Nämä kaksi eri kirjoitusta (tämä 2022 lopulla tehty kirjoitus sekä 2000-luvun alkuvuosina tehty omakustanteeni ”Muovivihreän cityjupin loppu” (1988),  kirjoitus sisältyy Turun kuva -sarjaan ja sitä voi lainata ainakin Turun pääkirjastosta) käsittelevät Turun torin vaiheita. Niistä voi kirjoittaa lukemattomia eri näkökulmia. 

Neuvostoliiton hallintorakenteet hajosivat vuonna 1990, ja nyt vallitsee idän ja lännen välillä suuri yhteenotto (sotatila minkä yhteydessä kriittisin puheenaihe on eniten idän Venäjästä). Noihin tapahtumiin liittyy isoja ja syvällisiä murroksia idän ja lännen yhteiskunnissa sekä Suomessa, mutta emme voi vielä ymmärtää niiden eri puolia.

Tulevaisuus näyttää sen miten tässä käy. 

*

Turkulaisia moititaan usein toimettomuudesta. Turun päätori eli Kauppatori tuli äskettäin lopultakin valmiiksi TOTAALIKAPITALISTISENA ”RAHAN TORINA”. Mistä se todisti? Jatkuuko ihmisten koneliikkuminen kuten ennen

Turun uudistetun torin henkinen alkuperä on 1980-luvun postmoderni Hansakortteli ja sen pikkutorien lasikattojen alla tapahtunut ”muovivihreä juppius” (nuorten bailailutyyli).

Turun toriuudistuksen aikana koettiin monta erilaista ilmiötä. Olin myös itse kaatamassa monia niistä pois uudistamisen tieltä. Niistä viimeinen niistä oli ”turhuuksien toriparkki”-liike. Siihen osallistui monia erilaisia (poliittisia, taloudellisia jne.) vaikuttajatahoja. 

Turun toriympäristön keskustapaikoituksen vastainen ”vihreä rintama” sai alun perin voimansa kaupunkien autoilun vastustamisesta (ensin Helsingin keskusta). Turunkin autoilun vastustajat (Turun alkuaikojen vihreät) kannattivat maan päällä liikkumista jalan ja polkupyörällä.  

Turun Hansastakin löytyy nyt ainoastaan muovikasveja. Samalla tapahtui luonnonmukaisen vihreyden loppu. Siinä luonto muovivihertyi myös puolue-elämässä. Muut värit napattiin siinä omasta poliittisesta aatteesta. 

*

Sana ”Turku” tulee muinaisvenäläisestä sanasta ”turgu”. Sana ”venäläinen” on tarkoittanut alun perin ystävää. Suomalaisten sukulaisrakkaudella on venäläiset juuret. Karjalaiset taistelivat muinoin usein venäläisten kanssa hämäläisiä vastaan. Myös lännen ja idän kirkkojen arkkitehtuurin erot valaisevat hyvin idän ja lännen kulttuureja.

Nyt suomalaiset heimot vaeltelevat pitkin Venäjän aroja ”piikkilankarullat selässä” etsien rajoja venäläisten liikkumiselle (viisumit jne.).

Vaikka länsi (eli muka hyvä demokratia jne.) voittaisi idän (pahan), tuo muutos ei voisi toima tähänastista paremman uuden yhteiskunnan runkona. Mutta jos nykyinen tehoton ympäristöpolitiikka jatkuu kohta ihmiskunnalla ei ole enää jäljellä raaka-aineita ja ravintoa edes siksi aikaa kun se pohtii uuden aiempaa paremman kansainvälisen organisaation luomista elämän jatkumiseksi maapallolla. 

*

Turussa on ollut ainakin 1800-luvulla tapana sanoa ”Käydään Turussa”. Tuo lausahdus on saanut alkunsa Turun teollistumisen alkaessa (kts. Tauno Perälä, Turun esikaupungit), kun maaseudulta kaupunkiin hevoskyydillä muuttaneet köyhät työläiset rakensivat talonsa kaupungin reunoille koska heillä ei olut varaa asettua keskustaan. Puutorilta sai asuntorakentamiseen halpoja hirrenpätkiä.

Turun keskustassa on 1828 ruutuasemakaavan mukainen tori. Toriympäristö on tehty keisarillisen asetuksen mukaisesti idän sisämaatoriksi ja kokonaan irti Aurajoesta (ruotsalainen Åbohan rakennettiin joen yhteyteen vuonna 1300).

*

Menin töihin Turun kaupungin hommiin 1983. Vuonna 1987 minut valittiin Turun apulaisasemakaava-arkkitehdiksi. Samaan aikaan (huhtikuussa 1987) Turun valtuusto käsitteli keskustan liikenteen vaihekaavaa, jolla avattiin kysymys siitä mihin uudelta valmistumassa olleelta Helsinki–Turku-moottoritieltä autoliikenne ohjataan Turussa. Hansakorttelin rakentaminen oli myös tuolloin käynnistymässä.

Ensin keskusta autopaikoituksen liikenne ajateltiin tuotavan maan alle Aurakadun kohdalle, sen jälkeen Puolalanmäen paikoitusluolaan (tämä ajatus myös toteutui). Nykyinen toriparkki on tämän prosessin kolmas vaihe.

Polttoainekäyttöisen autoistumisen kasvu yhteiskunnassa synnytti Turussakin vihreät. Suomen vihreät saivat alkunsa Helsingin keskustassa 1970-luvulla (ns. keskustunneli). Asetuin tapahtuneiden konfliktien takia Turun vihreiden ehdokkaaksi kuntavaaliin 1990 ja tulin tuolloin valituksi Turun valtuustoon vihreiden ääniharavana, vihreiden valtuustopaikat seitsenkertaistuivat samalla iskulla.

Aito vihreys vaihtui vuoden 1990 jälkeen yleispoliittiseksi muovivihreydeksi ja ”moniväriseksi vihreydeksi”. Kaikki puolueet tahtoivat vihertyä. 

*

Kirjoitin omakustanteessa ”MUOVIVIHREÄN CITYJUPIN LOPPU” (julkaistu 1988) Hansakorttelin alkuvaiheesta (pimeydestä): ”Kortteleista purettiin ensin sisäosat. Vanhat talot revittiin irti maasta kuin suolet teurastetun sian vatsasta. Hermosoluja katkottiin, pätkittiin ja revittiin kerros kerrokselta. Muisti hävitettiin ... syöksyi kirkas häikäisevä valo ... muovivihreä cityjuppivauva oli syntynyt”.

Torin seudun keskipisteenä oli aikaisemmin pitkään Turun tavarasataman yleisvalona toimiva valaisinpylväs ja siitä rautalangan päässä roikkunut kottaraisen pönttö. Myöskään esimerkiksi ”keltaisen vaaran” jälkeensä jättämiä jälkiä (keltaset raitiovaunut) ei voinut olla huomaamatta, kun aloitin 1980-luvun puolivälissä Turun torin piirteiden ja ongelmien selvittämisen. Torin varsinaiseksi suunnittelijaksi tuli (alkuvaiheessa) professori Antero Margelin Stuttgartista. Hän kehotti poistamaan torin läheltä ilmaa saastuttavat bussit, mutta sitäkään eivä turkulaiset huomioineet.

RAHAN TORI ikään kuin jyrättiin läpi Turun hallinnossa kulttuuripääkaupungin hengessä. Myös siihen saattaa sisältyä paljon mielenkiintoista. Kyseisellä prosessilla oli myös puoluepoliittisia seurauksia mutta nekin paljastuvat aikanaan.

*

Bill Gates on sanonut (4.10.2022, yle - KL), että hän ei usko ihmisten muuttavan elämäntapojaan paljonkaan ILMASTONMUUTOKSEN takia. Siis ”bailailukulttuurin mukainen elämäntapa” jatkuu.

Ilman teknologisen elämäntavan muutosta ilmastomuutokseen vaikuttamista ei voi tapahtua.

Olavi Laisaari, Turun ensimmäinen ”yleiskaavapäällikkö” ymmärsi, että autoistuminen (koneella liikkuminen) tulee muuttamaan aluerakennetta eniten.

Ensimmäiset henkilöautot ilmestyivät Turkuun ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja toisen maailmansodan jälkeen lopetettiin myös raitiovaunuliikenne, ettei se olisi polttomoottorikäyttöisten autojen liikkumisen tiellä.

Nyt vihreilläkin on muodissa ”pikaraitiovaunu” ja sähköautojen yleistyminen. Sähköautoilla toimivaa aluerakennetta ei voi kuitenkaan syntyä koska olemassa ei ole riittävästi raaka-aineita autojen sähköakkutuotantoon. Myös sähkön käytön lisääminen ja elämäntapoihin liittyvät kysymykset tulevat olemaan politiikan keskiössä, kun uudistuvaa parempaa yhteiskuntaa pohditaan. 

Millainen aluerakenteen tulisi olla huomenna tulevaisuudessa, jotta se olisi parempi kuin nykyinen yhteiskunta ja aluerakenne?

Siihen ei ole olemassa mitään valmista mallia, se on luotava tässä ja nyt. Uuden aikakauden luomisessa on otettava huomioon esimerkiksi jokainen tavara ja tuote ominaisuuksineen sekä monipuolisesti sen suhde ihmiseen, luontoon ja ympäristöön.

Ehkä eniten aluerakenteeseenkin nyt vaikuttava seikka on omaksuttu ELÄMÄNTAPA ja sen muuttaminen toisen ihmisen, luonnon ja ilmakehän paremmin huomioivaksi.

ILMOITUS