Kesäkuussa valitulle Helsingin uudelle kaupunginvaltuustolle toimitettiin heti sen toimikauden alussa elokuussa kuntalaisaloite kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä Helsinki-Malmin lentokentän tulevaisuudesta. Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä kysyttäisiin: ”Tuleeko Helsinki-Malmin kenttä säilyttää ilmailukäytössä?” Kysymykseen voisi vastata kyllä tai ei.

Aloitteen on allekirjoittanut yli 31 000 helsinkiläistä. Määrä ylittää yli 10 000:lla kuntalaissa määritellyn neljän prosentin rajan yli 15-vuotiaista kunnan asukkaista, minkä ylittyessä valtuuston on otettava aloite ”viipymättä” käsittelyyn. Aloite on nyt etenemässä kaupunginvaltuustoon tiettävästi 8. joulukuuta.

Kaupunginhallituksen esityslistalla aloite oli viime maanantaina 22.11., missä se jätettiin RKP:n Marcus Rantalan pyynnöstä pöydälle. Virkamiesten laatimassa päätösesityksessä kansanäänestyksen järjestämiseen otettiin kielteinen kanta. Perusteluna olivat muun muassa jo aiempien valtuustojen tekemät päätökset, joilla on avattu tietä kentän asuntorakentamiselle. Useat näistä päätöksistä eivät kuitenkaan ole lainvoimaisia.

Kenttäalueelle ja sen ympäristöön on kaavailtu asuntoja jopa 25 000:lle asukkaalle.

Kuntalailla parannettiin lähidemokratiaa

Mahdollisuus esittää kuntalaisaloitteella kansanäänestyksen järjestämistä tuli kuntalakiin vuonna 2015.

”Kuntalakia uudistettiin kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Vaikutti siltä, että he eivät pysty riittävän hyvin vaikuttamaan valtuutettujen kautta”, taustoittaa Kulttuurivihkoille lähidemokratiaan perehtynyt politiikan tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.

Malmin lentokentän tulevaisuus on Palosen mukaan relevantti aihe kunnalliselle kansanäänestykselle.

”Jos helsinkiläiset kokevat, että he eivät ole pystyneet riittävästi vaikuttamaan tähän asiaan tai että poliitikkojen näkökulma on väärä vaaleista vaaleihin, tämä kuntalain pykälä on erittäin hyvä mahdollisuus saada ääni kuuluviin, kun se ei edustuksellisen demokratian kautta kuulu.”

Palosen mukaan asukkaiden epäluottamus vaikutusmahdollisuuksiaan kohtaan ei liity ainoastaan poliitikkoihin, vaan myös virkakuntaan.

”Toki on monia muitakin asioita, joissa asukkaat saattavat näin kokea ja joista tällainen aloite voitaisiin tehdä”, Palonen sanoo.

Kunnalliset kansanäänestykset ovat neuvoa-antavia ja valtuusto tekee lopulliset päätökset. Äänestysten tulosten tulkintaan vaikuttaa äänestysjakauman lisäksi se, miten suuri osa kuntalaisista käyttää äänioikeuttaan.

Malmi-aloite tähänastisista suurin

Kuntalain suomaa mahdollisuutta ei ole juurikaan aiemmin hyödynnetty. Malmin lentokenttää koskeva kuntalaisaloite on ensimmäinen Helsingissä tehty, riittävästi kannattajia kerännyt kansanäänestystä vaativa kuntalaisaloite. Koko maassa tähän mennessä tehdyistä kansanäänestysaloitteista se on kerännyt ylivoimaisesti eniten allekirjoittajia.

”Yleensä suomalaiset tuntuvat pyrkivän vaikuttamaan edelleen vaalien kautta sekä suoraan poliitikkoihin vaalien välillä. Mutta tämä kysymys (Malmin lentokenttä) ei ole oikeastaan puoluepoliittinen, vaan se politisoituu yli puoluerajojen ja puolueiden sisällä on siitä eri suuntaisia kantoja”, Palonen pohtii.

”Asia on ollut hyvin pitkään esillä, eikä siihen ole saatu monille kuntalaisille mieluista ratkaisua. Siihen liittyy sekä toiminnallista että ympäristöllistä näkökantaa.”

Kentän säilyttämistä ilmailukäytössä on perusteltu niin ilmailualan tarpeilla ja tulevaisuuden mahdollisuuksilla muun muassa sähköisen ilmailun kehittyessä kuin alueelle lentotoiminnan vuoksi kehittyneillä luontoarvoilla, kulttuurihistoriallisilla arvoilla ja virkistyskäytöllä. Mielipidemittauksissa helsinkiläisten enemmistö on kannattanut kentän ilmailukäyttöä.

”Kansanäänestys pitäisi pystyä järjestämään”

Palonen pitää ongelmallisena sitä, jos kaupunginvaltuusto päättää hylätä kansanäänestystä koskevan kuntalaisaloitteen.

”Kun riittävän moni on sitä kannattanut, kansanäänestys pitäisi pystyä järjestämään.”

Palosen mukaan aloitteen hylkääminen olisi kansanäänestystä vaativille ihmisille osoitus siitä, että heidän epäluulonsa valtuutettuja kohtaan on perusteltua.

”Se kertoisi, että on hyvä syy, miksi he ajavat asiaa ei-edustuksellista kautta.”

”Kun kuntalakia uudistettiin, eduskunnassakin oli ajatuksena, että aloitteita pitää käyttää laajalla kirjolla ja antaa ihmisille vaikutusmahdollisuuksia. Jos valtuutetut päättävät, ettei äänestystä kannata järjestää, se kertoo tietystä ylimielisyydestä.”

Kansanäänestystä on vastustettu sillä perusteella, että asia on jo käsitelty moneen kertaan valtuustossa.

”Selvästikään sitä ei ole käsitelty riittävästi asukkaiden mielestä. Valtuutettujen pitäisi ymmärtää, että he ovat töissä kaupunkilaisilla, kuten myös kaupungin jokainen työntekijä. Tämä ei ole näissä asioissa aina ihan selvää, ja sen takia sitä pitää kaupunkilaisten vaatia kerta toisensa jälkeen uudelleen”, Palonen päättää.

ILMOITUS