Heikki Pursiainen: ad hominem
- Written by Ilari Kaila Ilari Kaila
- Published: 05 January 2016 05 January 2016
- Created: 04 January 2016 04 January 2016
Ajatushautomo Liberan Heikki Pursiainen on saanut valitettavan paljon huomiota "analyysillään" Janne Saarikiven uudenvuodenpuheesta Image-lehdessä. Pursiaisen kritiikin ensimmäiset kolme kappaletta ovat vapautunutta loanheittoa: Saarikivi on tympeä, huono tiedetoimittaja, nurkkakuntainen, taantumuksellinen, onneton. Lukija jätetään henkeä pidättäen odottamaan perusteita. "Aikojen synkkyydestä kertoo, että sivistyksen ja yliopiston yhdeksi näkyvimmäksi puolestapuhujaksi on valikoitunut kielentutkija Janne Saarikivi", Pursiainen aloittaa. Ja "synkäksi" tämän tekee Saarikiven näkemykset, jotka ovat "sanalla sanoen aika tympeitä". Ehkä tällaista perustelua voisi jatkaa pidempäänkin samoilla linjoilla, huomauttamalla vaikka, että näkemykset ovat "tympeitä koska ovat tosi hölmöjä", ja "hölmöjä koska Saarikivi on ihan tyhmä".
Milloin voimakkaimpiin koronakaranteeneihin on ryhdyttävä Suomessakin?
- Written by Mikael Kallavuo Mikael Kallavuo
- Published: 13 March 2020 13 March 2020
- Created: 13 March 2020 13 March 2020
Saksan liittokansleri Angela Merkel varoittaa koronaviruksen voivan tarttua 60–70 prosenttiin saksalaisista.
”Virus on nyt Euroopassa, se on täällä. Meidän pitää kaikkien ymmärtää se”, Merkel sanoi keskiviikkona Berliinissä. (Yle, 11.3.)
Myös Britannian hallituksen terveysneuvonantaja professori Chris Whitty varoitti torstaina väestöstä jopa 80 prosenttia voivan saada tartunnan. (HS, 13.3.)
Read more: Milloin voimakkaimpiin koronakaranteeneihin on ryhdyttävä Suomessakin?
Läheisten asioiden äärellä
- Written by Elias Krohn Elias Krohn
- Published: 03 June 2021 03 June 2021
- Created: 03 June 2021 03 June 2021
Kulttuurivihkot 3/2021, pääkirjoitus
Kunnissa päätetään ihmisten arjen kannalta läheisimmistä yhteiskunnan tehtävistä: kouluista, varhaiskasvatuksesta, kirjastoista, kulttuuri- ja liikuntapalveluista, maankäytöstä – ja vielä toistaiseksi myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Siitä huolimatta kuntavaalit eivät yleensä ole jaksaneet kiinnostaa ihmisiä yhtä paljon kuin eduskuntavaalit tai varsinkaan presidentinvaalit, vaikka presidentin tehtäväkenttään kuuluva ulkopolitiikka tärkeydestään huolimatta ei normaalioloissa juuri arjessa näy.
Tavallista kovempaa suhinaa
- Written by Kirahvi Kirahvi
- Published: 04 January 2013 04 January 2013
- Created: 04 January 2013 04 January 2013
Savanni on siitä mukava asuinpaikka, että siellä tapaa sellaista väkeä, mitä ei kaupungeissa tapaa. Tänään esimerkiksi tapasin Leijonan. Mukava mies kaikin puolin. Pahat puheet leijonasta ovat hevon- tahi kamelinpaskaa: ei leijona ketään syö.
Valtava Naton sotaharjoitus Norjassa ja Suomessa 25.10. - 7.11.
- Written by Mikael Kallavuo Mikael Kallavuo
- Published: 21 October 2018 21 October 2018
- Created: 20 October 2018 20 October 2018
Suomen saaristossa alkaa torstaina 11 Nato-maan ja yli 40 sota-aluksen Northern Coasts -merisotaharjoitus. Samana päivänä alkaa mittasuhteiltaan valtava 50 000 sotilaan, 250 hävittäjän, 10 000 sotilasajoneuvon, lentotukialuksen ja 64 sota-aluksen Trident Juncture -sotaharjoitus Norjassa ja Suomen Lapissa.
Read more: Valtava Naton sotaharjoitus Norjassa ja Suomessa 25.10. - 7.11.
Stadi stadina – omaleimaisuutta ja demokratiaa
- Written by Elias Krohn Elias Krohn
- Published: 13 April 2021 13 April 2021
- Created: 13 April 2021 13 April 2021
Kulttuurivihkot 2/2021, pääkirjoitus
Helsinkiä luonnehditaan monesti Suomen veturiksi. Tällä hetkellä ainakin kaupunkisuunnittelussa veturi näyttää vievän entistä ankeampiin maisemiin. Voi myös kysyä, ketkä veturia ohjaavat. Alan asiantuntijoiden tuoreessa pamfletissa Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla todetaan, että Helsingin kaupunkisuunnittelua on ulkoistettu rakennuttajille ja sijoittajille. Ne ovat päässeet hyötymään siitä, että ”kaupungin organisaatio- ja hallintouudistuksessa on vähennetty kulttuuriympäristön asiantuntijuutta ja keskitetty valtaa demokraattisten toimintatapojen kustannuksella”, pamfletin kirjoittajat Harri Hautajärvi, Juhana Heikonen ja Timo Tuomi toteavat.
Tapasin Fidelin
- Written by Kirahvi Kirahvi
- Published: 04 January 2013 04 January 2013
- Created: 04 January 2013 04 January 2013
Mestari Baobab oli antanut minulle poikkeuksellisen tehtävän. Matkustaisin suuren veden yli Saarelle, jolla tapaisin comandante en jefe Fidel Castro Ruzin. Tämä oli Savannin eläimelle suunnaton kunnia, mutta olin varustautunut kriittisillä kysymyksillä, joiden laadinnassa Baobab oli auttanut minua hyvän rooibos-teen siemausten lomassa.
Keskustelu kesä- ja talviajasta – vastakkain hedonistit ja askeetit
- Written by JP Roos JP Roos
- Published: 24 September 2018 24 September 2018
- Created: 24 September 2018 24 September 2018
On surullista, että keskustelua siitä, kumpi on parempi, kesä- vai talviaika, näyttää hallitsevan kaksi aivan toissisijaista kysymystä: ajatus siitä, että pimeät illat ovat muka parempia ihmisten unirytmin kannalta ja poliittinen kysymys siitä, kumpi olisi “parempi” aika; Brysselin aika vai Venäjän aika.
Read more: Keskustelu kesä- ja talviajasta – vastakkain hedonistit ja askeetit
Kohinasta kohti valistusta
- Written by Elias Krohn Elias Krohn
- Published: 25 February 2021 25 February 2021
- Created: 25 February 2021 25 February 2021
Kulttuurivihkot 1/2021, pääkirjoitus
Filosofi Ilkka Niiniluoto kirjoitti internetajan varhaisessa aamunkajossa teoksen Informaatio, tieto ja yhteiskunta (1989). Vaikka maailma ja mediamaisema ovat sittemmin perusteellisesti muuttuneet, Niiniluodon käsite-erottelut ovat edelleen hedelmällisiä. Karkeasti referoiden informaatio voi olla mitä tahansa bittijonoa, kun taas tietoa määrittävät totuudellisuus ja perusteltavuus. Pelkät sirpaletiedotkaan eivät kuitenkaan kanna pitkälle, vaan tarvitaan tietämystä, systemaattista tietoa ja viisautta. Niiniluoto ennusti, että tieteen ääni on hukkumassa informaatiokohinaan, tiedosta tulee yhä enemmän kaupallista raaka-ainetta ja humanistiseen traditioon pohjaava valistusyhteiskunta on uhattuna. Näin ei kuitenkaan tapahdu väistämättä, vaan informaatioteknologia voidaan valjastaa palvelemaan myös aidon tiedon etsimistä ja ihmisen parasta.
Kuka kutsui pahamaineisen USS Porter -ohjushävittäjän Helsinkiin?
- Written by Mikael Kallavuo Mikael Kallavuo
- Published: 21 April 2018 21 April 2018
- Created: 21 April 2018 21 April 2018
Helsinkiin (18.–22. huhtikuuta) saapunut USS Porter on ollut monessa mukana. Viime vuonna alus oli ampumassa venäläisten käyttämälle lentotukikohdalle 59 Tomahawk-risteilyohjusta. Hyökkäys oli kosto kemiallisten aseiden käyttämisestä Syyriassa.
Venäjä on usein protestoinut Itä-Eurooppaan sijoitettavia Naton tutkia ja ohjuksia, joita voidaan käyttää ydinsodassa niin nopeaan hyökkäykseen, että Venäjälle jäisi vain muutama minuutti aikaa reagoida.
Read more: Kuka kutsui pahamaineisen USS Porter -ohjushävittäjän Helsinkiin?
More Articles ...
ILMOITUS