Heikki Pursiainen: ad hominem

Ajatushautomo Liberan Heikki Pursiainen on saanut valitettavan paljon huomiota "analyysillään" Janne Saarikiven uudenvuodenpuheesta Image-lehdessä. Pursiaisen kritiikin ensimmäiset kolme kappaletta ovat vapautunutta loanheittoa: Saarikivi on tympeä, huono tiedetoimittaja, nurkkakuntainen, taantumuksellinen, onneton. Lukija jätetään henkeä pidättäen odottamaan perusteita. "Aikojen synkkyydestä kertoo, että sivistyksen ja yliopiston yhdeksi näkyvimmäksi puolestapuhujaksi on valikoitunut kielentutkija Janne Saarikivi", Pursiainen aloittaa. Ja "synkäksi" tämän tekee Saarikiven näkemykset, jotka ovat "sanalla sanoen aika tympeitä". Ehkä tällaista perustelua voisi jatkaa pidempäänkin samoilla linjoilla, huomauttamalla vaikka, että näkemykset ovat "tympeitä koska ovat tosi hölmöjä", ja "hölmöjä koska Saarikivi on ihan tyhmä".

Read more: Heikki Pursiainen: ad hominem

Milloin voimakkaimpiin koronakaranteeneihin on ryhdyttävä Suomessakin?

Saksan liittokansleri Angela Merkel varoittaa koronaviruksen voivan tarttua 60–70 prosenttiin saksalaisista.

”Virus on nyt Euroopassa, se on täällä. Meidän pitää kaikkien ymmärtää se”, Merkel sanoi keskiviikkona Berliinissä. (Yle11.3.)

Myös Britannian hallituksen terveysneuvonantaja professori Chris Whitty varoitti torstaina väestöstä jopa 80 prosenttia voivan saada tartunnan. (HS13.3.) 

Read more: Milloin voimakkaimpiin koronakaranteeneihin on ryhdyttävä Suomessakin?

Läheisten asioiden äärellä

Kulttuurivihkot 3/2021, pääkirjoitus

Kunnissa päätetään ihmisten arjen kannalta läheisimmistä yhteiskunnan tehtävistä: kouluista, varhaiskasvatuksesta, kirjastoista, kulttuuri- ja liikuntapalveluista, maankäytöstä – ja vielä toistaiseksi myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Siitä huolimatta kuntavaalit eivät yleensä ole jaksaneet kiinnostaa ihmisiä yhtä paljon kuin eduskuntavaalit tai varsinkaan presidentinvaalit, vaikka presidentin tehtäväkenttään kuuluva ulkopolitiikka tärkeydestään huolimatta ei normaalioloissa juuri arjessa näy.

Read more: Läheisten asioiden äärellä

Tavallista kovempaa suhinaa

Savanni on siitä mukava asuinpaikka, että siellä tapaa sellaista väkeä, mitä ei kaupungeissa tapaa. Tänään esimerkiksi tapasin Leijonan. Mukava mies kaikin puolin. Pahat puheet leijonasta ovat hevon- tahi kamelinpaskaa: ei leijona ketään syö.

Read more: Tavallista kovempaa suhinaa

Valtava Naton sotaharjoitus Norjassa ja Suomessa 25.10. - 7.11.

Suomen saaristossa alkaa torstaina 11 Nato-maan ja yli 40 sota-aluksen Northern Coasts -merisotaharjoitus. Samana päivänä alkaa mittasuhteiltaan valtava 50 000 sotilaan, 250 hävittäjän, 10 000 sotilasajoneuvon, lentotukialuksen ja 64 sota-aluksen Trident Juncture -sotaharjoitus Norjassa ja Suomen Lapissa.

Read more: Valtava Naton sotaharjoitus Norjassa ja Suomessa 25.10. - 7.11.

Stadi stadina – omaleimaisuutta ja demokratiaa

Kulttuurivihkot 2/2021, pääkirjoitus

Helsinkiä luonnehditaan monesti Suomen veturiksi. Tällä hetkellä ainakin kaupunkisuunnittelussa veturi näyttää vievän entistä ankeampiin maisemiin. Voi myös kysyä, ketkä veturia ohjaavat. Alan asiantuntijoiden tuoreessa pamfletissa Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla todetaan, että Helsingin kaupunkisuunnittelua on ulkoistettu rakennuttajille ja sijoittajille. Ne ovat päässeet hyötymään siitä, että ”kaupungin organisaatio- ja hallintouudistuksessa on vähennetty kulttuuriympäristön asiantuntijuutta ja keskitetty valtaa demokraattisten toimintatapojen kustannuksella”, pamfletin kirjoittajat Harri Hautajärvi, Juhana Heikonen ja Timo Tuomi toteavat.

Read more: Stadi stadina – omaleimaisuutta ja demokratiaa

Tapasin Fidelin

Mestari Baobab oli antanut minulle poikkeuksellisen tehtävän. Matkustaisin suuren veden yli Saarelle, jolla tapaisin comandante en jefe Fidel Castro Ruzin. Tämä oli Savannin eläimelle suunnaton kunnia, mutta olin varustautunut kriittisillä kysymyksillä, joiden laadinnassa Baobab oli auttanut minua hyvän rooibos-teen siemausten lomassa.

Read more: Tapasin Fidelin

Keskustelu kesä- ja talviajasta – vastakkain hedonistit ja askeetit

On surullista, että keskustelua siitä, kumpi on parempi, kesä- vai talviaika, näyttää hallitsevan kaksi aivan toissisijaista kysymystä: ajatus siitä, että pimeät illat ovat muka parempia ihmisten unirytmin kannalta ja poliittinen kysymys siitä, kumpi olisi “parempi” aika; Brysselin aika vai Venäjän aika.

Read more: Keskustelu kesä- ja talviajasta – vastakkain hedonistit ja askeetit

Kohinasta kohti valistusta

Kulttuurivihkot 1/2021, pääkirjoitus

Filosofi Ilkka Niiniluoto kirjoitti internetajan varhaisessa aamunkajossa teoksen Informaatio, tieto ja yhteiskunta (1989). Vaikka maailma ja mediamaisema ovat sittemmin perusteellisesti muuttuneet, Niiniluodon käsite-erottelut ovat edelleen hedelmällisiä. Karkeasti referoiden informaatio voi olla mitä tahansa bittijonoa, kun taas tietoa määrittävät totuudellisuus ja perusteltavuus. Pelkät sirpaletiedotkaan eivät kuitenkaan kanna pitkälle, vaan tarvitaan tietämystä, systemaattista tietoa ja viisautta. Niiniluoto ennusti, että tieteen ääni on hukkumassa informaatiokohinaan, tiedosta tulee yhä enemmän kaupallista raaka-ainetta ja humanistiseen traditioon pohjaava valistusyhteiskunta on uhattuna. Näin ei kuitenkaan tapahdu väistämättä, vaan informaatioteknologia voidaan valjastaa palvelemaan myös aidon tiedon etsimistä ja ihmisen parasta.

Read more: Kohinasta kohti valistusta

Kuka kutsui pahamaineisen USS Porter -ohjushävittäjän Helsinkiin?

Helsinkiin (18.–22. huhtikuuta) saapunut USS Porter on ollut monessa mukana. Viime vuonna alus oli ampumassa venäläisten käyttämälle lentotukikohdalle 59 Tomahawk-risteilyohjusta. Hyökkäys oli kosto kemiallisten aseiden käyttämisestä Syyriassa.

Venäjä on usein protestoinut Itä-Eurooppaan sijoitettavia Naton tutkia ja ohjuksia, joita voidaan käyttää ydinsodassa niin nopeaan hyökkäykseen, että Venäjälle jäisi vain muutama minuutti aikaa reagoida.

Read more: Kuka kutsui pahamaineisen USS Porter -ohjushävittäjän Helsinkiin?

ILMOITUS