdosta 2010 syrjäytetty Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen heitti aamulla 10.12.2014 TV-uutisissa vuoden 2015 vaalirahoitusilmoituksesta kokonaisen ”pommin”.
Korhosen mukaan korruptiivisen vaalirahoitusperinteen annetaan jatkua Suomessakin. Vaalituki perustuu oikeusministeriön ohjeiden mukaan pelkkään ilmoitukseen (kuitteja ei tarvita). Parhaiten Korhonen tuntee maalaisliittolais-eteläpohjalaisen ruskeiden kirjekuorten kulttuurin.
Korhosen ärtymys kertoo puolueen sisäisistä valtariidoista ja kostoiskusta. Kovimmat valtapelit käydään aina puolueiden sisällä omassa porukassa, ei organisaation ulkopuolella, julkisuudessa puoluepamput ovat aina enkeleitä.
Keskustalaisen eteläpohjalaisen Jukka Vihriälän moniväriset taulukirjekuoret ovat saaneet nyt rinnalleen Korhosen parhaiten tuntemat ruskeat kirjekuoret.
Korhosen oma sottuinen valtatarina liittyy Keskustapuolueen Nova Group-KMS-sotkuihin, kauppakeskusten joustavaan sijoittelemiseen ja Kehityvien Maakuntien Suomeen (KMS). (ks. Suomen Kuvalehti 17.7.2009).
Korhosen puhe liittyy myös entisen pääministerimme Matti Vanhasen keskustalaiseen ruusu-, poreallas- ja lautakasakulttuuriin.
Orjamoraalis-kristillisesti kiillotetun bisnes- ja rahanhimoisen Sipilän julkinen putipuhtauksellinen kestokuva ja yritys päästä päämisteriksi on saanut Korhosen kainalokarvatkin pystyyn.
Kannattaa vilkaista eteläpohjalaisen kirjailijan Antti Tuurin kirjaa Linnuille pesänsä ja ketuille kolonsa (1998). Siinä kerrotaan sivulla 116, kuinka itse Johannes Virolainen osasi pelata ruskeiden kirjekuorten peliä häipymällä näkyvistä juuri ennen sikailun alkamista (rahakirjekuorien jakamista).
Vihriälän ja Korhosen maton alle siivoamisella Keskustan johto pyrkii rakentamaan Sipilästä ja Keskustasta julkisuuteen pyhän ja puhtaan kuvan. Ja lakeuden körttikansa hurraa.
Keskustan nyt kasaamasta ruskeiden kirjekuorten pyramidista saatta tulla Keskustalle taas kerran ongelma. Sen voi aiheuttaa terve demokratia, johon ei kuulu tekopyhyys.
Keskustan siivoamishullun sanankäytön valtakone eli seinäjokilainen Ilkka-lehti ei ole uutisoinut netissä kuolemantuomioon vihkiytyneiden (puukkojunkkarimaisten) amerikkalaisten kiduttamistoimista (laittomalla vankileirillä) ja Korhosesta mitään.
Oikeudellisessa prosessissa ei saa käyttää kiduttamista, se on vallan väkivaltaa, kostoa.
3. Taiteen autonomia ja taide yhteiskunnallisen vallankäytön puristuksessa
Vaikuttaako yhteiskunnallinen vallankäyttö nykyisin liikaa luovaan taiteelliseen työskentelyyn (taiteen autonomiaan)? Ja käyttääkö yhteiskunnallinen valta taidetta tuhoisasti omiin vallankäyttöpäämääriinsä?
Tulisiko taideteoksia julkiseen organisaatioon tilattaessa tehdä aina juridinen sopimus?
Jukka Paaso, Turun yleissuunnitteluarkkitehti 1987–2010, Kauhava (eläkkeellä)
