Jouko Jokisalon blogi.

Ukrainan kriisi, Venäjä ja Euroopan äärioikeisto

Ukrainan kriisissä arvio uusfasismin ja äärioikeiston roolista on keskeinen kysymys monella tavalla. Venäjän media välittää pääsääntöisesti kuvaa Ukrainasta, jossa valtaan on noussut fasistihallitus. Lännen ja Suomen tiedotusvälineissä on vallalla näkemys, että Kiovan fasistivalta elää vain Venäjän mediassa. (Helsingin Sanomat 15.3.2014).

Lännessä on retoriikan tasolla Krimin tapahtumia verrattu Hitlerin Saksan vuonna 1938 tekemään Tšekkoslovakian sudeettialueiden anastukseen. Yhdysvalloissa Hillary Clinton ja Saksassa valtionvarainministeri Wolfgang Schäuble ovat nimittäneet Putinia uudeksi Hitleriksi. Lännessä osa mediasta on julistamassa Venäjää natsismin edustajaksi ja Venäjä taas esiintyy maan omissa tiedotusvälineissä ja itäisen Ukrainan venäjämielisille antifasismin linnakkeeksi.

Ukrainan kriisi, äärioikeisto ja anti-antifasismi

Ukrainan kriisi on nostanut kärjistyneesti esille kysymyksen äärioikeiston roolista ja poliittisesta painoarvosta Euroopassa. Ukrainan tapahtumien yhteydessä kansainvälisen politiikan ja median näkemyksiin näyttää mahtuvan vain kaksi mustavalkoista näkemystä asiasta. ”Fasistijuntta pitää poistaa Kiovasta”, jyrisee dosentti Johan Bäckman ja määrittää Ukrainan nykyisen väliaikaishallituksen avoimesti fasistiseksi ja vaaralliseksi (Iltalehti 18.3.2014). Päinvastaista linjaa edustaa Suvi Turtiainen: ”Kiovan fasistivalta elää vain Venäjän mediassa.” (HS 15.3.2014.)

Sosiaalivaltion alasajo – mallia Saksasta?

Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) piirissä on jo pitkään vaadittu Suomessa toteutettavan samankaltaisia toimenpiteitä sosiaalivaltion alasajossa kuin Saksassa. Tavoitteina ovat kilpailukyvyn parantaminen, niin sanotun kestävyysvajeen voittaminen ja valtionvelan kasvun pysäyttäminen. EK nostaa Saksan mallista erityisesti esille työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisen, maltillisen palkkakehityksen ja työvoimapoliittiset uudistukset. Saksan malli sai ihailua Myös Etlan raportissa Miksi Saksa menestyy?. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo puolestaan vaatii suomalaista ay-liikettä vastustamaan viimeiseen asti Saksan mallin tulemista Suomeen ja toteaa: "Saksan tie ei saa olla meidän tiemme." (Kansan Uutiset 13.1.2014)

Hyvinvointivaltion tulevaisuus, vasemmisto ja radikaali oikeisto

Hyvinvointivaltion rakenteet ovat vähitellen vaarassa murskaantua täysin uusliberalismin ja globaalin kapitalismin paineessa. Kreikka, Espanja, Portugali ja Iso-Britannia näyttävät mallia radikaalista sosiaalis-taloudellisten saavutusten purkamisessa. Saksassa Schröderin ja Fischerin punavihreä hallitus suoritti niin perusteellisen sosiaalivaltion rakenteiden alasajon, että kristillisdemokraattien ja liberaalien hallituksen liittokansleri Merkelin johdolla ei tarvinnut tarttua hyvinvointivaltiota heikentäviin toimenpiteisiin. Tuloksena Saksassa on syntynyt laaja halpapalkkasektori, lapsiköyhyys on kaksinkertaistunut, eläkeikä on nostettu 67 vuoteen ja tulevia eläkeläisiä uhkaa vanhuuspäivien vietto toimeentulominimin alapuolella.

Moderni maailma ja orjuus

Modernin, teknologisen maailman ja orjuuden piti olla yhteensovittamaton yhdistelmä. Tätä näkemystä tukevat voimassa olevat kansainväliset sopimukset ja kansalliset lait, jotka kieltävät orjuuden ja orjakaupan kaikkialla maapallolla. Orjakauppa kiellettiin yli 200 vuotta sitten ja orjuus lopetettiin Yhdysvalloissa 150 vuotta sitten, mutta orjuus ja nykyinen ihmiskauppa ovat kasvussa nykyisen globaalin kapitalismin aikakaudella.

Ostettu tiede – yliopistouudistus ja tieteen kriisi

Uusliberalistinen uudistuksen tsunami on iskenyt yliopistomaailmaan. "Fantastinen juttu", julisti kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kuulijoilleen vuonna 2009. Yliopistouudistus oli kokoomuksen, Keskustan ja Vihreiden silloisen hallituksen "saavutus". Silloin esitetyt yliopistolain viralliset tavoitteet ilmaistiin hyvin positiivisväritteisesti ja niiden lopulliseksi päämääräksi julistettiin yliopistojen toimintaedellytysten parantaminen kansainvälistyvässä toimintaympäristössä ja kiristyvässä taloudellisessa kilpailussa. Uusliberalistisen yliopistolain väitettiin lisäävän  autonomiaa, kun yliopistot vapautetaan valtion tiliviraston "kahleista" itsenäisiksi oikeushenkilöiksi.

Ihmiskunta ekologisen kriisin partaalla – onko liian myöhäistä?

Tiedot maailman tilasta ja ekologisen kriisin syventymisestä ovat musertavia. Nykytutkimuksen mukaan ihmiskunnan toiminta on johtanut siihen, että maapallon kantokyvyn suhteen olemme ylittäneet kolmessa tapauksessa tärkeänä pidetyn riskirajan: ilmakehän hiilidioksipitoisuus (ilmastonmuutos), typen maailmanlaajuinen kierto ja biodiversiteetin väheneminen.

Autoritaarinen kapitalismi – superrikkaiden luokkasota

Kapitalismin ja demokratian toisen maailmansodan jälkeinen pakkoavioliitto on avioeron partaalla. ”Autoritaarinen kapitalismi” (Ralf Dahrendorf) tekee tuloaan. Elämmekö nyt välivaihetta, jolloin muodollisen demokratian uumenissa muhivat ja kehittyvät autoritaarisen kapitalismin rakenteet? Tämä on nykypolitiikan yksi polttava kysymys.

Kansallissosialismin "sosialismi" (2. osa)

Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) perustava kokous pidettiin 24.2.1920, jossa Saksan työväenpuolueen (Deutsche Arbeiterpartei – DAP) nimeen lisättiin termi kansallissosialistinen. Puolueelle hyväksyttiin 25:n kohdan ohjelma, joka oli muodollisesti voimassa aina vuoteen 1945 asti. 

Kansallissosialismin "sosialismi" (1. osa)

Jyväskylän tapahtuman jälkeen on keskusteltu äärioikeistosta. Valtamediassa on usein haluttu korostaa äärioikeiston sijasta ääriongelmaa. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb twiittasi Jyväskylän puukotustapauksen jälkeen: ”Voisiko joku kertoa mikä on Euroopan äärioikeiston ja –vasemmiston ero nykyään? En oikeasti tiedä.” Diplon pääkirjoituksessa (1/2013) Mika Rönkkö valisti ministeriä viittaamalla rasismiin ja monikulttuurisuuden vastustamiseen, jotka ovat nykyisen äärioikeiston keskeisiä ideologisia kulmakiviä.

Suomesta kansainvälisen kaivosteollisuuden siirtomaa?

Teknologian ja erityisesti tietotekniikan kehitys synnyttivät 1990-luvun utopian immateraalisesta tuotannosta, joka ratkaisisi taloudelliseen kasvuun ja kestävään kehitykseen liittyvät ongelmat. Toisin on käynyt. IEA (International Energy Agency) ennustaa noin 60 prosentin kasvua globaalissa primäärienergian käytössä seuraavien 20 vuoden aikana. Samaa vauhtia kasvavat kulutus, raaka-aineiden käyttö ja hyödyntäminen.

Eurooppa Weimarin tasavallan tiellä?

Saksalainen talouselämän lehti Handelsblatti (20.11.2012) kirjoittaa fasismin noususta Euroopassa otsikolla ”Aufmarsch der Faschisten”. Kehityksen taustalla lehden mukaan ovat ennen kaikkea finanssikriisi ja ”illegaalien maahanmuuttajien ongelma”.

Aikamme avoin sosiaalidarvinismi – puhe "heikommasta aineksesta"

Kokoomuksen Nuorten Liitosta on tulossa puolueeseen kovan linjan oikeistolaisia, joissa on myös aimo annos kovaa sosiaalidarvinistista ajattelua – jopa fasistisluonteista. Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtaja Saul Schubak kirjoitti ”heikomman aineksen lisääntymistä” ja sen vaaroista. Hän vaati lapsilisien poistamista. Häntä säesti Uudenmaan Kokoomusnuoriin kuuluva Aleksi-Erik Tolvanen kirjoittamalla Uuden Suomen blogissaan, että tavoitteena olisi lopettaa kaikki julkisen sosiaaliturvan jakaminen pidemmällä aikavälillä.

Kurt Pätzold: Historia ei tunne anteeksiantoa

Professori Kurt Pätzold, kansainvälisesti arvostettu fasismin- ja holokaustintutkija, kuoli 18. elokuuta 2016 syöpään 86 vuoden iässä. Hän työskenteli loppuun asti ja hänen viimeiseksi käsikirjoitukseen jäi tutkimus kansanjoukkojen roolista ja merkityksestä Hitlerin Saksassa. Hän tarkastelee kriittisesti niin "sosialistisessa" ja "porvarillisessa" historiankirjoituksessa esitettyjä näkemyksiä fasismin joukkokannatuksen syistä.

ILMOITUS