Suomi ja Helsinki saivat tammikuussa kansainvälistä julkisuutta, josta pääkaupungin hallinto ja valtalehti eivät ole hiiskuneet sanaakaan. Kansainvälinen kulttuuriperinnön asiantuntijoiden Icomos-järjestö (international council on monuments and sites) julkisti nelivuotisraporttinsa, jossa Malmin lentokenttä on esitelty kahdella aukeamalla maailman uhanalaisten kulttuuriperintökohteiden joukossa.

Heti sen jälkeen on vuorossa Pariisin Notre Damen katedraali. Malmin lentokenttä on uhanalainen, koska Helsingin päättäjät haluavat luopua siitä, kun taas Notre Damea Pariisin päättäjät yrittävät pelastaa tulipalon aiheuttamien vaurioiden jäljiltä.

Malmin lentokentän kulttuurihistoriallinen arvo on huomattu maailmalla aiemminkin. World Monuments Fund on valinnut sen kahdesti maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle ja Europa Nostra -järjestö on nostanut sen Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuurikohteen listalleen.

”Meillä ei ymmärretä, minkä viestin Malmin lentokentän tuhoaminen lähettää maailmalle”, harmittelee tohtori ja tietokirjailija Raine Haikarainen, joka on yksi Malmi – Helsingin lentoasema -historiakirjan (Minerva 2008/2018) tekijöistä.

Sekä Europa Nostran että Icomosin edustajat ovat kehottaneet Suomea hakemaan Unescon maailmanperintöstatusta olympia-arkkitehtuurin funkkis-tyyliselle kokonaisuudelle. Siihen kuuluu myös Malmin lentokenttä.

”Asiantuntijat tarjoavat meille tätä ehdolle maailmanperintökohteeksi, mutta siihen ei tartuta. Ajatellaan, että tiedämme itse paremmin, mitä säilytämme ja mitä ei. Tämä on traagista ja surullista”, sanoo Haikarainen.

Suomessakin esimerkiksi Museovirasto on johdonmukaisesti kannattanut lentokentän säilyttämistä alkuperäisessä käytössään. Museoviraston osastonjohtaja Mikko Härö on julkisuudessa luonnehtinut lentokentän sulkemista ”massiiviseksi vahingoksi” ja verrannut sitä siihen, että Tampereella jyrättäisiin Tammerkoski ja sen varrella olevat vanhat teollisuusrakennukset uusien asuntojen tieltä.

Lentokenttäalueelle ja sen ympäristöön kaavaillaan uutta kaupunginosaa. Viimeisiä lentokoneita häädettiin maaliskuussa ja kiitotiet suljettiin – korvaavia lentopaikkoja vain puuttuu.

Haikaraisen mukaan kenttää voisi kehittää ilmailukäytössä sähköisen hybridilentämisen ja biopolttoaineisiin tukeutuvan lentämisen kehityskohteena ja koulutuskeskuksena. Samalla se voisi olla elävä ja toiminnallinen museaalinen kohde.

”Lentokentän historia liittyy vahvasti Suomen kansalliseen kertomukseen. Siinä olisi valtavasti opetukseen ja elämyksiin liittyviä mahdollisuuksia."

Mielipidemittauksissa helsinkiläisten enemmistö on kannattanut lentokentän ilmailukäytön jatkamista, ja erityisesti sen lähiympäristössä Koillis-Helsingissä kenttää puolustetaan vahvasti.

Kesäkuun kuntavaalit voivat olla helsinkiläisten viimeinen mahdollisuus vetää hätäjarrusta Malmin lentokentän pelastamiseksi. Nykyisistä valtuutetuista lentokentän puolustajia on noin kolmannes. Vaaleissa heitä on tarjolla lähes kaikissa poliittisissa suunnissa. Ehdokkaiden kantoja on kerätty malmivaalit.fi-sivustolle.

 

Huom! Tämä on lyhennelmä Kulttuurivihkojen Helsinki-teemanumerossa (2/2021) julkaistusta artikkelista. Voit lukea koko artikkelin ostamalla verkkokaupastamme digilehden (vain 4,90) tai painetun lehden (vain 10,40 e). Irtonumeroita on myynnissä myös kauppojen ja kioskien Lehtipisteissä.

ILMOITUS