Pakina
Homo ridens
Presidentit oli kutsuttu Presidentinlinnaan. Mikä olisikaan heille sopivampi paikka kokoontua! Kutsuttaisiinhan siivoojat Siivoojanlinnaan ja roistot linnaan.
Istuttiin illallispöydässä. Svinhufvud ja Ståhlberg istuivat vierekkäin. Heidän viiksensä näyttivät melankolisilta alkukeiton sattumien roikkuessa niistä. Heitä vastapäätä oli pantu Kallio, jolla oli kolmikon mahtavimmat viikset. Hän näytti mursulta, jonka naamasta koko keitto valui.
Koska kaikilla presidenteillä oli arvomerkkejä kasa päin, niin kutsussa oli erityisesti painotettu, että niitä ei otettaisi mukaan. Tästä huolimatta Mannerheimin rintapieltä koristi jokin venäläisen ritarikunnan kultainen mitali, jonka myöntöperusteita hän yritti selostaa ranskaksi Ahtisaarelle, joka otti frakinhousujensa taskusta Nobel-mitalin. Luullen sitä konvehdiksi Mannerheim otti sen suuhunsa ja katkaisi hampaansa, jonka sylki Ahtisaaren mitalikoteloon.
Paasikivi istui Rytin vieressä. Kekkonen, Halonen ja Niinistö, juristeja hekin, oli pantu pöydän eri päätyyn. Niinistö ei sanonut sanaakaan illan aikana Haloselle, olivathan he vaalikampanjoiden aikana tutustuneet toisiinsa jo enemmän kuin tarpeeksi. Sitä paitsi Halonen oli kissaihminen ja Niinistö koirasellainen.
Kekkonen olisi toivonut paikkaa pöydän päädystä, olihan hän ylivoimaisesti pisimpään hallinnut presidentti. Hän oli lähettänyt Stubbille asiassa myllykirjeen, mutta siihen ei ollut vastattu.
Aterioinnin jälkeen siirryttiin Keltaiseen saliin. Vanhemmat presidentit olivat toivoneet konjakin oheen mahdollisuutta polttaa sikari. Työsuojeluviranomaisten poikkeusluvalla, jonka Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli hyväksynyt ilman asiantuntijajäsenten kuulemista, oli salin nurkkaan saatu rakennettua väliaikainen tupakointitila, jonka jokaista kulmaa vartioi Nato-upseeri. Halonen oli valittanut päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joten lupa ei ollut juridisesti lainvoimainen.
Koivisto lähestyi Mannerheimia ja yritti kysyä jotain hyvää sienisalaatin reseptiä, koska Tähtelässä kasvoi homeisten mökkien lisäksi myös sieniä. Mannerheim hämmästyi, että paikalla oli joku joka puhui venäjää. Ryti istui yksin nojatuolissa. Ahtisaari konkkasi paikalle ja alkoi kertoa viinanhuuruisista Namibian vuosistaan, mikä sai Rytin vajoamaan entistä enemmän plyyshituolin selkänojan ja istuimen väliseen rakoon. Tämä oli viimeinen kerta, kun Ryti nähtiin elossa.
Kekkosen mielestä viinatarjoilu oli ihmeen hidasta eikä vodkaa ollut lainkaan tarjolla. Onneksi hän oli etukäteen varautunut tilanteeseen lataamalla frakkipaidan alle kahden litran leilit. Ohi mennessään Stubb kehui Kekkosen hyvin kehittyneitä rintalihaksia, mutta Kekkonen ei tuntenut tätä nuorta urheilijapoikaa, joka oli rohjennut puhua hänelle.
Puolen yön maissa juhlat olivat ohitse. Jo aikaa sitten Svinhufvud ja Ståhlberg olivat lähteneet Ruotsalaiselle klubille ja Kallio Nivalan junalle. Kekkonen oli vetäytynyt Presidentinlinnan saunaan, jossa hän heitti kiihtyvään tahtiin vodkaa kiukaalle ja manaili kirjoittavansa päiväkirjaansa totuuden näistä kaikista saatanan tunareista.
Paasikivi ja Niinistö olivat menneet jatkoille kokoomuksen puoluetoimistolle, jonne Jenni soitti hätääntyneenä, että Aaron vaippa pitäisi pian vaihtaa. Paasikivi yritti rauhoitella Niinistöä, ettei YYA-sopimuksessa vaippoja mainittu. Koivisto ja Halonen kiistelivät siitä, pitäisikö Halosen arkistoida Putinilta saamansa joulukortit vai pitäisikö ne silputa ja polttaa mökin takassa. ”Tamminiemen saunaako tarkoitat?” Halonen tivasi.
Linnan pihalla Mannerheim oli astumassa hevosensa selkään, kun marsalkan sauva jäi harmittavasti jalkojen väliin. Ilokseen hän huomasi pojan, jolta kysyi: ”Gosse, kan du hjälpa mig?” ”Naturligtvis”, Stubb vastasi ja kieltäytyi kopeekasta, jota Mannerheim hänelle tarjosi.
Peittäen pettymyksensä Mannerheim päätti kuitenkin olla ystävällinen ja kysyi: ”Vad heter du?” ”Alexander”, Stubb vastasi. Kuultuaan entisen Venäjän keisarin nimen Mannerheim yritti ottaa hevosen selässä asennon, jolloin terävät kannukset painuivat sen kylkiin. Vauhkoontunut hevonen lennätti marsalkan kotimatkalle yli Helsingin keskustan talojen. Kuun valossa saunan ikkunasta paistoi Kekkosen perse, joka kilpaili marsalkan suosiosta hölmistyneen Stubbin kanssa.
Kirjoittaja on tohtori ja vapaa kirjoittaja.
