Kulttuurivihkot 6/2023, pääkirjoitus

Valistuneiden arvioiden mukaan vähintään kymmenen prosenttia, ehkä jopa 15–20 prosenttia ihmisistä on tavalla tai toisella neurokirjolla. Diagnoosi on vain osalla heistä, nykyään yhä useammalla. Yhteisiä nimittäjiä tällä joukolla ei juuri ole, paitsi jonkinasteinen ”epätyypillisyys”. Osa neurokirjon ihmisistä pärjää tai jopa menestyy elämässään ja yhteiskunnassa hyvin. Joukossa on myös taiteellisia ja tieteellisiä erityislahjakkuuksia.

Valitettavan monen potentiaali jää kuitenkin hyödyntämättä. Esimerkiksi autismikirjon ihmisistä vain 10–25 prosenttia on Autismiliiton mukaan työelämässä. Hekin sijoittuvat tyypillisesti koulutustasoaan matalammin palkattuihin, usein osa-aikaisiin työsuhteisiin.

Nykyisessä tieto- ja verkostotaloudessa työ ei monesti enää rajoitu tarkkaan määriteltyjen tehtävien suorittamiseen, vaan ihmisen koko persoonasta on tullut tuotannontekijä. Työpaikkailmoituksessa saatetaan esimerkiksi hakea tiimiin ”hyvää tyyppiä”.

Vuorovaikutus neurotyypillisten ja neuroepätyypillisten ihmisten välillä on monesti kitkaista – he voivat olla kuin eri kieltä puhuvia. Mikä siis onkaan ”hyvän tyypin” neurotyyppi? Koska rekrytoijat ovat yleensä neurotyypillisiä, heidän valintansa tuskin helposti kohdistuu neuroepätyypilliseen työnhakijaan, kun arvioinnin kohteena on tietojen ja taitojen lisäksi persoonasta saatu vaikutelma. Jo pelkästään introvertitkin ovat työelämässä ekstroverttejä heikommassa asemassa, vaikka he voivat olla sosiaalisia(kin) taitoja vaativissa tehtävissä aivan yhtä hyviä.

Paljon parjattu meritokratiakin olisi ”hyvien tyyppien” hakemista oikeudenmukaisempaa. Sitä voisivat osaltaan edistää esimerkiksi anonyymit rekrytointiprosessit ja opiskelijavalinnat.

On lukuisia keinoja edistää neurokirjon ihmisten pääsyä työelämään ja siellä pysymistä. Valistuneimmat työnantajat ymmärtävät tämän jo omaksikin edukseen, ja työnantajien ja esimiesten tietoisuutta neurokirjosta tulee lisätä. Tämä kytkeytyy neurokirjotietoisuuden ja -sensitiivisyyden edistämiseen yhteiskunnassa laajemminkin. Asia koskee meitä kaikkia, koska jokaisella on jokin neurotyyppi ja kuka tahansa voi olla jollakin tavoin epänormaali, kuten terapeutti Anna Kallunki tässä lehdessä toteaa kirjoempatiaa käsittelevässä artikkelissaan.

Neurokirjon ihmisillä voi olla jopa poikkeuksellista osaamista, jota työnantajan kannattaa hyödyntää. Heidän erityistarpeitaan pitää kuitenkin huomioida. Neurokirjon työntekijä voi tarvita muita enemmän henkilökohtaista tukea ja työolojen mukauttamista itselleen sopiviksi. Autismiliiton listaukseen tarvittavista mukautuksista kuuluvat muun muassa selkeät ohjeet työtehtävien tekemiseen, työtehtävien jaksottaminen ja riittävä tauotus sekä mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan – hyödyllisiä asioita ihan kaikille.

Olennaisessa osassa on työvoimapolitiikka. Valtion palkkatuki on tärkeä väline sellaisten ihmisten auttamiseksi työelämään, joiden työllistymisessä on esimerkiksi neuromonimuotoisuuteen liittyviä haasteita. Taloudellisesti järjestely on valtiollekin edullinen, koska tuki tulee työttömyyskorvauksen tilalle, se kattaa palkasta vain osan, palkasta maksetaan julkiselle vallalle verot ja sosiaaliturvamaksut ja palkatun ihmisen työpanos tulee kansantalouden hyödyksi. Samalla vältytään kuluilta, joita henkilön syrjäyttämisestä voisi yhteiskunnalle koitua.

Ylipäänsäkin työllisyyspalvelut ovat yksi yhteiskunnan avainkohta, jossa tarvitaan neurokirjon ihmisten entistä parempaa ja yksilöllisempää huomiointia heidän työllistymisensä edistämiseksi.Nykyisen hallituksen suunnittelemat huomattavat leikkaukset työllisyysmäärärahoihin vaikuttavat kuitenkin aivan päinvastaiseen suuntaan ja hankaloittavat tällaisiakin pyrkimyksiä. Ne iskevät kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, joista neurokirjolla olevat ovat yksi esimerkki. Heidän työllistymisensä uhkaa vaikeutua samaan aikaan, kun myös työttömyysturvaa ja asumistukea leikataan ja hyvinvointialueiden talousahdinko kriisiyttää sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämä olisi resurssien haaskausta ja lisäisi köyhyyttä, syrjäytymistä ja inhimillisiä tragedioita.

Kulttuurivihkot 6/2023, sisällys ja saatavuus

ILMOITUS