Tampereen Patosillalle on viime vuosina ilmestynyt yhä useampia rakkauden nimissä ripustettuja lukkoja, joihin lempiväiset ovat kaivertaneet omat nimensä ikuistaakseen liittonsa. Tämä maailmalla laajalti tunnettu ilmiö on jo kerennyt kuohuttamaan Tampereella, kun lukkoja on syytetty sillan rautarakenteiden ruostuttamisesta. Muilta silloilta kaupunki on poistattanut lukkoja siltojen suojelemiseksi, mutta Patosilta on saanut vielä viime aikoihin saakka kukoistaa moninaisten lemmenlukkojen kirjosta.
Kesäkuussa lukot kuitenkin katosivat. Hetken dramaattisen hiljaisuuden jälkeen anonyymi taiteilijapari One Love ilmoitti vieneensä lukot ja sulattaneensa ne taideteokseksi, joka yhdessä tempauksesta kuvatun videon kanssa tuli nähtäville Pirkanmaan 5. Triennaaliin. Rakkauden laajempaan jakamiseen kannustanut kymmeniä lukkoja vaatinut teos on sittemmin herättänyt valtavan kohun. Lukkojen viemisestä jätettiin jopa rikosilmoitus Pirkanmaan poliisille.
Lukkoteosta ja taiteilijoita on sekä ylistetty rakkauden ikuistamisesta että syytelty häikäilemättömästä itsekkyydestä. Ei pidä vähätellä sitä tunnelatausta, jonka vallassa rakastuneet parit ovat lukkonsa siltaan kiinnittäneet. Ei varmastikaan tunnu hyvältä, että tuntemattomat taiteilijat ovat summamutikassa katkaisseet oman lukon, jota vieläpä hyvässä tapauksessa olisi voinut esitellä esimerkiksi omille lapsilleen tai lapsenlapsilleen. Vähintään olisi aiheellista pitää lukoista sulatettu teos näytillä vastaisuudessakin, etteivät asianomaisten lukot katoaisi lopullisesti näyttelyn purkamisen myötä.
Mutta sulatettu teos näyttäytyy vastenmieliseltä vielä toiseltakin kannalta. Kun kerrankin on onnistuttu luomaan sellainen projekti, joka kannustaa tavallisia kaupunkilaisia luomaan katu(/silta)taidetta rakkauden nimissä, taiteilijoiden on täytynyt käyttää ylintä auktoriteettiaan ja kaapata kansalaisten vapaa aloite takaisin gallerian pyhitettyyn vankilaan.
Ja jos teosta tarkastelee puhtaan esteettiseltä näkökannalta, sen erittäin yksinkertainen muoto antaa huolestuttavia viitteitä siitä, ettei taidekaksikolla kenties ole ollut tarvittavaa taitoa tai mielikuvitusta kunniallisemman teoksen luomiseen – tai sitten provokaatio on haluttu viedä loppuun asti tylsyyden ammottavassa muodossa.
