Ville Suhonen on käsikirjoittanut ja ohjannut dokumenttielokuvan Ikuiseen rauhaan (Suomi 2021), joka kertoo suomalaisen aseistakieltäytyjän ja sodanvastustajan Arndt Pekurisen (1905–1941) tarinan. Se on kuvaus ihmisestä, jolle rauhan edistäminen on kaikkein tärkeintä ja joka joutuu sen vuoksi maanmiestensä teloittamaksi 5.11.1941.

Arndt Pekurinen puhui väkivallattomuuden, aseistakieltäytymisen ja rauhan puolesta ja sai tukea toiminnalleen ympäri maailmaa. Hänen maailmankatsomuksensa törmäsi Suomessa aikakauden nationalistiseen ja militaristiseen ilmapiiriin. Häntä pidettiin häirikkönä, petturina ja maskuliinisuuden irvikuvana. Elokuva on kertomus mielipiteidensä vuoksi vainotusta ihmisestä ja nuoren itsenäisen Suomen heikosta sietokyvystä toisinajattelijoita kohtaan.

”Suomen kuuluisin mielipidevanki Arndt Pekurinen eli lyhyen, kiihkeän elämän eikä tinkinyt elämänkatsomuksestaan yhtään”, Ville Suhonen kertoo.

”Miksi ihmisiä teurastetaan jos heitä ei syödä”, Pekurinen sanoi usein perustellessaan kieltäytymistään aseista.

”Tämä on 'antisotaelokuva'”

Kun Erno Paasilinna kirjoitti Pekurisen elämäkerran Rohkeus: Arndt Pekurisen elämä ja teloitus (Otava 1998) ja kun Seppo Parkkinen kirjoitti kirjan pohjalta näytelmän Sodankieltäjä, jonka ensiesitys oli Espoon kaupunginteatterissa 2002, Pekurinen nousi jälleen kansalliseen tietoisuuteen.

Kun Ville Suhonen luki elämäkerran, hän alkoi suunnitella tätä elokuvaa. Neljä vuotta sitten tekeminen pääsi vauhtiin. Ikuiseen rauhaan on ensimmäinen Arndt Pekurisesta valmistunut elokuva.

”Pekurisen viimeisistä vaiheista on kirjoitettu ja keskusteltu vuosikymmeniä. Dokumenttielokuva hänestä ei kuitenkaan voi keskittyä vain hänen viimeisiin vaiheisiinsa. Tämä on 'antisotaelokuva', ja samalla myös kommentti isänmaallisuuteen, joka Suomessa liitetään edelleen ensisijaisesti sotahistoriaamme ja jonka sankareita ovat toisia tappaneet ihmiset.”

Pekurisen pasifismin merkitys oli huomattava. Hän sai tukea kansainväliseltä rauhanliikkeeltä ja hänen puolestaan vetosivat monet merkkihenkilöt, kuten Albert Einstein, Bertrand Russell ja H.G. Wells. Eri puolilla Europpaa älymystön ja sivistyneistön piirissä propagoitiin aseistariisunnan ja rauhan puolesta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Pekurisen ehdottomuuden seurauksena syntyi lopulta siviilipalveluslaki vuonna 1931, niin kutsuttu Lex Pekurinen.

”Pekurinen kieltäytyi aseista, koska vastusti väkivaltaa kaikissa muodoissaan. Hänen ehdottomuutensa oli johdonmukaista: hän halusi muutoksen lakiin. Uusi siviilipalveluslaki, niin sanottu Lex Pekurinen, tulikin voimaan 1931, mutta se ei ollut voimassa sodan aikana. Pekurisen ehdottomuus ei pettänyt tästäkään huolimatta.”

Muistot heräävät eloon

Ikuiseen rauhaan on tarina miehestä, joka uskoo muuttavansa maailmaa, mutta käy samalla kamppailua sisimmässään siitä, mitä hänen tekonsa tulevat merkitsemään hänen läheisilleen, vaimolleen ja lapsilleen. Aseistakieltäytyjänä hän joutui pitkään vankilakierteeseen, ja myös perhe ja sukulaiset joutuivat kohtaamaan 1930-luvun nationalistisen ja militaristisen ilmapiirin, jossa ”pekurisista” tuli julkisuudessa haukkumasana.

Vaimo Aleksandra jakoi miehensä huolet ja vastoinkäymiset, mutta ei voinut niihin juuri vaikuttaa. Aleksandran, Säde-tyttären ja Pekurisen läheisesti tunteneiden muistot heräävät eloon dokumentin selostusteksteissä. Ne perustuvat autenttisiin haastatteluihin, kirjeisiin ja runsaaseen arkistomateriaaliin.

Arndt Pekurinen oli näkyvä sodanvastustaja, mutta hallitus onnistui omalla linjallaan vaientamaan kansainvälisen rauhanliikeen näkyvyyden ja julkilausumat. 1930-luvun kulkiessa kohti loppuaan näki Pekurinen edessään vain tuhon enteet.

Ville Suhonen haluaa kyseenalaistaa käsitykset, että Arndt Pekuriselle kävi kuten kävi, koska aika oli silloin toinen tai koska sodassa vallitsevat toiset lait. Pekurisen tarina on universaali ja ajaton. Hänet tuomittiin vankeusrangaistuksiin, koska valtio oli tehnyt sen helpoksi, ja hänet teloitettiin, koska päätösten takana olleet ihmiset olivat näin tarkoittaneet. Käskyketjuilla armeijan sisällä peitettiin vastuut, eikä ketään voida syyttää.

Aseistakieltäytyminen vaatii yhä rohkeutta

”Pekurinen leimattiin omana aikanaan suureksi pelkuriksi, mutta tänä päivänäkin aseistakieltäytymiseen liitetään samanlaisia miehisyyden menettämisen määritelmiä. Kieltäytyminen vaatii yhä edelleen rohkeutta, ympäri maailmaa.”

Pekurisen kohtalo on traagisempi kuin Suhonen oli luullut. Elokuvan myötä se tuli konkreettisemmaksi. Erityisen traagiseksi sen tekee esimerkiksi se, että rauhan aate meni kaiken muun yläpuolelle Pekurisen toimissa. Hän näki väkivallan ja sotaisuuden vuosikymmenen kasvot ja oli onnellinen jo siitä, ettei joutuisi tappamaan ketään. Lopulta hän joutui kuitenkin pettymään, kun rauhanliike ei saanut ilmaa siipiensä alle. Pekurinen koki itsekin olevansa turha uhri. Hänelle elämä oli lopulta suuri pettymys.

Suhonen yllättyi siitä, että vaikka Pekurisen nimi ja Lex Pekurinen tiedetään ja vaikka Pekurinen sijoittui 54:nneksi Yleisradion Suuret suomalaiset -ohjelman äänestyksessä vuonna 2004, hänen elämäänsä ei tunneta kovin hyvin.

”Tapahtumat 80 vuoden takaa ovat tuttuja tänä päivänäkin eri puolilla maailmaa väkivallan, yltyvän militarismin ja sotien vaikutusten repiessä ihmisten elämää. Kansalaistottelemattomuutta ja mielenilmauksia pidetään vouhotuksena ja niitä arvostellaan.”

Elokuvan ääninäyttelijöinä ovat Joonas Saartamo, Vilma Melasniemi, Elena Leeve, Olavi Uusivirta, Lauri Tilkanen, Hannu-Pekka Björkman, Taisto Oksanen, Olli Uosukainen ja Nicklas Wancke.

Ville Suhonen on tehnyt urallaan kymmeniä elokuvia, kuten Ompelijatar (Suomi 2016), josta hän sai parhaan dokumentin Jussin.

Ikuiseen rauhaan -elokuvan ensi-ilta elokuvateattereissa 9.7.2021 alkaen.