Kulttuurivihkojen videolla vasemmistoliiton puoluekokouksesta Kuopiosta (15.–17.11.2019) seitsemän puolueen aktiivia vastaa kysymykseen vasemmiston ja vasemmistokulttuurin tulevaisuudesta.
”Vasemmistolaisen kulttuuripolitiikan ytimessä on se, että kulttuurin tulee kuulua kaikille”, määrittelee Noora Tapio Tampereelta ja korostaa mahdollisuuksien tarjoamista kaikille tuloista ja asuinpaikoista riippumatta sekä myös vähemmistöjen edustajille.
”Vasemmiston tulevaisuus rakentuu ihmisten arkeen keskittymiselle”, sanoo Christian Karau Tampereelta ja mainitsee esimerkkinä alustatyöntekijöiden aseman parantamisen.
Anni-Sofia Niittyvuopio Karigasniemeltä uskoo, että saamelaiset, varsinkin saamelaisnuoret, saavat tulevaisuudessa jalansijaa ja vaikutusmahdollisuuksia vasemmistoliitossa. Saamelaisten oikeuksien edistämisessä olennaista olisi esimerkiksi saada saamenkieliset oppikirjat ja opettajat ainakin peruskouluikäisille, Niittyvuopio mainitsee.
”Vasemmiston pitää luoda realistisia utopioita, jotka ovat kestävällä pohjalla”, esittää läänintaiteilija Vesa Plath Jyväskylästä.
Anneli Lehto Vaasasta kertoo olevansa järjestämässä ensi vuoden alussa Vaasassa pidettävää tilaisuutta, jossa pohditaan kulttuuria päättäjien, virkamiesten, kulttuurin kuluttajien sekä taiteilijoiden ja kulttuurin tekijöiden kannalta. Muuallakin Suomessa vasemmistoliiton tulee näyttää, ”että olemme kiinnostuneita kehittämään kulttuuria ja taidetta”, Lehto toteaa.
Uusi puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen Kajaanista korostaa maan eri osissa asuvien ihmisten yhdenvertaisuutta ja hyvän elämän kokemusta.
”Meidän on oltava valmiita tekemään erilaisia ratkaisuja eri puolille maata siten, että kaikkialla ihmisillä on mahdollisuus saada peruspalveluja, elää sillä toimeentulolla, jonka he saavat työstä tai jostain muualta, he voivat elää turvallisesti ja ympäristön kanssa sopusoinnussa.”
”Jos pystymme luomaan uskoa siihen, että me olemme se puolue, joka tekee nämä asiat konkreettisesti, näen meidän tulevaisuutemme valoisana.”
Kansanedustaja Hanna Sarkkinen Oulusta pohtii aikamme isoja haasteita: eriarvoisuutta, syrjäytymistä, ympäristökriisiä ja materiaalisten arvojen riittämättömyyttä.
”On isot tarpeet luoda positiivisia näkökulmia, utopioita, visioita ja suunnitelma ja samalla analysoida talousjärjestelmän uudistustarpeita unohtamatta kulttuurista puolta, elämäntapoja ja elämän sisältöjä.”
https://www.youtube.com/watch?v=v=4gmHR80Fo8I&t=28s
Videon kuvaus ja editointi: Noora Ojala