Kulttuurivihkot 6/2022, pääkirjoitus

Kylmän sodan aikana ihmisten liikkuvuutta ja yhteydenpitoa rajoitettiin rautaesiripun itäpuolella. Näiden rajoitusten äärimmäinen ilmentymä ja symboli oli Berliinin muuri. Nykyisessä uudessa kylmässä sodassa asetelma on päinvastainen. ”Tilanne tuntuu älyttömältä: hyökkäyssotaa käyvä autoritäärinen valtionjohto puolustaa kansalaistensa oikeutta poistua maasta, liberaalit demokratiat haluavat sulkea rajat”, kirjoitetaan Suomen Kuvalehden (39/2022) artikkelissa, jossa haastatellaan venäläisen oppositiomedian Doxan nuorta toimittajaa.

Suomi on tässä politiikassa eturintamassa. Hallitus päätti syyskuussa kieltää venäläisten matkailijoiden maahantulon, ja suunnitteilla on piikkilangoin ja teknisellä valvonnalla varustettu aita itärajalle. Mallia on otettu Suomen uuden viiteryhmän, Puolan ja Baltian maiden, aitahankkeista. Jo rakennettuja raja-aitoja pakolaisuuden torjumiseksi on Schengen-alueen ulkorajoilla Sloveniassa, Unkarissa, Kreikassa ja Bulgariassa.

Aidan rakentaminen suunnitellulle osalle itärajastamme kestäisi 3–4 vuotta ja se maksaisi Rajavartiolaitoksen mukaan ainakin satoja miljoonia euroja. Osa asiantuntijoista ja poliitikoista on luonnehtinut aidan merkitystä vain symboliseksi. Ihmissalakuljetusta se pikemminkin lisäisi kuin vähentäisi. Symboliksi se on melkoisen kallis, ja on myös kysyttävä, mitä se oikeastaan symboloi.

Venäjä-pakotteet kohdistuvat kaupankäynnin lisäksi kulttuuri- ja tiedemaailmaan, jonka edustajien vierailut ja yhteistyö länsimaisten toimijoiden kanssa on kuta kuinkin katkaistu. ”Kulttuuriyhteyksien katkaiseminen on kuitenkin suurempi haitta länsimaille kuin Putinille”, arvioi Venäjän historian dosentti Simo Mikkonen (mustread.fi 5.4.2022).

Mikkonen muistuttaa, että juuri ”kulttuurivaihdolla, kuten opiskelijavaihdolla, taiteilijavierailuilla, ystävyyskaupunkikontakteilla ja kansalaisjärjestöjen yhteyksillä, oli merkittävä vaikutus siihen, että kylmä sota loppujen lopuksi päättyi rauhanomaisesti”. Vaikka Venäjän nykyisen valtajärjestelmän ideologia on eri kuin Neuvostoliiton, yhteistä on pyrkimys oman todellisuuden luomiseen tiedonvälityksessä ja ulkomaisten vaikutteiden torjuminen. Juuri kulttuuriyhteydet ja kansalaisten keskinäiset kontaktit rajojen yli puhkovat tätä tiedonvälityksen kuplaa. Siksi boikotointi ja eristäminen kääntyy kulttuurin alalla tarkoitustaan vastaan.

Lisäksi yhteyksien katkaiseminen antaa lisäsytykettä Venäjän valtiokoneiston propagandaan, jossa syytetään länsimaita maan eristämisestä ja venäläisten etnisestä syrjimisestä.

On myös hyvä muistaa, että taide, kulttuuri, sivistys ja tiede ovat luonteeltaan kansainvälisiä, ja niiden harjoittaminen – rajoista piittaamatta – on arvokasta jo itsessään. Yhteiskunnalliset vaikutukset kehittyvät ohessa.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan minkään ihmisoikeusloukkausten ei juuri annettu haitata bisnesyhteyksiä sen enempää Venäjälle kuin muuallekaan. Nyt on tehty täydellinen u-käännös, mutta vain yhden maan kohdalla – tavalla, jota ei ole sovellettu hyökkäyssotia käyviin maihin yleisesti. Sen sijaan ruohonjuuritason yhteistyötä Venäjän kansalaisyhteiskunnan suuntaan on aiemminkin tuettu niukasti, vaikka juuri sitä kautta vaikutteet olisivat voineet parhaiten siirtyä. Ja nyt yhteistyö on tehty miltei mahdottomaksi. Hankalassa raossa on esimerkiksi Suomi–Venäjä-seura. Vastustaessaan Venäjän toimia Ukrainassa se on joutunut Venäjän hallinnon epäsuosioon, mutta samaan aikaan Suomessa etenkin oikeistopoliitikot ovat leimanneet sen Venäjän asian ajajaksi ja vaatineet sen valtionavustusten lakkauttamista.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat olleet huolissaan kiristyneistä viisumikäytännöistä, koska ne kohdistuvat myös toisinajattelijoihin, kriittisiin taiteilijoihin, aseistakieltäytyjiin ja muihin oppositiohenkisiin ihmisiin, joiden asema Venäjällä on vaikea. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty humanitaarista viisumia, jollainen on jo eräissä maissa käytössä. Tämä olisikin yksi kiireellisesti tarvittava toimi, niin Suomessa kuin koko EU:ssa. Ennen kaikkea pakote- ja eristämispolitiikan vaikutukset olisi arvioitava ja eriteltävä tarkasti ja mietittävä toimintatavat kokonaan uusiksi erityisesti kulttuurin, tieteen ja kansalaistoiminnan osalta.

Kulttuurivihkot 6/2022, sisältö ja saatavuus

ILMOITUS