Sumu

Sumusta ensimmäisenä tulevat

mieleen tyttökirjojen hevosnummet,

kustannustehokkaat kauhuelokuvat

sekä kerran vuodessa merisavu moottoritiellä.

 

Näissä elämyksissä höyry on pumpulia,

se palaa jälkeä jättämättä

taajamien radanvarsille,

kotikylien jättömaille.

 

Jokainen meistä tarvitsee

sen ylimmän sumukokemuksen,

joka olisi usvatta ontto,

festareiden viimeisen aamun

vettyneessä teltassa, mudan lohdun.

 

Siinä muistossa korkea kastepiste

kuuluu tarinaan ja vettyy ihoon tekstiilinä

niin painavana, että kelluu

järvillä tyhjiä veneitä,

lompakoita juhannuspelloissa.

 

Älä huolehdi, tänään

välttämättä sumu ei aukaise maisemaa

mutta kauriit, rukoile niiden puolesta.

ILMOITUS