Säveltäjä Kaj Chydenius vuonna 2019: "Hyvä runous inspiroi aina"

Säveltäjä Kaj Chydenius poistui keskuudestamme tänään 20.4.2024. Hän oli kuollessaan 84-vuotias. Hänet tunnettiin erityisesti edistyksellisen laululiikkeen voimahahmona. Hänellä oli laaja ja monipuolinen sävellystuotanto.

Lue lisää: Säveltäjä Kaj Chydenius vuonna 2019: "Hyvä runous inspiroi aina"

Musta puutarha – Vuoristo-Karabahin kolme vuosikymmentä kestäneen tasavallan loppu

Armenialaisten diaspora eli kotimaastaan muualle muuttanut väestönosa on juutalaisten jälkeen maailman toiseksi suurin. Armenialaisten koettelemukset huipentuivat ensimmäisen maailmansodan aikaan. Se, mitä silloin tapahtui, on armenialaisille tänään yhä elävää ja läsnä olevaa todellisuutta kansainvälisissä valtapeleissä.

Lue lisää: Musta puutarha – Vuoristo-Karabahin kolme vuosikymmentä kestäneen tasavallan loppu

Hannu Taanila: Marxismi-leninismistä kapitalismi-leninismiin

Pitkän ja merkittävän uran toimittajana tehnyt Hannu Taanila kuoli maanantaina 4. maaliskuuta 84 vuoden iässä. Taanila työskenteli Yleisradiossa eri tehtävissä 1960-luvulta (vakituisesti vuodesta 1975) eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 2003 saakka. Hän käsitteli ohjelmissaan laajalla sivistyspohjallaan niin kirjallisuutta, Hegelin ja Marxin filosofiaa kuin Martti Lutheria ja urkumusiikkiakin. Hän kommentoi kärkkäästi monia ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja ilmiöitä ja oli innokas keskustelija ja väittelijä – alkaen jo 1960-luvun Jatkoaika-tv-ohjelmasta, jota hän juonsi Lenita Airiston ja Aarre Elon kanssa.

Lue lisää: Hannu Taanila: Marxismi-leninismistä kapitalismi-leninismiin

Ratkaisu on kirjoempatia

Kulttuurivihkot 6/2023, teemana neurokirjo

Neurotyypillisen ja neuroepätyypillisen on usein vaikea ymmärtää toisiaan. Mutta vain neuroepätyypillisten kohdalla tätä on pidetty merkkinä heikosta empatiakyvystä. Vain radikaalin erilaisuuden hyväksymällä voidaan rakentaa aitoa yhteisöllisyyttä.

Lue lisää: Ratkaisu on kirjoempatia

Mieluummin Suomessa kuin sodassa

Kulttuurivihkot 6/2023

Yli tuhat venäläistä on jättänyt turvapaikkahakemuksensa Suomeen Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Lisäksi moni kutsuntojaan paennut on hakenut oleskelulupaa työn tai muun perusteen avulla. Millaisia tarinoita turvapaikkaa odottavat sodanvastustajat kertovat, ja miten heidän mielestään Suomi voisi edistää sodan loppumista?

Lue lisää: Mieluummin Suomessa kuin sodassa

ILMOITUS