Hyvät tyypit ja neurotyypit

Kulttuurivihkot 6/2023, pääkirjoitus

Valistuneiden arvioiden mukaan vähintään kymmenen prosenttia, ehkä jopa 15–20 prosenttia ihmisistä on tavalla tai toisella neurokirjolla. Diagnoosi on vain osalla heistä, nykyään yhä useammalla. Yhteisiä nimittäjiä tällä joukolla ei juuri ole, paitsi jonkinasteinen ”epätyypillisyys”. Osa neurokirjon ihmisistä pärjää tai jopa menestyy elämässään ja yhteiskunnassa hyvin. Joukossa on myös taiteellisia ja tieteellisiä erityislahjakkuuksia.

Kadonnutta toivoa etsimässä

Kulttuurivihkojen 50-vuotisjuhlanumeron (4–5/2023) pääkirjoitus

Ennen ei ollut kaikki paremmin, mutta ennen oli enemmän toivoa paremmasta. 50 vuotta sitten, jolloin Kulttuurivihkot sai alkunsa, toivon nimi oli sosialismi – riippumatta siitä, mitä se tarkemmin ottaen kenellekin merkitsi. Suurelle osalle työväestöä ja pienituloisia suomalaisia sen tilalle on tullut lähinnä apatiaa, eskapismia tai katkeruutta vailla suuntaa.

Ylen tärkeä tehtävä

Kulttuurivihkot 3/2023, pääkirjoitus

Suomalaisen sivistyksen kaksi olennaista peruskiveä ovat julkinen kirjastolaitos ja Yleisradio. Niiden avulla kirjallisuus, elokuvat, kuunnelmat, musiikki, kaikkinainen tieto maailman asioista, yhteiskunnallinen keskustelu, tiede, filosofia ja myös laadukas viihde yltävät joka niemeen, notkoon ja saarelmaan – maksutta jokaiselle, jota vähänkin kiinnostaa. Ilman näitä kahta instituutiota Suomi ei olisi sivistysmaa. Riikka Purra (ps.) olisi pian oikeassa ja kulttuuri uhkaisi jäädä vain eliitin luksuspuuhaksi.

Onko puolueilla tulevaisuutta?

Kulttuurivihkot 2/2023, pääkirjoitus

”Suomalainen demokratia on kuolemanvaarassa.”

Näin kirjoitti kokenut politiikan toimittaja Unto Hämäläinen tutkittuaan puolueiden jäsenmäärien kehitystä (Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä syyskuussa 2022). Kun 1980-luvun alussa pelkästään kolmella suurella puolueella oli puoli miljoonaa jäsentä, viime vuonna kaikilla eduskuntapuolueilla yhteensä oli enää 190 000 jäsentä. Vielä kaksi vuotta aiemmin määrä oli 214 000. Kaiken lisäksi huomattava osa puolueiden jäsenistä, esimerkiksi SDP:n jäsenistä yli puolet, on eläkeläisiä.

Kuvittele tämä todellisuus!

Kulttuurivihkot 1/2023, pääkirjoitus

Mielikuvituksesta tulee monelle ensimmäiseksi mielen fantasiagenre tai tieteiskirjallisuus – sellaisen kuvittelu, jota ei ole tai ei ehkä edes voisi olla olemassa. Fantasia- ja tieteiskirjallisuus, tai laajemmin spekulatiivinen fiktio, ovatkin tärkeitä lajeja, joita tässäkin Kulttuurivihkoissa, muun muassa kirjailija Emmi Itärannan haastattelussa sivutaan. Itäranta toteaa aineellisen todellisuutemme ja mielikuvituksen olevan samaa jatkumoa. Tyhjästä ei kukaan nyhjäise, vaan kuvitellutkin maailmat ovat aina olemassaolevan jonkinlaisia funktioita.

Me muurinrakentajat

Kulttuurivihkot 6/2022, pääkirjoitus

Kylmän sodan aikana ihmisten liikkuvuutta ja yhteydenpitoa rajoitettiin rautaesiripun itäpuolella. Näiden rajoitusten äärimmäinen ilmentymä ja symboli oli Berliinin muuri. Nykyisessä uudessa kylmässä sodassa asetelma on päinvastainen. ”Tilanne tuntuu älyttömältä: hyökkäyssotaa käyvä autoritäärinen valtionjohto puolustaa kansalaistensa oikeutta poistua maasta, liberaalit demokratiat haluavat sulkea rajat”, kirjoitetaan Suomen Kuvalehden (39/2022) artikkelissa, jossa haastatellaan venäläisen oppositiomedian Doxan nuorta toimittajaa.

ILMOITUS