Lasikenkä piparkakkutalossa

Aija Andersson on kirjoittaja ja äidinkielen opettaja. Lasikenkä piparkakkutalossa on hänen runobloginsa prinsessanlinnoista ja harharetkistä synkkiin metsiin. Aija Anderssoniin kirjoittajana voi tutustua myös hänen kotisivuillaan www.aijaandersson.com.

Aavavalo

synnyt upoksissa, kuvajainen

vastustamaton

 

on pyörre etsijälle laaka

syli vedestä nouseva kivi

Kulta

– En anna sinulle iltaa,

saat vain aamun ja päivän,

hän sanoo

V-sana

olen tyyppiä V

validi V

joskus v-tuttaa olla V

Energia

tuntea kelluvansa vapaudessa

olla silti välissä

kun kaksi tasaväkistä voimaa vetää puoleensa

Raunio (kaksi runoa)

I

Verkon rinteillä kasvaa pikselikkö

hedelmien ja pilvien värisiä käskyjä,

ne kurottavat puuttuvaan

vulkaaniset ohjeet

pyydys

olkoon niin, että olen lopussa

rannaton meri, maavaippa ja tuli

Kita

Tällaisena yönä kaikki alkoi

Puuska tuli hiljaisuuteen, kiskoi hereille

kattopellit, humisi

ja alkoi vääntää koko kuvaa

pisara, liekki

aluksi suutuin sinuun

tein lähtöä ja ryntäsit syliin

kolonna

tuntuuko sinustakin, että maailmanlopun

bileet ovat alkaneet

että täällä juodaan janoon joka ei sammu

väännetään kehoja ennen tykkejä

jonkun toisen unta

näin jonkun toisen unta

 

makasin koodin kanssa niityllä 

pää järjestyksen kainalossa

hehku

ei ollut tarkoitus keskeyttää piirtämistä

nostin vain kynän, kun viiva alkoi kiertyä

pahaenteiseen suuntaan

ojenna

viimeinen terälehti sanoo aina: rakastaa

on parempi istuttaa kuin

kylvämättä jäähyväisiä

Sovinnon haiku

miltä tuntuu vihata

tavoitella taivaiden tulta

puhaltaa huurtuvaa kuorta

suomuiksi jalkojen alle

lumo

oletko huomannut, että nykyään tuulee aina

paitsi nyt on ilma seisova vesi

Hyvää kuolemaa etsimässä – osa 2

IV

Tarvitseeko elämän päättyä

siihen, että toiset vierellä seuraavat

kitumista?

Minäkin haluan pullakahveille.

puro

tännekö talvi on halunnut, kulkenut

polun hylkäämään lätäkköpuistoon

 

paikkaan joka on siivilässä kirkas täplä,

pienen lapsen nyrkki

pääsiäispulma

kuolemani ei tullutkaan

kai unohtui jonnekin jokivarsille

 

pysähtyneisyydessä

lojun liikkumattomuuden luolassa

Luokka

terveytenne lisäksi, meiltä kysytään,

kuinka moni menetti työnsä

kuinka moni menetti toimeentulonsa

Kylä

asuimme betonissa

nyt kotimme on muuttunut säleiksi

 

pakenemme naulasadetta

mihin tahansa tuhka-aukiolta teräspuistosta

Meidän sotanne

suren

suren miten ihminen menee

pidemmälle

pidemmälle

Olen tummunut kysymysmerkiksi – kolme runoa sodasta

I

sotatoimista vastaa rauhanministeriö

(1984)

asehankinnoista rauhanrahasto

2022

Älykäs kirjoitus: ennakoiva teksti

tässä on sinulle tiedoksi

jos ei tunnu missään

nimessä en halua antaa

välähdyksiä ja sitten vielä

Toisin

syöksyt esiin puustosta

liikkeesi suora runkojen ohi

juokset jousi, hyppy yli hyönteiskeon

painotonta valoa

kasvosi, metsän täplittämät

onnelliset hymyttömät niin

Kunniatehtävä

suuret ovet aukeavat

astun saliin iso kirja sylissäni

Kummaa

elämässä

jossa suojatie on lyhyt ja parodontiitti uhkaa

tapahtuu joskus kummia

ILMOITUS