Marja-Leenaa etsimässä, ikuisesti

Gösta Sundqvist kuoli vuonna 2003 ja hänen Leevi and the Leavings -yhtyeensä lopetti toimintansa, mutta yhtyeen tuotanto on yhä vahvasti elossa ja on lunastanut paikkansa suomalaisen kevyen musiikin kaanonissa. Tyypillisesti sen laulujen tarinat kertovat pienten ihmisten suurista tunteista ja monesti tuhoon tuomituista ratkaisuyrityksistä ja epäonnistumisista. Haaveet ja todellisuus eivät kohtaa, mutta on siinä paljon kaunistakin, kun sateenkaari päättyy nakkikioskille.

Leevi and the Leavingsin laulut voisivat toimia lähtökohtana monenkin tyyppisiin teatteriesityksiin. Mikko Kivisen ohjaamassa Rauman teatterin kesäteatteriesityksessä Mitä kuuluu Marja-Leena? lajina on yhtyeen hitteihin perustuva musiikkikomedia.

Arndt Pekurisen tarinasta elokuva: "universaali ja ajaton”

Ville Suhonen on käsikirjoittanut ja ohjannut dokumenttielokuvan Ikuiseen rauhaan (Suomi 2021), joka kertoo suomalaisen aseistakieltäytyjän ja sodanvastustajan Arndt Pekurisen (1905–1941) tarinan. Se on kuvaus ihmisestä, jolle rauhan edistäminen on kaikkein tärkeintä ja joka joutuu sen vuoksi maanmiestensä teloittamaksi 5.11.1941.

Valtionhallinnosta argentiinalaiseen tangoon – Kulttuurivihkojen syksyn kirjatiedot julki

Kulttuurivihkot julkaisee syksyllä 2021 lehtien lisäksi kymmenen kirjaa: yhden tietokirjan, viisi runokokoelmaa, yhden esseekokoelman, kaksi lyhytproosateosta ja yhden lastenkirjan. Kirjat ilmestyvät pääasiassa syys-lokakuussa.

Säitä ja ilmoja säätämässä

Virtuaalisesti järjestetyillä Sodankylän elokuvajuhlilla sai Suomen ensi-iltansa Tuija Halttusen käsikirjoittama ja ohjaama dokumenttielokuva Näin pilvet kuolevat. Se kertoo suomalaisen ilmastotieteilijän Hannele Korhosen työstä ilmastonmuokkauksen parissa Arabiemiraattien rahoittamassa hankkeessa. Siinä kehitetään teknologioita, joilla esimerkiksi saadaan aerosolihiukkasten avulla pakotettua pilviä haluttuun paikkaan ja siten tuotettua sateita kuivuudesta kärsiville alueille.

Tarita Ikosen Lasinalaiskudos Tanssiva karhu -palkintoehdokkaana

Yleisradion Tanssiva karhu -runoteospalkinnon ehdokkaat on julkistettu. Kuuden ehdokaskirjan joukossa on myös Kulttuurivihkojen kustantama Tarita Ikosen Lasinalaiskudos. Raati perustelee valintaansa näin:

"Armoa antamattoman suora Lasinalaiskudos viiltää esiin alkoholismin aiheuttaman tuskan tuorein havainnoin. Tarita Ikonen kirjoittaa lasinkirkkaan läpinäkyväksi, miten lapsi ehdollistuu peittämään äitinsä riippuvuuden. Parempi juosta päin seinää kuin antaa muiden huomata äidin mustelmat. Omista kokemuksista syntyneet runot välittävät häpeän, vihan, surun ja ikävän äidin luo, joka määrää lastensa elämästä kuin julma jumala."

Kulttuurivihkojen vaaliseuranta ja ehdokashaastatteluja sunnuntai-iltana 13.6.

Kulttuurivihkot seuraa kuntavaalien ääntenlaskentaa vaali-iltana 13.6. Facebook-sivunsa suorissa videolähetyksissä klo 20–22. Etäyhteyksin toteutettavissa lähetyksissä haastateltavina ovat muun muassa professorit Laura Kolbe (klo 21.30) ja Vesa Puuronen (klo 21.00) sekä yhteiskuntatieteiden maisteri ja ympäristöaktivisti Mika Flöjt (klo 20.15). Kolbe on keskustan kaupunginvaltuutettu Helsingissä, Puuronen vasemmistoliiton valtuutettu Rovaniemellä ja Flöjt vihreiden valtuutettu Kuusamossa. He kaikki ovat ehdokkaina myös näissä vaaleissa. Haastattelut tulevat myös jälkeenpäin katsottaviksi Kulttuurivihkojen YouTube-kanavalle ja tähän verkkolehteen.

Katso myös Kulttuurivihkojen Helsingin kuntavaalistudio

Kenen joukoissa? Taistolaisuuden stigma

Hokkanen, Lauri (2021): Kenen joukoissa seisoin – Taistolaiset ja valtioterrorin perintö, Docendo, 498 sivua.

1970-luvun taistolaisuudesta on kirjoitettu muutamia keskeisiä teoksia ja muistelmia, mutta ei vieläkään kunnon tutkimuksia. Lauri Hokkasen muistelmateos Kenen joukoissa seisoin on hänen oma tilintekonsa, joka keskittyy suurimmalta osin kertaamaan Neuvostoliiton stalinistista historiaa ja Suomen kommunistisen puolueen kahtiajakoa. Sekä Lauri Hokkanen että suurin osa taistolaisuutta selittävistä kirjoista ja muistelijoista käsittelee vain ja ainoastaan ylätason ja eliitin totuuksia ja toimia, ei esimerkiksi radikaalin opiskelijaliikkeen arkihistoriaa sellaisenaan. Matti Hyvärisen Viimeiset taistot ja Heikki Mäki-Kulmalan teoreettisemmat kirjat teemasta ovat mielestäni merkittävimpiä.

Rikoksista kertomisesta tuli rikollista

"Julian Assange ja hänen edeltäjänsä Chelsea Manning asettivat elämänsä peliin antaakseen maailmalle silmäyksen amerikkalaisten sotarikoksiin Afganistanissa ja Irakissa. Wikileaksin kautta olemme kaikki saaneet tietoa Yhdysvaltojen sotilasmahdin toistuvista raporteista sen omista vääryyksistä siviilejä kohtaan. Olemme saaneet oppia kollektiivisen murhaamisen psykologiasta: tunne-etäisyyden ylläpitämisestä pyövelien ja uhrien välillä", kirjoittaa pitkän linjan ruotsalainen journalisti Arne Roth.

Monipuolisesti tieteestä ja yhteiskunnasta

Kirja-arviot

Klaus Weckroth (2020): Kaiken järjen mukaan. Kuvitus Aiki Maakari. Books on Demand 2020, 288 sivua.

Monta näkökulmaa todellisuuteen tarjoaa sosiaalipsykologi Klaus Weckrothin Kaiken järjen mukaan. Monipuolisuutta korostaa sekin, että teoksesta puuttuu alaotsikko.

En osaa pitää useampaan suuntaan kurkottavaa ajattelua puutteena, vaan pikemminkin ansiona.

Vapputoivotus

Kulttuurivihkot toivottaa kaikille tovereilleen, ystävilleen ja lukijoilleen hyvää työn, taiteen ja taistelun vappua!

Laulaja-muusikko, Kulttuurivihkojen perustajiin kuulunut Monna Kamu lähettää kaikille vapputervehdyksen ensin omin sanoin ja jatkaa Pentti Saaritsan sanoin.

ILMOITUS