Kulttuurivihkot julkaisee paljon avustajien artikkeleita, kaunokirjallisuutta, sarjakuvaa, valokuvia ja kuvituksia. Kaikista töistä voidaan maksaa pieni palkkio. Palkkiot ovat vain murto-osa alan normaaleista korvauksista, koska kyseessä on tappiollinen, verovaroin tuettu kulttuurijulkaisu.

Kulttuurivihkoilla on käytössään avustajien sähköpostilista. Liittymisohjeet saa toimituksen jäseniltä.

Lehti järjestää toisinaan ohjelmallisia ja vapaamuotoisia avustajatapaamisia, joista ilmoitetaan sähköpostilistalla.

Aiheita voi koska tahansa tarjota toimituksen jäsenille sähköpostitse. Yhteydenotot kannattaa osoittaa ensisijaisesti toimitussihteereille. Puhelinta ei kannata juuri käyttää, koska toimituksessa ei olla säännöllisesti paikalla, sillä toimituksen jäsenet työskentelevät enimmäkseen kotonaan.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kulttuurivihkot.fi

Katso myös toimituksen jäsenten yhteystiedot.

Toimitus ottaa sitoumuksetta vastaan kirjoituksia, kaunokirjallisuutta, valokuvia, sarjakuvia ja piirroksia. Kaikista voi neuvotella etukäteen. Tarjottavat tekstit toimitetaan sähköpostin välityksellä (vain RTF- tai ASCII-liitetiedostot kelpaavat) tai paperilla ja levykkeellä. Digitoituja kuvia ei saa lähettää ilman toimituksen pyyntöä. Yhteystiedot tulee liittää lähetyksen mukaan. Pyytämättä lähettyä materiaalia ei palauteta.

Päätoimittaja-kustantaja hoitaa kaikki palkkioasiat. Toimi seuraavasti: Kirjoita sivutoimen tai freelancer-verokortin valokopion päälle selkeästi tilinumerosi, ja varmista että myös osoitteesi on verokortissa mukana. Lähetä verokortin kopio lehden osoitteeseen. Tällaisen verokortin voi lähettää myös skannattuna sähköpostitse. Mikäli verokortissasi lukee, että alkuperäinen verokortti tulee esittää työnantajalle, se ei kelpaa kopiona eikä skannattuna. Hanki silloin toisenlainen verokortti tai lähetä alkuperäinen meille, mutta varaudu pitkään palautusaikaan.

Kaunokirjallisuuden tarjoaminen

Julkaisemme tasokkaita kaunokirjallisia tekstejä erityisesti uusilta kirjoittajilta. Runoja ja proosaa voi tarjota osoitteeseen kaunokirjallisuus(a)kulttuurivihkot.fi tai postitse (merkitse kuoreen ”kaunokirjallinen osasto”).

Koska lehdessä on hyvin rajallinen määrä sivuja, tekstejä joudutaan karsimaan myös pituuden perusteella. Kun valikoimme tekstejä, etusijalle nousevat ennemmin muutaman liuskan tekstit kuin puolen sentin liuskapinot.

Teksteistä ei valitettavasti voida antaa palautetta eikä niitä palauteta. Kopiot kelpaavat postitse, sähköposti on paras vaihtoehto.

Kulttuurivihkojen artikkeleiden kirjoitusohjeet

Kulttuurivihkojen kieli on hyvää yleiskieltä. Sivistyssanat pyritään korvaamaan suomalaisilla vastineillaan. Harvinaiset sivistyssanat, joita ei voi korvata, tulee selittää suomeksi.

Artikkelin rakenne

Tekstin lisäksi tulee laatia otsikko, ingressi, väliotsikot ja mahdolliset kuvatekstit.

1. Otsikko on iskevä (ja kuvaa käsiteltävää asiaa). Otsikko on mieluiten lyhyt.

2. Ingressi EI ole jutun aloitus tai ensimmäinen kappale. Ingressi on itsenäinen esittely siitä, mitä jutussa kerrotaan. Ingressi herättää lukijan kiinnostuksen. Yleensä lehdistä luetaan otsikko ja ingressit, mahdollisesti kuvatekstit. Ingressin tulee olla lyhyt, korkeintaan kappaleen mittainen.

3. Väliotsikot sisältävät mielellään verbin. Väliotsikko on kiinnostava, kenties nokkela, ja se liittyy itseään seuraaviin kappaleisiin. Tekstin tulee olla täysin ymmärrettävä myös siinä tapauksessa, että väliotsakkeet poistetaan: asiat pitää kertoa itse jutussa.

Artikkelin tekstin tulee olla toimiva kokonaisuus ilman otsikkoa, ingressiä ja väliotsikoita.

Artikkelin asettelu tekstinkäsittelyohjelmassa

Jutun tiedot asemoidaan tekstinkäsittelyohjelmassa seuraavaan järjestykseen. Huomaa että muotoilu on tarkka: tee juuri näin!

Otsikko <EI KIRJOITETA ISOIN KIRJAIMIN EIKÄ LIHAVOIDA>
<tässä on yksi tyhjä rivi>
teksti Kirjoittajan Nimi
kuvat Kuvaajan Nimi
<tässä on yksi tyhjä rivi>
Ingressi kirjoitetaan tähän lihavoimatta, kursivoimatta, 
alleviivaamatta — aivan normaalisti!
<tässä on yksi tyhjä rivi>
Varsinainen juttu alkaa tästä. 
Lihavoi tai kursivoi myös sellaiset välimerkit, 
jotka seuraavat välittömästi lihavoitua/kursivoitua
sanaa: pilkku, piste, puolipiste, kaksoispiste,
yhdysmerkki.
Kappaleet erotetaan toisistaan painamalla 
return-näppäintä yhden kerran. Kappaleiden väliin
ei saa laittaa tyhjiä rivejä ellei tarkoituksena 
ole erottaa jaksoja toisistaan esimerkiksi
väliotsikoiden sijoittamikseksi.
Kappaleita EI saa sisentää tabulaattorinäppäimellä 
eikä välilyönnein. Jos olet epävarma menettelystä,
ÄLÄ sisennä.
<tähän yksi tyhjä rivi>
Väliotsikko tehdään näin
<tähän yksi tyhjä rivi>
Tästä alkaa väliotsikon jälkeinen kappale.

Älä lihavoi tai kursivoi mitään osia tekstistä, ellet tarkoita niiden olevan todellakin lihavoituja tai kursivoituja lehdessä. Väliotsakkeita ei koskaan saa lihavoida tai kursivoida. Väliotsikkoa ennen ja sen jälkeen on vain yksi tyhjä rivi — ei enempää eikä vähempää.

Kirjoituksen lähettäminen

Sähköpostin liitetiedostona otetaan vastaan RTF- eli Rich Text Format -tiedostoja sekä ASCII-tekstitiedostoja. Lähetä juttu toimitussihteerille.

Sähköpostiviestin tekstiosassa voi lähettää poikkeustapauksissa etupäässä lyhyitä kirjoituksia.

Toimituksen postiosoite on Kulttuurivihkot, Rakennus 7, Kaasutehtaankatu 1, 00540 Helsinki. CD-levy tai muistitikku käy (mukaan tuloste). Käytä RTF- tai tekstitiedostomuotoa.

Jos olet sopinut kirjoituksesta etukäteen jonkun henkilön kanssa (mikä on suositeltavaa), lähetä se hänelle.

Lehden omaksumia käytänteitä

Lainaukset eli sitaatit eli suora esitys merkitään lainausmerkeillä. ”En mä vaan tiedä”, Pekka sanoi, ”mutta ehkä se onnistuukin!” Vuorosanaviivaa ei käytetä milloinkaan (ainoa poikkeus ovat kaunokirjalliset tekstit).

Puolilainausmerkkejä käytetään ainoastaan, jos täytyy esittää lainaus lainauksen sisällä: ”Mä sanoin sille ’hasta la vista’, mut ei se tajunnu”, Pekka kerskui.

Jokainen lainaus on oma kappaleensa, aivan kuten olisi vuorosanaviivojakin käytettäessä. Esimerkiksi:

”Kyllä”, Virtanen vastaa.

Vuosiluvut kirjoitetaan kokonaisina: 1998, 1970-luku. Seuraavaa vuosilukujen merkitsemistapaa tulee välttää: 70-luku. Näin ei saa koskaan kirjoittaa: 98, -98 (paitsi ilmaisussa tyyliä ”1995 ja -98”).

Lehtien nimet kursivoidaan jokaisella esiintymiskerralla.
Esimerkki: Kulttuurivihkot on Suomen johtava kulttuurilehti. Pekkalan mukaan »Kulttuurivihkot on elämän suola». Helsingin Sanomat pyrkii kuitenkin levittämään porvarillista ideologiaa, mutta Aamulehti on vähentänyt propagandan määrää.

Lyhenteet

Lyhenteet merkitään seuraavien esimerkkien mukaisesti:
1. luetaan sanana: Nato, Efta, Etyj, ufo.
2. luetaan kirjaimittain: YK, USA, GSM.
3. eräät vakiintuneet kirjainlyhenteet: tv, cd, cd-rom.

Älä käytä näitä ja muita vastaavia lyhenteitä vaan kirjoita ne auki: ns. => niin sanottu, esim. => esimerkiksi, mm. => muun muassa.

Käytä asioiden nimiä, älä niiden lyhenteitä, kun mainitset asian jutussasi ensimmäistä kertaa: kirjoita ammattiyhdistys, älä ay; kirjoita Euroopan unioni, älä EU.

Yhdysvaltojen ensisijainen maannimi on Yhdysvallat (asetettakoon se suosituimmuusjärjestyksessä USA-nimityksen edelle mahdollisuuksien mukaan).

Korostukset (tärkeä)

Ihmisten koko nimi merkitään ainakin kerran näkyviin. Ei pidä puhua vain ”Heinosesta”, vaan artikkeli aloitetaan reippaasti tervehtimällä ”Olli-Pekka Heinosta” — jatkossa häntä voi nimittää vaikka ”Osku H:ksi”, jos siihen on syytä. Henkilönnimet lihavoidaan, kun ne esiintyvät ensimmäisen kerran jutun tekstissä (ingressiä, otsikoita, kuvatekstejä yms. ei lasketa!). Sillä ei ole väliä, onko henkilö elävä (Sinikka Sokka) tai kuollut (Karl Marx).

Teosten (kirjat, elokuvat, musiikkikappaleet tai äänitteet) nimet kursivoidaan JOKA KERTA kun ne esiintyvät jutussa.

Myös lehtien (sanomalehdet, aikakauslehdet, tieteelliset julkaisut, nettilehdet jne.) nimetkursivoidaan jokaisella esiintymiskerralla.

Yhtyeiden, työryhmien, yhdistysten, yritysten tai muiden sellaisten nimiä EI kursivoida eikä lihavoida.

Alleviivauksia ei pidä käyttää missään yhteydessä.

Lihavointi ja kursivointi tehdään myös korostettua sanaa välittömästi seuraavalle tai edeltävälle välimerkille, joka voi olla (ainakin) piste, pilkku, puolipiste, kaksoispiste, lainaus-, sulku-, huuto-, kysymys- tai yhdysmerkki. Käytäntöön on typografiset syyt: teksti näyttää näin menetellen paremmalta.

Erikoismerkit

Suhu-s ja muut vastaavat kirjaimet kirjoitetaan Unicode- tai Windows-merkistön mukaan. Jos et pysty tuottamaan näitä merkkejä, translitteroi sh:na, zh:na jne. ja merkitse ehdottomasti asiasta tieto jutun saatteeseen.

Englannin mukaisia translitterointeja ei saa käyttää esimerkiksi venäjää tai kiinaa translitteroitaessa. On aina selvitettävä, miten nimi kirjoitetaan suomalaisen käytännön mukaan.

Euron symbolia EI käytetä. Euro-rahayksikön lyhenne on ”e”, mutta artikkeleissa kirjoitetaan ”euro”. Esimerkki: Kulttuurivihkot maksaa 6,90 euroa.

Tekstikatkelmien käyttö

Lainaukset esimerkiksi kaunokirjallisista teksteistä esitetään tekstissä lainausmerkkien sisällä tarvittaessa omana kappaleenaan. Lainausta ei eroteta tyhjillä riveillä eikä poikkeavalla sisennyksellä. (Menetellään siis toisin kuin esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa.)

Mikäli lainaus sisältää useita peräkkäisiä kappaleita, merkitään kunkin alkavan kappaleen alkuun lainausmerkki.

Esimerkki:
”Kasvottomien armeija käy peistä taittaen tuleen. Voi mitä saakaan Jumala itse aikaan? Eikö helvetin liekki polta kaikkia tasan — kuin itara ahma?
”Voi mikä riemu soikaan kankaalla, kun miehemme polttavat sillan! Vihdoin!” (Tuntematon sissi)

Runoja lainattaessa säkeiden raja merkitään kauttaviivalla ja säkeistöjen raja kahdella kauttaviivalla seuraavasti:
”Kosteasta kodostaan / nous hauki puuhun laulamaan”

Lainauksen sisäinen katkos merkitään ”— —”.
Esimerkki: ”— — ihmiselo oli toki — —. Mutta emme mekään — —.”

Arvostelu

Kirjoittajan nimi merkitään artikkelin loppuun, ei alkuun. Arvostelun alkuun, otsikon ja leipätekstin väliin, merkitään arvostellun teoksen tiedot alla olevien esimerkkien mukaisesti. KAIKKI MAINITUT TIEDOT tulee aina antaa. Näitä tietoja EI kursivoida eikä lihavoida.

1. Käännöskirja: Kirjoittajan nimi (painovuosi): Teoksen nimi (Alkukielinen nimi). Suomentanut Suomentajan Nimi. sivumäärä sivua. Kustantajan Nimi.
Esimerkki: Peter Broughny (2001): Kärsäkäs syö jäkälää (Things live in the Past). Suomentanut Sarki Sarkovalantaa. Cosmoskustanne. 207 sivua.

2. Suomalainen kirja: Kirjoittajan nimi (painovuosi): teoksen nimi. Kustantajan Nimi. Sivumäärä sivua.
Esimerkki: Sari Sarkovalantaa (2001): Kärsäkäs syö jäkälää. Cosmoskustanne. 209 sivua.

3. Elokuva: Elokuvan nimi (Mahdollinen alkukielinen nimi), ohjaus Ohjaajan Nimi, pääosissa Pääosa Ykkönen, Pääosa Kakkonen ja Pääosa Kolmonen, valmistumisvuosi.
Esimerkki: Ere syö jäkälää (Ere äter mycket), ohjaus Jere Päänpää, pääosissa Ere Päänpää ja Verandra Forsell, 1978.

4. Äänite: Äänitteen Nimi, Artistin Nimi, ilmestymisvuosi.
Esimerkki: Eat my Jäkälä!, The Cosmo-Eaters, 2000.

Arvosteluissa ei käytetä ingressejä eikä väliotsikkoja. Väliotsikoiden sijaan juttu jaetaan muutamaan osaan (tyhjä rivi osien väliin), ja taittaja korostaa kunkin osan ensimmäisiä sanoja typografian keinoin.

200 sanaa -palstan artikkelit

Huomaa, että 200 sanaa -palstan artikkeleissa ei käytetä väliotsikoita vaan juttu jaetaan muutamaan osaan (tyhjä rivi osien väliin), ja taittaja korostaa kunkin osan ensimmäisiä sanoja typografian keinoin.

EHDOTTOMAT EIT

Älä käytä tavutusta. Älä tavuta.
Älä paina returnia/enteriä turhaan: anna tekstinkäsittelyohjelman huolehtia rivinvaihdosta automaattisesti.
Älä sisennä kappaleita ainakaan tabulaattorilla (sarkaimella) tai välilyönnein.
Älä lihavoi tai kursivoi turhaan: älä lihavoi otsikkoa tai väliotsakkeita.
Älä koskaan alleviivaa tekstistä mitään.
Älä käytä tekstinkäsittelyohjelman erikoistoimintoa kuten ”SMALL CAPS” —.

Muistilista

Tarkista kahdesta eri lähteestä sellaiset asiat, jotka mahdollisesti voisivat olla väärin.
Arvioi asioiden mielekkyyttä. Epäile. Kysy! Tarkista.
Säilytä muistiinpanosi ja haastattelunauhasi ja muu aineisto, kunnes olet varma siitä, että niitä ei enää tarvita, ja jutun ilmestymisestä lehdessä on kulunut vähintään vuosi.