Kulttuurivihkoissa 6/2018 on erikoisteemana kirjalliset yhteisöt: niin kirjailijoiden, lukijoiden, kustantajien kuin asianharrastajienkin yhteenliittymät. Kirjailijoista aihetta pohtivat Siiri Enoranta, Aura Nurmi ja Juhani Känkänen. Ville Hytönen ja Ville-Juhani Sutinen muistelevat turkulaisen, vahvasti yhteisöllisen Savukeidas-kustantamon vaiheita. Lukupiirien historiasta ja niiden merkityksestä suomalaisille kertoo muun muassa aiheesta väitellyt Suvi Ahola. Esittelemme myös kirjailijoiden nimikkoseuroja. Perussa syntynyt suomalaisrunoilija Roxana Crisólogo puolestaan kritisoi suomalaisen kirjallisen elämän ulossulkevuutta.
Muita aiheita lukupaketissa ovat muun muassa Ingmar Bergman, Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi, Jouko Turkan perintö, Sveitsin mustalaisten kärsimykset, Emily Brontën ajankohtaisuus sekä Cecil B. DeMillen vallankumousaiheinen elokuva Huuto Volgalta.
Lehti on ostettavissa Kulttuurivihkojen verkkokaupasta edullisesti sekä postitettavana irtonumerona että helposti ladattava digilehtenä.
Teema: Kirjalliset yhteisöt
Mitä yhteisö merkitsee kirjailijalle?
Kirjallisuuden yhdessä pohtiminen on monelle tärkeää. Kirjailijat Aura Nurmi, Siiri Enoranta ja Juhani Känkänen kertoivat Kulttuurivihkoille ajatuksiaan yhteisöllisyydestä.
Savukeitaalla ymmärrettiin puolesta sanasta
Yhteisymmärrys ja ajattelutavan samanlaisuus loivat turkulaisen pienkustantamon hengen.
Lukupiireissä kukoistaa itsesivistyksen eetos
”Kirjastolaitoksen ja lukupiirien historia alkuvaiheissaan on ihan yhtenevä”, toteaa lukupiireistä väitellyt Suvi Ahola.
Tärkeintä on elävä vuorovaikutus
SKS:n tuoreesta kyselyaineistosta selviää, mitä lukupiireissä tehdään ja miksi.
Kirjailijoiden nimikkoseurat vaalivat kulttuuriperintöä
Suomessa toimii viitisenkymmentä kirjailijan nimikkoseuraa. Uusimpia niistä on Hannu Salama -seura, joka aikoo tempaista ensi juhannuksena.
Kuka saa olla suomalainen kirjailija?
Perussa syntynyt suomalaisrunoilija Roxana Crisólogo tuntee sielujen sympatiaa saamelaisten kanssa ja kritisoi muun muassa Kirjailijaliittoa ulossulkevuudesta.
Muita aiheita
Pääkirjoituksessa kommentoidaan ilmastonmuutoskeskustelua ja vaaditaan perusteellista ajattelutapojen ja yhteiskunnallisten rakenteiden kumousta ekokatastrofin torjumiseksi.
Paraati jatkaa kulkuaan
Pordenonen mykkäelokuvafestivaaleilla nähtiin muun muassa kymmenen eri Balzac-filmatisointia.
Ingmar Bergman – ihailtu ja kiistelty
Bergmanin syntymän juhlavuonna mestariohjaajasta on tehty useampikin elokuva. Margarethe von Trottan dokumentti valottaa Bergmania sen kautta, miten tämä on vaikuttanut von Trottaan itseensä.
Samppanjaa ja robotteja kaikille?
Pontus Purokurun kirja Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi tarjoaa virkistävän vaihtoehdon kuivalle talouspuheelle.
Mitä jäi jäljelle Turkan Teak-kaudesta?
Jouko Turkka oli kiistelty, mutta myös kiitelty teatterin uudistaja. Pilvi Meriläisen puheenvuoro Turkan merkityksestä suomalaiselle teatterikentälle.
Alppimaan mustalaisten kärsimystie
Pro Juventute -järjestön suorittamat mustalaislasten huostaanotot ovat Sveitsin historian suurimpia häpeäpilkkuja.
Emily Brontën syntymästä 200 vuotta – mietteitä Britanniasta matkan varrelta
Brontë tunnetaan Humisevan harjun intohimoisen rakkaustarinan kirjoittajana. Tanja Toijanniemi kuvaa matkaesseessään naisen asemaa Britanniassa 200 vuotta sitten ja nykypäivänä.
Historia iholla eli Cecil B. DeMille vallankumouksen kimpussa
Cecil B. DeMille tunnetaan mahtipontisista elokuvistaan. Veli-Matti Huhta analysoi vuonna 1926 valmistunutta Huuto Volgalta -elokuvaa.
Lauluja järjestelmästä
Christer Pursiainen kuunteli sentimentaalisuuden vallassa kaksi levyllistä kantaaottavaa musiikkia vuodelta 1971.
200 sanaa
Uutispalstalla kerrotaan ruuankuljetuspalvelu Foodoran työntekijöiden kamppailusta oikeuksiensa puolesta, kansalaisaktivismin uusista muodoista Euroopan reuna-alueilla ja Kulttuurivihkojen Studio e -ohjelman sisällissotakeskustelusta sekä muistellaan Agit Prop -kvartetin vast’ikään edesmennyttä jäsentä Martti Launista.
Levyjä, kirjoja
Levynurkassa J. Tuomas Harviainen esittelee viisi vahvaa uutuuslevyä marginaalista.
Kirja-arvioissa Sirkka Ahosen Suomalaisuuden monet myytit, Turo Mannisen Yrjö Mäkelin – Työväenliikkeen tienraivaajan elämä, Svetlana Aleksijevitšin Neuvostoihmisen loppu, Esko Karppasen Jumalten unet – esseitä Eino Leinosta ja Tapani Maskulan Intohimosta elokuvaan.
Kaunokirjallisuutta, sarjakuvaa, kuvataidetta
Poloneesi
Kari Saviniemen runosikermä.
Avanto
Näyte Anna Mari Räsäsen runokokoelmasta Risukko.
Mummoni viettää joulun hiljaa
Näyte Johan Alénin novellikokoelmasta Katoavat keltaiset.
Sarjakuvaa
Anssi Ylirönnin kolme strippiä.
Taidetta löydetyistä ja haalituista materiaaleista
Miko Hornborgin teoksia.
Kolumneja
Jouni Avelin ihmettelee Antti Nylénin esittämiä ajatuksia taiteesta, romaaneista ja esseistiikasta. Martti Berger palaa yhdeksän vuoden takaiseen Pieneen Venäjä-manifestiinsa. Markku Soikkeli vieraili avaruustieteen tapahtumassa ja pohtii humanistien, luonnontieteilijöiden ja insinöörien suhdetta.
68 sivua, vain 9,90 e!
Irtonumerot noin viikon toimitusajalla verkkokaupastamme tai sähköpostitilauksena laskulla: tilaus(ät)kulttuurivihkot.fi (hinta sisältää postikulut).
Verkkokaupasta saatavissa myös erityisen edullinen digilehti kaikille lukulaitteille ja tietokoneelle (4,90 e).
