Heikki Pursiainen: ad hominem
- Kirjoittanut Ilari Kaila Ilari Kaila
- Julkaistu: 05.01.2016 05.01.2016
- Luotu: 04.01.2016 04.01.2016
Ajatushautomo Liberan Heikki Pursiainen on saanut valitettavan paljon huomiota "analyysillään" Janne Saarikiven uudenvuodenpuheesta Image-lehdessä. Pursiaisen kritiikin ensimmäiset kolme kappaletta ovat vapautunutta loanheittoa: Saarikivi on tympeä, huono tiedetoimittaja, nurkkakuntainen, taantumuksellinen, onneton. Lukija jätetään henkeä pidättäen odottamaan perusteita. "Aikojen synkkyydestä kertoo, että sivistyksen ja yliopiston yhdeksi näkyvimmäksi puolestapuhujaksi on valikoitunut kielentutkija Janne Saarikivi", Pursiainen aloittaa. Ja "synkäksi" tämän tekee Saarikiven näkemykset, jotka ovat "sanalla sanoen aika tympeitä". Ehkä tällaista perustelua voisi jatkaa pidempäänkin samoilla linjoilla, huomauttamalla vaikka, että näkemykset ovat "tympeitä koska ovat tosi hölmöjä", ja "hölmöjä koska Saarikivi on ihan tyhmä".
Mukakritiikkiä
- Kirjoittanut Harald Olausen Harald Olausen
- Julkaistu: 17.02.2022 17.02.2022
- Luotu: 17.02.2022 17.02.2022
Mikko Lamberg arvioi Kulttuuritoimitus-verkkolehdessä Pentti Straniuksen kirjan Unohdettu valkokangas – Esseitä venäläisestä elokuvasta (Warelia 2022). Kirjan oman esittelytekstin mukaan Unohdettu valkokangas ”on esseekokoelma ja samalla Neuvostoliitto-nimisen maan elokuvataiteen viimeisiin vuosikymmeniin keskittyvä tietokirja. Teoksen keskeinen sisältö liittyy pääosin aikanaan sensuroitujen ja/tai hyllytettyjen ohjaajien henkilökuviin, haastatteluihin ja tuotantoon. Se kertoo Neuvostoliiton ajasta paljolti tuntemattoman elokuvallisen tarinan - valkokankaalta ja sen takaa."
Nuori tarvitsee aikaa valintoihinsa
- Kirjoittanut Elias Krohn & Juha Säijälä Elias Krohn & Juha Säijälä
- Julkaistu: 10.07.2022 10.07.2022
- Luotu: 10.07.2022 10.07.2022
Kulttuurivihkot 3/2022, pääkirjoitus
Tänäkin keväänä valmistui Suomessa lähes 25 000 uutta ylioppilasta ja ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettiin yli 35 000 tutkintoa. Valtaosa valmistuneista pyrkii jatkamaan opintietään korkeakouluissa. Vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen myötä vähintään puolet korkeakoulujen opiskelijoista valitaan nykyään ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen lopputodistuksen perusteella valintakokeiden sijaan.
Tavallista kovempaa suhinaa
- Kirjoittanut Kirahvi Kirahvi
- Julkaistu: 04.01.2013 04.01.2013
- Luotu: 04.01.2013 04.01.2013
Savanni on siitä mukava asuinpaikka, että siellä tapaa sellaista väkeä, mitä ei kaupungeissa tapaa. Tänään esimerkiksi tapasin Leijonan. Mukava mies kaikin puolin. Pahat puheet leijonasta ovat hevon- tahi kamelinpaskaa: ei leijona ketään syö.
Milloin voimakkaimpiin koronakaranteeneihin on ryhdyttävä Suomessakin?
- Kirjoittanut Mikael Kallavuo Mikael Kallavuo
- Julkaistu: 13.03.2020 13.03.2020
- Luotu: 13.03.2020 13.03.2020
Saksan liittokansleri Angela Merkel varoittaa koronaviruksen voivan tarttua 60–70 prosenttiin saksalaisista.
”Virus on nyt Euroopassa, se on täällä. Meidän pitää kaikkien ymmärtää se”, Merkel sanoi keskiviikkona Berliinissä. (Yle, 11.3.)
Myös Britannian hallituksen terveysneuvonantaja professori Chris Whitty varoitti torstaina väestöstä jopa 80 prosenttia voivan saada tartunnan. (HS, 13.3.)
Lue lisää: Milloin voimakkaimpiin koronakaranteeneihin on ryhdyttävä Suomessakin?
Erikoisoperaatio ja rauha*
- Kirjoittanut Elias Krohn Elias Krohn
- Julkaistu: 30.04.2022 30.04.2022
- Luotu: 27.04.2022 27.04.2022
Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 2/2022
Kulttuurivihkoissa on ollut viime vuosina teemapaketit imperialismista, sodan ja rauhan kysymyksistä ja ydinaseuhasta. Tämän vuoden helmikuun lopulla alkaneen Ukrainan sodan myötä nämä teemat tulivat ikävästi entistäkin ajankohtaisemmiksi.
Venäjän hyökkäyssota lienee suunnattu viime kädessä Yhdysvaltoja ja sotilasliitto Naton laajenemista vastaan, mutta käytännössä se kohdistuu miljooniin täysin viattomiin ihmisiin, jotka ovat joutuneet historiasta tuttuakin tutumpaan tapaan suurvaltapolitiikan pelinappuloiksi.
Tapasin Fidelin
- Kirjoittanut Kirahvi Kirahvi
- Julkaistu: 04.01.2013 04.01.2013
- Luotu: 04.01.2013 04.01.2013
Mestari Baobab oli antanut minulle poikkeuksellisen tehtävän. Matkustaisin suuren veden yli Saarelle, jolla tapaisin comandante en jefe Fidel Castro Ruzin. Tämä oli Savannin eläimelle suunnaton kunnia, mutta olin varustautunut kriittisillä kysymyksillä, joiden laadinnassa Baobab oli auttanut minua hyvän rooibos-teen siemausten lomassa.
Valtava Naton sotaharjoitus Norjassa ja Suomessa 25.10. - 7.11.
- Kirjoittanut Mikael Kallavuo Mikael Kallavuo
- Julkaistu: 21.10.2018 21.10.2018
- Luotu: 20.10.2018 20.10.2018
Suomen saaristossa alkaa torstaina 11 Nato-maan ja yli 40 sota-aluksen Northern Coasts -merisotaharjoitus. Samana päivänä alkaa mittasuhteiltaan valtava 50 000 sotilaan, 250 hävittäjän, 10 000 sotilasajoneuvon, lentotukialuksen ja 64 sota-aluksen Trident Juncture -sotaharjoitus Norjassa ja Suomen Lapissa.
Lue lisää: Valtava Naton sotaharjoitus Norjassa ja Suomessa 25.10. - 7.11.
Kielen rikkautta on vaalittava
- Kirjoittanut Elias Krohn Elias Krohn
- Julkaistu: 01.03.2022 01.03.2022
- Luotu: 01.03.2022 01.03.2022
Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 1/2022
”Kielen rajat ovat maailmamme rajat”, paalutti Ludwig Wittgenstein. Jos näin on, maailmamme on supistumassa. Ihmiset lukevat ja kirjoittavat arjessa ehkä jopa ennätyksellisen paljon, mutta enimmäkseen pikaviestejä, some-päivityksiä ja muuta vain hetkessä elävää. Koululaisten luku- ja kirjoitustaito ja muukin osaaminen heikentyy. Etenkin pojat lukevat huolestuttavan vähän. Sanavarastot pienenevät ja kielellisen ilmaisun skaalat kapenevat.
Kielitaidon tärkeydestä puhutaan, mutta yksi kieli jyrää yli muiden: (Amerikan) englanti. Kouluissakin kielivalinnat ovat yksipuolistuneet. Lukioissa lyhyitä kieliä, kuten saksaa, ranskaa ja venäjää, kirjoitti vuonna 2020 enää 3 900 ylioppilaskokelasta, kun vielä vuonna 2005 luku oli 18 000.
Keskustelu kesä- ja talviajasta – vastakkain hedonistit ja askeetit
- Kirjoittanut JP Roos JP Roos
- Julkaistu: 24.09.2018 24.09.2018
- Luotu: 24.09.2018 24.09.2018
On surullista, että keskustelua siitä, kumpi on parempi, kesä- vai talviaika, näyttää hallitsevan kaksi aivan toissisijaista kysymystä: ajatus siitä, että pimeät illat ovat muka parempia ihmisten unirytmin kannalta ja poliittinen kysymys siitä, kumpi olisi “parempi” aika; Brysselin aika vai Venäjän aika.
Lue lisää: Keskustelu kesä- ja talviajasta – vastakkain hedonistit ja askeetit
Lisää artikkeleita...
ILMOITUS
