Heikki Pursiainen: ad hominem

Ajatushautomo Liberan Heikki Pursiainen on saanut valitettavan paljon huomiota "analyysillään" Janne Saarikiven uudenvuodenpuheesta Image-lehdessä. Pursiaisen kritiikin ensimmäiset kolme kappaletta ovat vapautunutta loanheittoa: Saarikivi on tympeä, huono tiedetoimittaja, nurkkakuntainen, taantumuksellinen, onneton. Lukija jätetään henkeä pidättäen odottamaan perusteita. "Aikojen synkkyydestä kertoo, että sivistyksen ja yliopiston yhdeksi näkyvimmäksi puolestapuhujaksi on valikoitunut kielentutkija Janne Saarikivi", Pursiainen aloittaa. Ja "synkäksi" tämän tekee Saarikiven näkemykset, jotka ovat "sanalla sanoen aika tympeitä". Ehkä tällaista perustelua voisi jatkaa pidempäänkin samoilla linjoilla, huomauttamalla vaikka, että näkemykset ovat "tympeitä koska ovat tosi hölmöjä", ja "hölmöjä koska Saarikivi on ihan tyhmä".

Lue lisää: Heikki Pursiainen: ad hominem

Mukakritiikkiä

Mikko Lamberg arvioi Kulttuuritoimitus-verkkolehdessä Pentti Straniuksen kirjan Unohdettu valkokangas – Esseitä venäläisestä elokuvasta (Warelia 2022). Kirjan oman esittelytekstin mukaan Unohdettu valkokangas ”on esseekokoelma ja samalla Neuvostoliitto-nimisen maan elokuvataiteen viimeisiin vuosikymmeniin keskittyvä tietokirja. Teoksen keskeinen sisältö liittyy pääosin aikanaan sensuroitujen ja/tai hyllytettyjen ohjaajien henkilökuviin, haastatteluihin ja tuotantoon. Se kertoo Neuvostoliiton ajasta paljolti tuntemattoman elokuvallisen tarinan - valkokankaalta ja sen takaa."

Lue lisää: Mukakritiikkiä

Erikoisoperaatio ja rauha*

Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 2/2022

Kulttuurivihkoissa on ollut viime vuosina teemapaketit imperialismista, sodan ja rauhan kysymyksistä ja ydinaseuhasta. Tämän vuoden helmikuun lopulla alkaneen Ukrainan sodan myötä nämä teemat tulivat ikävästi entistäkin ajankohtaisemmiksi.

Venäjän hyökkäyssota lienee suunnattu viime kädessä Yhdysvaltoja ja sotilasliitto Naton laajenemista vastaan, mutta käytännössä se kohdistuu miljooniin täysin viattomiin ihmisiin, jotka ovat joutuneet historiasta tuttuakin tutumpaan tapaan suurvaltapolitiikan pelinappuloiksi.

Lue lisää: Erikoisoperaatio ja rauha*

Tavallista kovempaa suhinaa

Savanni on siitä mukava asuinpaikka, että siellä tapaa sellaista väkeä, mitä ei kaupungeissa tapaa. Tänään esimerkiksi tapasin Leijonan. Mukava mies kaikin puolin. Pahat puheet leijonasta ovat hevon- tahi kamelinpaskaa: ei leijona ketään syö.

Lue lisää: Tavallista kovempaa suhinaa

Milloin voimakkaimpiin koronakaranteeneihin on ryhdyttävä Suomessakin?

Saksan liittokansleri Angela Merkel varoittaa koronaviruksen voivan tarttua 60–70 prosenttiin saksalaisista.

”Virus on nyt Euroopassa, se on täällä. Meidän pitää kaikkien ymmärtää se”, Merkel sanoi keskiviikkona Berliinissä. (Yle11.3.)

Myös Britannian hallituksen terveysneuvonantaja professori Chris Whitty varoitti torstaina väestöstä jopa 80 prosenttia voivan saada tartunnan. (HS13.3.) 

Lue lisää: Milloin voimakkaimpiin koronakaranteeneihin on ryhdyttävä Suomessakin?

Kielen rikkautta on vaalittava

Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 1/2022

”Kielen rajat ovat maailmamme rajat”, paalutti Ludwig Wittgenstein. Jos näin on, maailmamme on supistumassa. Ihmiset lukevat ja kirjoittavat arjessa ehkä jopa ennätyksellisen paljon, mutta enimmäkseen pikaviestejä, some-päivityksiä ja muuta vain hetkessä elävää. Koululaisten luku- ja kirjoitustaito ja muukin osaaminen heikentyy. Etenkin pojat lukevat huolestuttavan vähän. Sanavarastot pienenevät ja kielellisen ilmaisun skaalat kapenevat.

Kielitaidon tärkeydestä puhutaan, mutta yksi kieli jyrää yli muiden: (Amerikan) englanti. Kouluissakin kielivalinnat ovat yksipuolistuneet. Lukioissa lyhyitä kieliä, kuten saksaa, ranskaa ja venäjää, kirjoitti vuonna 2020 enää 3 900 ylioppilaskokelasta, kun vielä vuonna 2005 luku oli 18 000.

Lue lisää: Kielen rikkautta on vaalittava

Tapasin Fidelin

Mestari Baobab oli antanut minulle poikkeuksellisen tehtävän. Matkustaisin suuren veden yli Saarelle, jolla tapaisin comandante en jefe Fidel Castro Ruzin. Tämä oli Savannin eläimelle suunnaton kunnia, mutta olin varustautunut kriittisillä kysymyksillä, joiden laadinnassa Baobab oli auttanut minua hyvän rooibos-teen siemausten lomassa.

Lue lisää: Tapasin Fidelin

Valtava Naton sotaharjoitus Norjassa ja Suomessa 25.10. - 7.11.

Suomen saaristossa alkaa torstaina 11 Nato-maan ja yli 40 sota-aluksen Northern Coasts -merisotaharjoitus. Samana päivänä alkaa mittasuhteiltaan valtava 50 000 sotilaan, 250 hävittäjän, 10 000 sotilasajoneuvon, lentotukialuksen ja 64 sota-aluksen Trident Juncture -sotaharjoitus Norjassa ja Suomen Lapissa.

Lue lisää: Valtava Naton sotaharjoitus Norjassa ja Suomessa 25.10. - 7.11.

Käytöstapoja, kiitos!

Kulttuurivihkot 6/2021, pääkirjoitus

Poliittinen keskustelu eduskunnassa on siirtynyt jo hyvän aikaa sitten yhteisen pandemia-kriisin hoidosta takaisin kinastelupositioon, joka ei kunnolla Marinin hallituksen kohdalla ehtinyt alkaakaan koronan koittaessa. Hallitus on aivan uudenlainen kaikkiin aiempiin verrattuna sekä ikä- ja sukupuolirakenteeltaan että toimintatavoiltaan. Tämä ärsyttää ja pelottaakin suunnattomasti oppositiota. Eduskunnassa on siksi nähty tällä vaalikaudella luokattoman ja häpeällisen alatyylistä keskustelua sekä suoranaista kiusaamista.

Lue lisää: Käytöstapoja, kiitos!

Keskustelu kesä- ja talviajasta – vastakkain hedonistit ja askeetit

On surullista, että keskustelua siitä, kumpi on parempi, kesä- vai talviaika, näyttää hallitsevan kaksi aivan toissisijaista kysymystä: ajatus siitä, että pimeät illat ovat muka parempia ihmisten unirytmin kannalta ja poliittinen kysymys siitä, kumpi olisi “parempi” aika; Brysselin aika vai Venäjän aika.

Lue lisää: Keskustelu kesä- ja talviajasta – vastakkain hedonistit ja askeetit

ILMOITUS