”Jos Suomessa on niin paha olla, niin aina voi palata kotimaahansa nauttimaan niistä perusoikeuksista ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.” (Leena Meri, 2016) Perussuomalainen, oikeusministeriksi noussut Leena Meri ei ole koskaan peitellyt vastenmielisyyttään maahanmuuttajia kohtaan.
Uutisissa kerrotaan, ettei Leena Meri olisi hyväksynyt sitä, että valtakunnansyyttäjän toimistoa edusti rasismirikoksiin liittyvässä lainvalmistelutyöryhmässä valtionsyyttäjä Anu Mantila. Niinpä oikeusministeriö on hajottanut rasismirikoksia käsitelleen työryhmän, jonka listalla oli myös holokaustin kieltämisen kriminalisointi.
Työryhmän tehtävänä oli valmistella rikoslain muuttamista kohti EU:n rasisminvastaisen puitepäätöksen vaatimuksia ja uudistaa kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevaa rikoslain säännöstä. Suomi on EU:n rikkomusmenettelyssä, koska emme ole tarpeeksi kattavasti kriminalisoineet rasistisia rikoksia, kuten vihaan yllyttämistä.
Aiemmin kokoomus ei suostunut perussuomalaisten kanssa mihinkään yhteistyöhön heidän ennakkoluuloisen asenteensa ja ihmisarvoa vähättelevien lausuntojensa takia. Nyt Petteri Orpon puolueen tavoitellessa selkävoittoa suomalaisista työntekijöistä sivistysporvarit sulkevat silmänsä jopa asioilta, joista Suomi on saanut EU:lta moitteita ja jotka pääministeri on luvannut laittaa kuntoon.
Kirjoitin aiemmin, miten holokaustin kieltämisen salliminen Suomessa pitää portit auki vähemmistö- ja juutalaisvihalle yhteiskunnassamme. Vertailun vuoksi 54 prosenttia hollantilaisista ei tiedä, että holokausti vaati 6 miljoonaa uhria. ”Järkyttävää kyllä, 23 prosenttia milleniaaleista pitää holokaustia myyttinä tai liioiteltuna”, sanoo Eddo Verdoner, heidän antisemitismin torjunnan kansallinen koordinaattorinsa Claims Conferencen 2023 julkaisemasta tutkimuksesta.
Tätä taustaa vasten perussuomalaisten halu supistaa – ei lisätä, kuten meiltä vaaditaan – vihaan yllyttämistä koskevaa sääntelyä eli rikoslain säännöstä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, ja oikeusministeri Meren tavoite kaventaa tällaisten rangaistavien tekojen aluetta herättää oikeutettua huolta vähemmistöissä, maahanmuuttajissa ja myös Juristiliitossa.
Juristiliiton puheenjohtaja Tuula Linna on huolissaan hyvän lainvalmistelun periaatteiden rikkomisesta, jossa Suomessa on otettu askel täysin väärään suuntaan ”valitsemalla tietynlainen porukka tai vaihtelemalla jäseniä, [jotta] saadaan tietynlainen lopputulos”. Linna jatkaa ”Olemme tulleet pisteeseen, jossa Suomi-niminen oikeusvaltio kaipaa huomiotamme.”
Haluammeko olla lakia, vähemmistöjä ja eurooppalaisia arvoja kunnioittava maa, vai maa, jossa ihmiset luokitellaan ihonvärin ja syntyperän mukaan ja jossa ”enemmän suomalaiset” saavat vapaasti sanoa ”vähemmän suomalaisista” mitä haluavat? Jälkimmäinen vie meitä yli vuosisadan verran taaksepäin aikaan, johon sivistyneet ihmiset eivät halua palata.
Timo Suutarinen
kirjailija, Jyväskylä
