Juhla

Olet yhä se sama

ja jotenkin eri.

Niin kuin me kaikki

täällä taas

tarjoilupöydän jonossa

turvarajoissa,

harmaantuneina

kaikesta pahasta,

mikä on joskus tapahtunut

tai mikä juuri meinasi tapahtua

meille ja muille.

 

Puhumme keväästä,

miten yksinäinen se oli,

vaikka salaa rakastimme

vetäytyä.

Miten viimein olemme

yhdessä tässä, etäällä,

muistathan,

muistathan desinfioida?

 

Elämän tarkoitus -

se syntyy ihan kohta

jos kaikki menee hyvin, sanot.

Silmäsi tuikkivat odotusta,

niiden laukka on ikinuoren hevosen,

mutta miksi pitelet ohjaksista

kapinaa,

kun katsot minuun?

 

Jos tietäisit, että

rajoitusten jälkeen

tässä tapaamme viimeisen kerran,

ymmärtäisit, miksi

niistän paperiliinaan.

ILMOITUS