Heikki Pursiainen: ad hominem

Ajatushautomo Liberan Heikki Pursiainen on saanut valitettavan paljon huomiota "analyysillään" Janne Saarikiven uudenvuodenpuheesta Image-lehdessä. Pursiaisen kritiikin ensimmäiset kolme kappaletta ovat vapautunutta loanheittoa: Saarikivi on tympeä, huono tiedetoimittaja, nurkkakuntainen, taantumuksellinen, onneton. Lukija jätetään henkeä pidättäen odottamaan perusteita. "Aikojen synkkyydestä kertoo, että sivistyksen ja yliopiston yhdeksi näkyvimmäksi puolestapuhujaksi on valikoitunut kielentutkija Janne Saarikivi", Pursiainen aloittaa. Ja "synkäksi" tämän tekee Saarikiven näkemykset, jotka ovat "sanalla sanoen aika tympeitä". Ehkä tällaista perustelua voisi jatkaa pidempäänkin samoilla linjoilla, huomauttamalla vaikka, että näkemykset ovat "tympeitä koska ovat tosi hölmöjä", ja "hölmöjä koska Saarikivi on ihan tyhmä".

Lue lisää: Heikki Pursiainen: ad hominem

Kiistanalainen Tom of Finland -näyttely hämmentää Kiasmassa

Moni hieraisi silmiään epäuskoisena, kun Kiasma-museo ilmoitti laajasta ja lähes koko loppuvuoden kestävästä Tom of Finlandin homoeroottista taidetta esittelevästä meganäyttelystä nykytaiteen museo Kiasmassa samaan aikaan, kun museonjohtaja Leevi Haapala joutui julkisuudessa selittelemään matkakulujaan. Kohua syntyi etenkin siitä, että Haapala oli yrittänyt maksattaa Kiasman veikkausvoittovaroista myös miesystävänsä osallistumista näyttelymatkalle. (ks. esim. Ilta-Sanomat 22.12.2022.)

Lue lisää: Kiistanalainen Tom of Finland -näyttely hämmentää Kiasmassa

Hyvät tyypit ja neurotyypit

Kulttuurivihkot 6/2023, pääkirjoitus

Valistuneiden arvioiden mukaan vähintään kymmenen prosenttia, ehkä jopa 15–20 prosenttia ihmisistä on tavalla tai toisella neurokirjolla. Diagnoosi on vain osalla heistä, nykyään yhä useammalla. Yhteisiä nimittäjiä tällä joukolla ei juuri ole, paitsi jonkinasteinen ”epätyypillisyys”. Osa neurokirjon ihmisistä pärjää tai jopa menestyy elämässään ja yhteiskunnassa hyvin. Joukossa on myös taiteellisia ja tieteellisiä erityislahjakkuuksia.

Lue lisää: Hyvät tyypit ja neurotyypit

Kun Stubb Kekkosen kohtasi eli juhlat Presidentinlinnassa

Pakina

Homo ridens

Presidentit oli kutsuttu Presidentinlinnaan. Mikä olisikaan heille sopivampi paikka kokoontua! Kutsuttaisiinhan siivoojat Siivoojanlinnaan ja roistot linnaan.

Lue lisää: Kun Stubb Kekkosen kohtasi eli juhlat Presidentinlinnassa

Tavallista kovempaa suhinaa

Savanni on siitä mukava asuinpaikka, että siellä tapaa sellaista väkeä, mitä ei kaupungeissa tapaa. Tänään esimerkiksi tapasin Leijonan. Mukava mies kaikin puolin. Pahat puheet leijonasta ovat hevon- tahi kamelinpaskaa: ei leijona ketään syö.

Lue lisää: Tavallista kovempaa suhinaa

Kadonnutta toivoa etsimässä

Kulttuurivihkojen 50-vuotisjuhlanumeron (4–5/2023) pääkirjoitus

Ennen ei ollut kaikki paremmin, mutta ennen oli enemmän toivoa paremmasta. 50 vuotta sitten, jolloin Kulttuurivihkot sai alkunsa, toivon nimi oli sosialismi – riippumatta siitä, mitä se tarkemmin ottaen kenellekin merkitsi. Suurelle osalle työväestöä ja pienituloisia suomalaisia sen tilalle on tullut lähinnä apatiaa, eskapismia tai katkeruutta vailla suuntaa.

Lue lisää: Kadonnutta toivoa etsimässä

SKP onnittelee 50-vuotiasta Kulttuurivihkoja

Suomen kommunistinen puolue onnittelee lämpimästi 50 vuotta täyttävää Kulttuurivihkot-lehteä.

Lehti syntyi yhteiskunnallisesti kiihkeänä aikana täyttämän aukkoa sen ajan kulttuurilehtien joukossa, tarjoamaan vasemmistolaisen vaihtoehdon ja foorumin poliittisesti aktiivisille kulttuurialan työntekijöille. Lehti löysi nopeasti lukijansa.

Lue lisää: SKP onnittelee 50-vuotiasta Kulttuurivihkoja

Tapasin Fidelin

Mestari Baobab oli antanut minulle poikkeuksellisen tehtävän. Matkustaisin suuren veden yli Saarelle, jolla tapaisin comandante en jefe Fidel Castro Ruzin. Tämä oli Savannin eläimelle suunnaton kunnia, mutta olin varustautunut kriittisillä kysymyksillä, joiden laadinnassa Baobab oli auttanut minua hyvän rooibos-teen siemausten lomassa.

Lue lisää: Tapasin Fidelin

Ylen tärkeä tehtävä

Kulttuurivihkot 3/2023, pääkirjoitus

Suomalaisen sivistyksen kaksi olennaista peruskiveä ovat julkinen kirjastolaitos ja Yleisradio. Niiden avulla kirjallisuus, elokuvat, kuunnelmat, musiikki, kaikkinainen tieto maailman asioista, yhteiskunnallinen keskustelu, tiede, filosofia ja myös laadukas viihde yltävät joka niemeen, notkoon ja saarelmaan – maksutta jokaiselle, jota vähänkin kiinnostaa. Ilman näitä kahta instituutiota Suomi ei olisi sivistysmaa. Riikka Purra (ps.) olisi pian oikeassa ja kulttuuri uhkaisi jäädä vain eliitin luksuspuuhaksi.

Lue lisää: Ylen tärkeä tehtävä

Mikä on hyökkäyssota?

Suomen media käyttää melkein aina termiä hyökkäyssota, kun se kuvailee Ukrainan sotaa. Siinä ei ole itseisarvoisesti mitään väärää: Venäjä hyökkäsi Ukrainan kimppuun. Sodassa on kuollut noin 9 000 siviiliä.1 Näistä kuolemista noin kolmannes on tapahtunut Venäjän hallitsemilla alueilla.

Venäjän tavoin Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin 2003 aiheuttaen joidenkin arvioiden mukaan miljoonan siviilin kuoleman. Mutta en koskaan lukenut lehdestä, että Yhdysvallat kävisi hyökkäyssotaa Irakissa.

Lue lisää: Mikä on hyökkäyssota?

ILMOITUS