Huhti-toukokuun Kulttuurivihkoissa 2/2020 muistellaan 150 vuotta sitten syntynyttä vallankumousjohtaja Vladimir Iljitš Leniniä ja tämän jättämiä moninaisia, ristiriitaisiakin jälkiä. Raportoimme Tampereen uudistuneesta Lenin-museosta, kerromme langattoman informaatioteknologian alkuvaiheista sadan vuoden takaisella Neuvosto-Venäjällä, pohdimme Leninin valtiokäsitystä ja ulkopoliittisia linjauksia. Hannu Taanila selvittää artikkelissaan, mitä oli marxismi-leninismi ja mitä on maailmalla ja Suomessa tänä päivänä se, mitä hän kutsuu kapitalismi-leninismiksi.
Lisäksi muun muassa raportoimme Työväen näyttämöpäiviltä ja muistelemme äskettäin edesmennyttä Heinäsirkkaa – muusikkoa, jonka sydän sykki rytmimusiikin tahtiin.
Lehti on ostettavissa Kulttuurivihkojen verkkokaupasta edullisesti sekä postitettavana irtonumerona että helposti ladattavana digilehtenä.
Teema: Vallankumous evp.
Lenin läsnä koko neuvostohistoriassa
Leninin elämä ja teot kiehtovat ihmisiä edelleen, toteaa erikoistutkija Mia Heinimaa esitellessään Kulttuurivihkoille Tampereen Lenin-museota.
Markkinavaltaa ja vallankumousroinaa
Heikki Salo kertoo, miten syntyi hänen 1990-luvun tunnelmia kuvannut laulunsa Vallankumous evp.
Valtio oli luokkataistelun pelikenttä
Leninin teos Valtio ja vallankumous ilmaisee, ettei Leninin tavoitteena ollut Neuvostoliittona tunnetun keskitetyn valtiojärjestelmän kehittäminen, vaan valtion hävittäminen ja tarpeettomaksi tekeminen. Miika Salo pohtii Leninin valtiokäsitystä.
Kautskya kautskylaisempi
Lenin nimitti myöhäistuotannossaan Karl Kautskya luopioksi. Bolševikkien taktiikka perustui kuitenkin tarkasti juuri Kautskyn oppeihin, joista tämä itse myöhemmin luopui, osoittaa tutkija Lars T. Lih.
Oppi rinnakkaiselosta kiinnosti Kekkosta
Presidentti Urho Kekkonen alkoi toteuttaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa Leninin ajatusta yhteiskuntajärjestelmään erilaisten valtioiden rauhanomaisesta rinnakkaiselosta.
Lenin – ”Hän”
”Lenin on peili”. Kimmo Sarje kirjoittaa Kazimir Malevitšin Lenin-näkemyksiä tulkitsevasta taideprojektistaan.
Teoriasta käytäntöön – Lenin ulkopoliitikkona
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Neuvosto-Venäjällä pyrittiin edistämään kansainvälistä luokkasolidaarisuutta. Diplomatia länteen päin vaati kuitenkin kompromisseja, mikä synnytti pysyviä jännitteitä neuvostoulkopolitiikkaan.
Kohti modernia informaatioteknologiaa
Lenin ymmärsi, että teknisesti olisi mahdollista välittää ihmisten kesken puhetta pitkin matkoja ilman johtoja. Tämän eteen uurastettiin Neuvosto-Venäjällä jo vuodesta 1919 alkaen, todistaa Aimo Minkkinen.
Marxismi-leninismistä kapitalismi-leninismiin
Meidän nykyisessä kapitalismi-leninismin Suomessamme vallitsee virallisen ja isoäänisen yhteiskuntaopin ja vain epävirallisesti olemassa olevan äänettömän reaalimaailman välillä hyvin samanlainen suhde kuin oli virallisen opin ja vain epävirallisesti olemassa olevan reaalimaailman välinen suhde marxismi-leninismin Neuvostoliitossa, kirjoittaa Hannu Taanila.
Muita aiheita
Työväen näyttämöpäivillä ravisteltiin klassikoita
Tapahtumassa nähtiin harrastaja-teatterien harkittuja – ja usein onnistuneita – riskinottoja, arvioi Markku Soikkeli.
Heinäsirkka muistoissamme
Muusikon sydän sykki rytmimusiikin tahtiin. Ystävät ja yhteistyökumppanit muistelevat.
Kun maailmalla on rakenne
Topelius tekee Maamme kirjassaan sosiaalisesti rajoittuneesta lähtökohdastaan jotain täysin monumentaalista. Veli-Matti Huhdan essee vast’ikään uutena kommentoituna laitoksena ilmestyneestä klassikosta.
Kaunokirjallisuus
Ruosteinen kettinki eli näin. Se. On.
Anna Hollingsworthin novelli.
Frida ja käärmehameinen yö
Näyte Heikki Niskan Frida Kahlo -teemaisesta uudesta runokokoelmasta.
200 sanaa
Sattumoisin samana vuonna, jona Lenin syntyi, ilmestyi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Kivi-juhlille on luvassa uusi dramatisointi 150-vuotiaasta klassikkokirjasta.
Aktivismitaidetta ja kulttuurihäirintää. Mikkelin taidemuseon Vuosta! Vastaan! -näyttely ja Häiriköt-päämajamuseo nostavat esiin yhteiskuntamme kipupisteitä eläinoikeuskysymyksistä nykypäivän kolonialismiin.
Kulttuuria kotisohvalta käsin. Esittelyssä Koronakonsertit ja Karanteeniklubi.
Levyjä, leffoja, kirjoja
Levynurkassa arvioidaan Pintandwefall-ryhmän uusin pitkäsoittolevy Your Stories Baby ja Kotikino-palstalla Christian Petzoldin elokuva Transit. Elokuvista esillä myös eteläkorealainen Parasite ja Docpointissa nähty Elina Talvensaaren Neiti Aika. Oopperakatsauksessa Aleksanterin teatterissa nähty Tauno Pylkkäsen Mare ja hänen poikansa sekä Kansallisoopperassa nähty Richard Straussin Ariadne auf Naxos.
Kirja-arvioissa monipuolinen kimara: Kurt Sontheimerin Hannah Arendt – suuren ajattelijan elämä, Risto Vuorisen Vastarannan lumo, Hannu Niklanderin Nuoriherra, Jussi Jalosen Ayn Rand – Kapitalismin valtiatar, Maria Matinmikon Kolkka 63, Anna Fifieldin Loistava Toveri Kim Jong Un, Simo Frangénin ja Pasi Heikuran ABCBA-kirja – Alivaltiosihteerin palindromiopas, Jarno Valkosen, Olli Pyyhtisen, Turo-Kimmo Lehtosen, Veera Kinnusen ja Heikki Huilajan Tervetuloa jäteyhteiskuntaan! sekä Rebecca Solnitin Miehet selittävät minulle asioita.
Kolumneja
Mikko Pöllä pohtii, mikä helpottaisi eristyksestä kumpuavaa ahdistusta. Jouni Avelin kertoo, miksi koronavirusepidemia teki ilmastonmuutoksesta totta. Martti Berger kertoo, kuinka hän luki Leninin Valtiota ja vallankumousta Amerikan-matkallaan vuonna 1971. Markku Soikkeli lukee Shakespearen näytelmiä maailmankansalaisen näkökulmasta.
Lehden kansi on taidegraafikko Hannu Hyrskeen kädenjälkeä.
68 sivua, vain 10,40 e (kotiinkannettuna)!
Irtonumerot noin viikon toimitusajalla verkkokaupastamme tai sähköpostitilauksena laskulla: tilaus(ät)kulttuurivihkot.fi (hinta sisältää postikulut). Irtonumeroita myynnissä myös Rosebudin CityCenterin myymälässä (Asematunneli, Helsinki).
Verkkokaupasta saatavilla myös erityisen edullinen digilehti kaikille lukulaitteille ja tietokoneelle (vain 4,90 e).
Kestotilaukset (tilaajalahjaksi voit valita tämän uusimman numeron)