• Tilaus
  • Irtonumerot
  • Mediakortti
  • Yhteystiedot
  • Avustajille
  • Arvostelupalvelu
  • Yhdistys
  • Info
  • RSS
No Result
View All Result
Kulttuurivihkot
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
No Result
View All Result
Kulttuurivihkot
No Result
View All Result
Etusivu Jutut Artikkelit

Malmin lentoasema on osa kansallista kertomusta

Elias Krohn kirjoittanut Elias Krohn
14.4.2021
kategoriassa Artikkelit
Lukuaika: 2 min
Malmin lentoasema on osa kansallista kertomusta

”Vanha rouva”, Suomen ainoa lentokuntoinen DC-3, lähti perinteiseen tapaan Malmin lentokentältä Vaasaan talvehtimaan viime lokakuussa. Tänä keväänä se ei voi Malmille palata. Kuva: Maaret Ahlsved.

Suomi ja Helsinki saivat tammikuussa kansainvälistä julkisuutta, josta pääkaupungin hallinto ja valtalehti eivät ole hiiskuneet sanaakaan. Kansainvälinen kulttuuriperinnön asiantuntijoiden Icomos-järjestö (international council on monuments and sites) julkisti nelivuotisraporttinsa, jossa Malmin lentokenttä on esitelty kahdella aukeamalla maailman uhanalaisten kulttuuriperintökohteiden joukossa.

Heti sen jälkeen on vuorossa Pariisin Notre Damen katedraali. Malmin lentokenttä on uhanalainen, koska Helsingin päättäjät haluavat luopua siitä, kun taas Notre Damea Pariisin päättäjät yrittävät pelastaa tulipalon aiheuttamien vaurioiden jäljiltä.

Malmin lentokentän kulttuurihistoriallinen arvo on huomattu maailmalla aiemminkin. World Monuments Fund on valinnut sen kahdesti maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle ja Europa Nostra -järjestö on nostanut sen Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuurikohteen listalleen.

”Meillä ei ymmärretä, minkä viestin Malmin lentokentän tuhoaminen lähettää maailmalle”, harmittelee tohtori ja tietokirjailija Raine Haikarainen, joka on yksi Malmi – Helsingin lentoasema -historiakirjan (Minerva 2008/2018) tekijöistä.

Sekä Europa Nostran että Icomosin edustajat ovat kehottaneet Suomea hakemaan Unescon maailmanperintöstatusta olympia-arkkitehtuurin funkkis-tyyliselle kokonaisuudelle. Siihen kuuluu myös Malmin lentokenttä.

”Asiantuntijat tarjoavat meille tätä ehdolle maailmanperintökohteeksi, mutta siihen ei tartuta. Ajatellaan, että tiedämme itse paremmin, mitä säilytämme ja mitä ei. Tämä on traagista ja surullista”, sanoo Haikarainen.

Suomessakin esimerkiksi Museovirasto on johdonmukaisesti kannattanut lentokentän säilyttämistä alkuperäisessä käytössään. Museoviraston osastonjohtaja Mikko Härö on julkisuudessa luonnehtinut lentokentän sulkemista ”massiiviseksi vahingoksi” ja verrannut sitä siihen, että Tampereella jyrättäisiin Tammerkoski ja sen varrella olevat vanhat teollisuusrakennukset uusien asuntojen tieltä.

Lentokenttäalueelle ja sen ympäristöön kaavaillaan uutta kaupunginosaa. Viimeisiä lentokoneita häädettiin maaliskuussa ja kiitotiet suljettiin – korvaavia lentopaikkoja vain puuttuu.

Haikaraisen mukaan kenttää voisi kehittää ilmailukäytössä sähköisen hybridilentämisen ja biopolttoaineisiin tukeutuvan lentämisen kehityskohteena ja koulutuskeskuksena. Samalla se voisi olla elävä ja toiminnallinen museaalinen kohde.

”Lentokentän historia liittyy vahvasti Suomen kansalliseen kertomukseen. Siinä olisi valtavasti opetukseen ja elämyksiin liittyviä mahdollisuuksia.”

Mielipidemittauksissa helsinkiläisten enemmistö on kannattanut lentokentän ilmailukäytön jatkamista, ja erityisesti sen lähiympäristössä Koillis-Helsingissä kenttää puolustetaan vahvasti.

Kesäkuun kuntavaalit voivat olla helsinkiläisten viimeinen mahdollisuus vetää hätäjarrusta Malmin lentokentän pelastamiseksi. Nykyisistä valtuutetuista lentokentän puolustajia on noin kolmannes. Vaaleissa heitä on tarjolla lähes kaikissa poliittisissa suunnissa. Ehdokkaiden kantoja on kerätty malmivaalit.fi-sivustolle.

 

Huom! Tämä on lyhennelmä Kulttuurivihkojen Helsinki-teemanumerossa (2/2021) julkaistusta artikkelista. Voit lukea koko artikkelin ostamalla verkkokaupastamme digilehden (vain 4,90) tai painetun lehden (vain 10,40 e). Irtonumeroita on myynnissä myös kauppojen ja kioskien Lehtipisteissä.

Avainsanat: biopolttoaineethybridilentäminenICOMOSinternational council on monuments and sitesMalmi – Helsingin lentoasemamalmin lentoasemaMalmin lentokenttämalmivaalitMikko HäröMuseovirastoNotre-Dameolympia-arkkitehtuuriRaine HaikarainenTammerkoskiUnesco

Uusimmat

Kulttuurivihkot 3/2025: Unkari

Kulttuuriko poliittista? Ei kai sentään!

12.6.2025
Kulttuurivihkot 3/2025: Unkari

Kulttuurivihkot 3/2025: Unkari

12.6.2025

Jakarta-metodi, dekolonisaatio ja uuskolonialismi – rikokset ihmisyyttä vastaan

5.6.2025

Turvallisuuspolitiikan kadonneet osat – ilmastokriisi ja ydinaseet

22.5.2025
Flow kylässä: Taiteilijavieraana Laura Timantti

Flow kylässä: Taiteilijavieraana Laura Timantti

17.5.2025

Sivistävät ideat, kirjat ja kirjastot

12.5.2025

Militarismi ja kamppailu strategisista raaka-aineista

12.5.2025

Trump pudottelee viikunanlehtiä

12.5.2025
Virpi Alanen: Kaupunkilintu

Tervetuloa keväiseen runo- ja kirjailtaan 20.5.!

9.5.2025
Uusi Nootti-museo tuntee idänsuhteiden koko kirjon

Uusi Nootti-museo tuntee idänsuhteiden koko kirjon

7.5.2025
Jyväskylän Kevät: Onko Suomessa Ateenaa?

Jyväskylän Kevät: Onko Suomessa Ateenaa?

6.5.2025
Vuokralle tarjotaan: työpiste Helsingin Suvilahdessa Kulttuurivihkojen toimitilassa

Vuokralle tarjotaan: työpiste Helsingin Suvilahdessa Kulttuurivihkojen toimitilassa

6.5.2025

Rauhanmanifesti raikaa ikkunoista Eurooppa-päivänä 9.5.

2.5.2025
Kulttuurivihkojen keväässä runsas runousanti

Jyväskylän Kevät: Keskustelu kirjan Henki ja elämä pohjalta

29.4.2025

Valikoiva rasismi: suomalainen ryssäviha ja Ukrainan sota

22.4.2025

Vasemmistolainen kulttuurilehti

Päätoimittaja (painettu lehti) Marissa Mehr
Päätoimittaja (verkkolehti) Elias Krohn
Julkaisija Domirola Oy

Kaasutehtaankatu 1 / 12
00540 Helsinki
+358941145369
ISSN 2242-6736 (verkkojulkaisu)

Mikä Vihkot?

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

 

No Result
View All Result
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
  • Tilaus
    • Irtonumerot
  • Yhteystiedot
  • Avustajille
  • Arvostelupalvelu
  • Yhdistys
  • Mediakortti
  • Info