Capitolin valtaus - Yhdysvaltojen demokratian kriisi

Yhdysvaltojen presidentinvaalit kärjistyivät Yhdysvaltain kongressitalon eli Capitolin valtaukseen. Tapahtumasta tulee 6. tammikuuta kuluneeksi vuosi. Tuolloin Yhdysvaltain istuvan presidentin Donald Trumpin tukijat järjestivät Washington DC:ssä ”Save America” -mielenosoituksen, jonka yhteydessä he tunkeutuivat kongressitaloon. Tavoitteena oli estää vuoden 2020 presidentinvaalien valitsijamieskokouksen tulosten vahvistaminen.

Valtauksen väkivaltaisuuksien yhteydessä kuoli viisi ihmistä. Ainakin 14 poliisia loukkaantui, joista yksi vakavasti. Tapahtumaa on arvioitu epäonnistuneena vallankaappausyrityksenä ja kapinana. Sen arvellaan olevan suurin haaste Yhdysvaltain demokratialle sisällissodan jälkeen.

Yhdysvaltain uusi presidentti Joe Biden ilmoitti yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen kansakunnan yhtenäisyyden rakentamisen. ”Edessämme oleva työ tulee olemaan kovaa, mutta lupaan teille tämän: olen presidentti kaikille amerikkalaisille – huolimatta siitä, äänestikö minua vai ei”, Biden lupasi.

Mutta miltä näyttää amerikkalaisen demokratian tila ja tulevaisuus nyt? Kanadalaisen professori Thomas Homer-Dixonin ennustus on synkkä. Hänen mukaansa vuoteen 2025 mennessä Yhdysvaltain demokratia saattaa romahtaa ja vuoteen 2030 mennessä maata voi hallita oikeistodiktatuuri.1

Uskonnollisen oikeiston esiinmarssi

Capitolin valtaajat vaativat: ”Hirttäkää Mike Pence”. Osa kantoi julisteita, joissa luki: ”Jeesus pelastaa”. Sen lisäksi oli kristillisiä banderolleja tekstillä: ”God, Guns and Guts made in America, let's keep all three” (Jumala, aseet ja amerikkalainen sisu; turvautukaamme niihin kaikkiin edelleen.)

Kaikesta tilanteen sekavuudesta huolimatta herätti hämmästystä, miten usein kristilliset symbolit yhdistyivät valkoista ylivaltaa vaativan White-Supremacy-liikkeen tunnuksiin. Miten on selitettävissä, että rukoilevat ihmiset marssivat radikaalien nationalistien ja rasistien kanssa samassa rintamassa uhkaamassa poliitikkojen henkeä?

Kristillisen nationalismin esiinmarssi Capitolin valtauksen yhteydessä ei ollut yllättävää. Ei myöskään sen liittoutuminen valkoista ylivaltaa kannattavien kanssa. Niiden välinen yhdistävä elementti on rasismi, joka on ollut järjestäytyneen modernin uskonnollisen oikeiston keskeinen ideologia 1960-luvulta lähtien.

Kristillinen oikeisto unelmoi Amerikan ”takaisinvalloittamista” Jumalalle. Heille kristillinen ja amerikkalainen identiteetti ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Uskonnollisen oikeiston tavoitteena on yhteiskunta, jossa Jumala on läsnä ei vain julkisuudessa, vaan myös poliittisissa instituutiossa ja laiessa. Heidän mielestään uskonnon tulee läpäistä maan kaikki maalliset instituutiot ja niitä tulee johtaa Jumalan tarkoituksessa. Tavoitteena on palauttaa kunniaan maan kristillinen identiteetti, jossa selvästi tehdään ero ”todellisten” ja ”väärien” amerikkalaisten välillä.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi uskonnollinen oikeisto on viimeisinä vuosikymmeninä luonut tehokkaan verkoston, johon kuuluvat niin mediaimperiumit, kirkolliset organisaatiot kuin lobbausryhmät. Tavoitteena on menestyksekäs valitsijoiden mobilisointi, joka pitkässä juoksussa mahdollistaa heidän tiensä Washingtonin valtakeskukseen.

Yhdysvaltojen poliittisen tilanteen ymmärtäminen edellyttää uskonnollisen oikeiston ajatusmekanismien ideologista läpinäkemistä ja kulttuuritaistelun, ideologian, maailmanlopun kaipuun, salaliittolaisteorioiden ja vallan sekasotkun paljastamista.

”Menetetyn virkakauden” myytti ja salaliittolaisteoriat

Trump ja hänen kannattajansa julistivat, että tappion syynä oli vaalivilppi. Tältä pohjalta Trump kannattajineen rakensi Lost Term (”menetetty virkakausi”) -myytin, joka on saanut entistä enemmän kannatusta republikaanien ja erilaisten salaliittoteoreetikkojen keskuudessa. Elizabeth "Liz" Cheney, joka puolsi Trumpin virkasyytettä ja kritisoi vaalivilppiväitteitä, menetti tämän ”majesteettirikoksen" vuoksi paikkansa kongressin edustajainhuoneen republikaanien puheenjohtajana. Tämä osoitti, että republikaanisessa puolueessa Trumpin ”vaihtoehtoisen todellisuuden” hyväksymisestä oli tullut eräänlainen puolueen lakmustesti.

Kyselytutkimukset osoittavat, että 20–30 miljoonaa amerikkalaista aikuista uskoo sekä siihen, että vuoden 2020 vaalit varastettiin Trumpilta, että siihen, että väkivalta on perusteltua hänen palauttamisekseen presidentiksi.

Sen, miten lujasti republikaaninen puolue on trumpilaisten otteessa, osoittaa muutama esimerkki. QAnon-tilaisuudessa Trumpin entinen neuvonantaja, Yhdysvaltojen sotilastiedustelun (DIA) johtaja ja kenraali Michael Flynn vaati sotilasvallankaappausta Mayanmarin esikuvan mukaan2. Samassa konferenssissa oli puhumassa republikaanien edustaja Louie Gohmert. Republikaanisessa puolueessa ei vierasteta myöskään yhteyksiä äärioikeiston edustajien kanssa. Steven Bannon, joka toimi Trumpin vaalikampanjan johdossa vuonna 2016 ja presidentin neuvonantajana Valkoisessa talossa aina vuoteen 2018 asti, vaati podcastissaan Yhdysvaltojen johtavan virologin Anthony Faucin teloittamista. Kummatkaan vaatimukset eivät enää herättäneet republikaanisessa puolueessa minkäänlaisia reaktioita, eikä kummastakaan vaatimusten esittäjästä tullut puolueelle persona non grata.

Republikaanipuolue valmistautuu tulevaisuuteen tukeutumalla Trumpin ylläpitämään myyttiin vaalivilpistä. ”Amerikkalaisen demokratian kuolinkellot soivat viimeistään siitä lähtien, kun yksittäisissä osavaltiossa on ryhdytty institutionalisoimaan valhetta lainsäädännön kautta ja ulottamaan sen vaikutusta vaalimiehiin ja -naisiin sekä vaalivirkailijoihin”, toteaa saksalainen historioitsija Annika Brockschmidt.

Republikaanien hallitsemat osavaltiot säätävät uusia vaalilakeja, jotka vaikeuttavat demokraattien kannattajien äänestämistä. Lait uhkaavat jopa ääntenlaskennan riippumattomuutta. Republikaanit ovat pyrkineet uusien lakien avulla muun muassa vaikeuttamaan ennakkoäänestämistä ja äänestäjäksi rekisteröitymistä.3 Yhdysvaltojen johtava historioitsija Timothy Snyder ennustaa, että republikaanit tulevat voittamaan edustajainhuoneen ja kongressin vaalit tekeillä olevien vaalilainsäädännön muutosten kautta ja sen aiheuttaman äänestäjien vaalioikeuden tukahduttamisen tuloksena.4

Kaikkein vaarallisinta uusissa vaalilaeissa ovat eräissä osavaltioissa säädetyt määräykset, jotka antavat istuvalle osavaltiohallinnolle valtuuksia puuttua vaalilautakuntien työhön. Yhdysvaltain korkein oikeus antoi kehitykselle oman tukensa. Se päätti äänin 6–3 pitää Arizonan uudet äänestystä vaikeuttavat lait voimassa. Kaikki tuomioistuimen konservatiivit äänestivät päätöksen puolesta, liberaalit sitä vastaan.

Yli sata ansioitunutta politiikan-, yhteiskunnan- ja historiantutkijaa kirjoittivat avoimessa kirjeessään kongressille: "Aika kuluu, ja keskiyö lähestyy." He vetosivat kirjeellä niin sanotun filibusterin lakkauttamiseen. Sen mukaan senaatin määräenemmistösäännös edellyttää lakien läpimenemiseksi, että 60 senaattoria sadasta äänestää lain puolesta. Economist-lehti arvioi, että Yhdysvaltain demokratian pelastaminen vaatisi oikeastaan vaalijärjestelmän ongelmien korjaamisen lisäksi senaatin määräenemmistösäännön purkamista. Siitä itsessään on tullut toimivan demokratian suuri este.5

Uskonnollisen oikeiston ryhmistä esimerkiksi Heritage Action on oman ilmoituksensa mukaan investoinut 10 miljoonaa dollaria filibusterin lakkauttamisen estämiseen. Sen lisäksi Family Research Council, Tea Party Patriots Action ja FreedomWorks mobilisoivat jäseniään voimistaakseen painetta republikaanien edustajiin edustajainhuoneessa. Kochin miljardööriveljesten rahoittama American for Prosperity on puolestaan voimistanut painostustaan demokraattien ”kapinalliseen” Joe Machiniin, jotta hän pysyy republikaanien tukena.

Presidentti Biden on tuominnut republikaanien toimet vaalioikeuden rajoittamiseksi ”antiamerikkalaisiksi”. Uskontotieteilijä Brandley Onishin mukaan Yhdysvaltojen sisällä vallitsee kylmä sisällissota. Hän toteaa: ”Meidän kulttuurimme ja politiikkamme ovat niin jakaantuneet, että vaikuttaa siltä kuin samassa tilassa olisi kaksi eri maata. Vallitsee 'kylmä sota', koska meillä ei ole laajalle levinnyttä väkivaltaa. On olemassa vaarallisia merkkejä, jotka viittaavat kasvavaan rauhattomuuteen”. Synkkää ennustetta heijastelee uusin oikeistolainen Twitter-meemi, joissa republikaanipoliitikot ja heidän perheenjäsenensä, mukaan lukien pienet lapset, istuvat joulukuusiensa edessä, ja kaikki hymyilevät riemukkaasti samalla kun pitävät käsissään pistooleja, haulikoita ja rynnäkkökivääreitä.6

Professori Thomas Homer-Dixonin mukaan Kanadan tulisi valmistautua siihen, että vuoden 2024 jälkeen Trump tulee presidentiksi ja mahdollisesti vuoteen 2030 mennessä Yhdysvallat on siirtynyt oikeistodiktatuuriin. Tämä on otettava huomioon myös Euroopassa mietittäessä mantereen tulevaisuutta. Millainen on Nato, jos sen keskeinen voima onkin äärioikeistolaisten hallitsema Yhdysvallat?

Mutta asiaa on myös pakko miettiä Suomessa, joka on juuri päättänyt ostaa 64 F-35-hävittäjää ja näin sitoa maamme Yhdysvaltojen geopoliittiseen strategiaan kansainvälisen jännityksen kiristyessä. Ensimmäiset F-35-hävittäjät tulevat Suomeen vuonna 2026. Mutta millainen on silloin Yhdysvaltojen johto ja sen geopoliittinen strategia? Sitä emme tiedä.

 

2 Www. Nytimes.com, 1.6.2021

3https://yle.fi/uutiset/3-12015752

4Timothy Snyder, 9/11 and 1/6, www.snyder.Substack.com 4.6.2021

ILMOITUS