Elämme ihmiskunnan hulluuden aikaa. Pandemia ja ilmastokriisi ovat todellisuutta, samoin ydinaseet ja niiden uhka maapallolle kaikille eläville olioille ja luonnolle. Koko taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on vaarassa romuttua. Britannian ilmastotutkimuksen entinen johtaja Kevin Anderson varoittaa, että neljän asteen lämpeneminen sulkee pois järjestäytyneen, tasa-arvoisen ja sivistyneen ihmiskunnan mahdollisuuden.
Ratkaisuilla on kiire. Professori Hiski Haukkala toteaa teoksessaan Suuren pelin paluu. Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa (Otava 2020) valinnan olevan meidän, ja ”tämän vallinnan tekevät nyt elossa olevat sukupolvet”. On toimittava globaalisti. ”Kansallismieliset suuret pelit” vievät Haukkalan mukaan ”meitä katastrofaalisella tavalla vääriin suuntiin aikana, jonka me vielä kykenisimme käyttämään ongelmiemme ratkaisemiseen”.
USA:n presidentti Bidenin aloite virtuaalisesta ilmastohuippukokouksesta, johon oli kutsuttu 40 valtion johtajaa kertomaan maidensa ilmastotavoitteista, on oikea suunta. Ilmastokriisin ratkaisemisen yksi ehdoton ehto on kansainvälisen jännityksen lieventäminen. Samaan aikaan maailma pidätti henkeään Venäjän, Yhdysvaltojen, Naton ja Ukrainan pelatessa vaarallista pokeria maailman kohtalolla.
EU:n arvion mukaan viime viikolla Venäjä oli siirtänyt jopa satatuhatta sotilasta Ukrainan rajan läheisyyteen. Venäjä on aloittanut joukkojensa vetämisen Ukrainan rajalta. Venäjän toiminta on osaltaan ymmärrettävä reaktiona Naton jatkuvalle laajemiselle itään. Huhtikuussa Naton edustustoa Kiovassa johtava Alexander Vinnikov kehotti Ukrainaa tekemään määrätietoista työtä saavuttaakseen läntisen puolustusliiton jäsenyyden. Pari päivää sen jälkeen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehotti sotilasliitto Natoa ja sen pääsihteeriä Jens Stoltenbergiä nopeuttamaan prosessia Ukrainan Nato-jäsenyydestä.
Haukkalan mukaan tutkijayhteisö on varoittanut vuosien ajan, ”kuinka EU:n naapuruuspolitiikka ja Naton laajentumispyrkimykset törmäsivät Itä-Euroopassa Venäjän geopoliittiseen vastukseen”. Hänen mukaansa ”länsi ja EU sen osana ajoivat itse sokeasti myrskyn silmään ja tulivat sitten täysin yllätetyiksi”. Ajankohtaista vaikutusta on nykytilanteeseen on Naton tulevalla Defender Europe 2021 -suursotaharjoituksella, johon osallistuu touko- ja kesäkuussa 30.000 sotilasta 26 maasta. Se tulee olemaan suurin sotaharjoitus Euroopassa kylmän sodan päättymisen jälkeen. Harjoituksen painopiste on Kaakkois-Euroopassa ja Mustanmeren aluella. Harjoitusten skenaario on joukkojen liikkuminen Välimereltä Balkanin kautta Ukrainan ja Mustan meren suuntaan. Harjoitukseen osallistuvat myös Ukraina ja Georgia.
Asevarustelu – hiilineutraalin yhteiskunnan akilleen kantapää
Kansainvälisen jännityksen kasvu vähentää globaalin yhteistyön mahdollisuuksia ilmastokriisin ratkaisussa. Sen lisäksi poliitikot eri puolilla maailmaa sulkavat silmänsä asevarustelun ja asevaraisen turvallisuuden mielettömyydestä ydinaseiden ja ilmastokriisin aikakaudella. Ne ovat vaennettuja asioita puhuttaessa ilmastokriisistä, sen ratkaisusta ja hiilineutraalista yhteiskunnasta. Nykyinen ajattelu näyttää lähevän siitä, että kaikki muuttuu paitsi kasvava asetuotanto, sotaharjoitukset ja aseelliset konfliktit. Niiden väitetään lisäävän kansojen turvallisuutta.
Asevarustelu ja asevaraiseen turvallisuuteen panostaminen ovat viemässä ihmiskunnalta ekologisen kriisin torjumisen mahdollisuuden. Immanuel Kant varoitti jo asevarustelun tuhoista vaikutuksesta teoksessaan Ikuiseen rauhaan (1795): ”Täytyy tunnustaa, että suurimmat kärsimykset, jotka rasittavat sivistyneitä kansoja, koituvat sodasta, mutta eivät niinkään parhaillaan käytävästä tai jo kestetystä sodasta kuin yhäti jatkuvasta, vieläpä lakkaamatta yltyneestä varustelusta edessä olevan varalta. Tähän tuhlataan valtion kaikki voimat, sen kulttuurin kaikki hedelmät, jotka voitaisiin käyttää vielä korkeamman kulttuurin hyväksi.”
Asetuotannon ja aseellisten konfliktien hiilidioksidipäästöt loistavat poissaolollaan ilmastokeskustelussa. Kioton kokouksessa Yhdysvallat ajoi lävitse linjauksen, että asevarustelun ja armeijan päästöt eivät kuulu ilmastokeskusteluun. Petteri Taalaksen teoksessa Ilmastomuutos ilmastotieteilijän silmin (2021) asevarustelua, sotaharjoituksia ja konflikteja sekä niiden päästöjä ei käsitellä osana ilmastokriisiä. Taalas nostaa 1980-luvun rauhanmarssit varoittavana esimerkkinä. Hänen mielestään kyseessä oli "Neuvostoliiton taitavasti masinoima liike USA:n sotilasylivoimaa vastaan ja erityisesti – – neutronipommia vastaan." Taalaksen mukaan "Euroopan nuoriso höynäytettiin rauhanmarssille". Tämän hän kirjoittaa tuleville sukupolville ”oppituntina kauhukuvien maalaamisesta".
Bill Gates hehkuttaa kirjassaan Nykyiset ratkaisut ja läpimurrot joita vielä tarvitsemme. Kuinka välttää ilmastokatastrofi (WSOY 2021), että "innovaatiokommissio, jossa on mukana 24 maata ja Euroopan komissio, on järjestänyt puhtaan energian tutkimukseen lisärahoitusta 4 miljardia euroa vuodessa, mikä tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua muutamassa vuodessa". Summa on kuitenkin pikkuraha verrattuna summiin, joita satsataan uusien tuhoaseiden kehittämiseen. U.S. Air Force on antanut asevarustelukonserni Northrop Grummanille yli 13 miljardia dollaria Minutemann III -ohjuksen uuden mallin kehittämiseen. Pentagonin toivomuslistalla on "sijoittaa" noin 100 miljardia dollaria 659 kyseisen ohjuksen hankkimiseen vuoteen 2029 mennessä. (Spiegel 12/2021).
Sotateollinen kompleksi pandemian aikana
Yhdysvaltojen presidentti Bidenin politiikkaa on luonnehdittu, että se muodostaa kombinaation edistyksellisestä sisäpolitiikasta ja kasvavasta militarismista ulkopolitiikassa.
Presidentti Joe Bidenin hallinnossa on henkilöitä, joilla on tiiviit yhteydet aseteollisuuteen1. Puolustusministeriön 23 korkeasta virkamiehestä kahdeksalla on tiiviit suhteet varusteluteollisuuteen ja he ovat olleet sotateollista kompleksia lähellä olevien ajatushautomoiden palkkalistoilla. Ajatushautomo Center for Strategic and International Studies (CSIS) palveluksessa ovat olleet muun muassa Kathleen Hicks, Melissa Dalton ja Andrew Hunter. CSIS on ulkopoliittinen ajatushautomo, jota rahoittavat öljy-yhtiöiden lisäksi yhdysvaltojen suuret varusteluteollisuuden firmat, kuten General Dynamics Corporation, Raytheon, Northrop Grumman Corporation ja Lockheed Martin Corporation2. CSIS:ää rahoittaa Yhdysvaltojen hallituksen lisäksi myös Saudi-Arabia3. Asekonserni Raytheon vastaa Saudi-Arabialle toimitettavista pommitarvikkeista Jemenin sotaa varten4. Firman lobbarit vastustavat kaikkia aseiden myyntirajoituksia Saudi-Arabialle. Northrop Grumman toimittaa lennäkkejä Afganistanin, Irakin ja Somalian sotien tarpeisiin. Lockheed Martin toimittaa Etelä-Korealle THAAD-rakettijärjestelmiä. Varapresidentti Kamala Harris sai vaalirahoitusta Center for a New American Securityltä (CNAS)5, joka on tunnettu militaristisesta ulkopolitiikasta ja tiukasta linjaa Venäjän ja Kiinan suuntaan.
Sidney Miralao, militarimin vastaisen Dissenters-järjestön organisaattori toteaa: "Se, että Biden rakentaa tiimiä henkilöistä, jotka tulevat sotilasteollisesta kompleksista, osoittaa selvästi miten militarismilla ja imperialismilla on puoluerajoja ylittävä vaikutus."
Yhdysvaltojen sotateollinen kompleksi voi hyvin myös taloudellisesti. Lockheed Martin, joka tuottaa liikevaihdon tasolla mitattuna eniten aseita maailmassa, ilmoitti viime viikolla liikevaihdon nouseen 16,3 miljardiin dollariin vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Edellisvuonna se oli 15,7 miljardia dollaria. Yrityksen puhdas voitto nousi 1,8 miljardiin dollariin (edellisvuonna 1,7 mrd. US-dollaria). Analyytikot ennustivat kehityksen jatkuvan, joten osakkeita kannattaisi hankkia. Kaikkiaan Lockheed Martinin liikevaihto nousi vuonna 2020 65,4 miljardiin dollariin (v. 2019 59,8 mrd. dollaria). Tänä vuonna sen ennustetaan nousevan 68,1 miljardiin dollariin. Vertauksen vuoksi: Venäjä sotilasmenot olivat 61 miljardin dollaria vuonna 2018.
Lockheed-konsernin tuotteista lähes 90 prosenttia koostuu asetuotannosta. Konsernin yksi tärkein tuote on F-35-hävittäjä, joita myös Suomen armeijan johto havittelee. Tähän mennessä F-35-hävittäjiä ovat ostaneet esimerkiksi Iso-Britannia, Puola ja Italia. Bidenin hallinto myönsi myyntiluvan 50:lle F-35 hävittäjälle Yhdistyneille arabiemiirikunnille. Sen lisäksi Lockheed Martin on saanut tehtäväkseen modernisoida USA:n ohjustorjuntajärjestelmää 3,7 miljardilla dollarilla. Tämän lisäksi Yhdysvaltojen hallinto on "investoimassa" avaruusaseteknologian kehittämiseen, erityisesti uusin sotilaallisiin satelliitteihin, jotka lähettäisivät viholliskohteista reaaliaikaista tietoa.
Asetuotannon merkityksen amerikkalaisille suurkonsernille osoittaa Boeingin tilanne. Yrityksen liikevaihto putosi 76,6 miljardista dollarista (2019) 58,1 miljardiin dollariin (2020). Taustalla on koronapandemian aiheuttama kriisi lentoliikenteessä. Boeing kykeni nostamaan asetuotannon liikevaihtoa 26,3 miljardiin dollariin (aiemmin 26,1 mrd. dollaria). Boeing on hävinnyt Lockheedille ja Northrop Grummaille kilpailun uudesta ohjustorjuntajärjestelmästä. Konserni sai Pentagonilta sentään miljardin dollarin tilauksen "Patriot"-ohjusten modernisoimiksi. Sen lisäksi Saksa on ostamassa konsernin tuottamia F-18 hävittäjiä 45 kappaletta.6
Sotateollisuus odottaa ilmastokriisin myötä itselleen ”lihavia vuosia”. Asejätti Raytheonin mukaan "kuluttajien käyttäytymisen ja tarpeiden muuttuminen ilmastomuutoksen myötä tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia". Asefirma hehkuttaa, että myös kasvua on odotettavissa "yhtiön sotilaallisille tuotteille ja palveluille, koska huoli turvallisuudesta saattaa kasvaa ilmastomuutoksen aiheuttamien kuivuuskausien, tulvien ja myrskyjen seurauksena". Johtopäätöksenä voi sanoa, että militarismi, asevarainen turvallisuus ja sotateollinen kompleksi on yksi kaikkein suurin vaara ihmiskunnalle ja sen kyvylle reagoida rauhanomaisesti ilmastomuutoksen haasteisiin.
Kuoleman kauppa on se joka kannattaa koronankin aikana. Politiikassa on nyt korkea aika ottaa vakavasti sotateollisen kompleksin rooli yhteiskunnassa ja taloudessa. Mutta ennen kaikkea asetuotanto, sotaharjoitusten ja muun sotilaallisen toiminnan vaikutus ilmastokriisiin on nostettava keskeiseksi teemaksi keskusteltaessa hiilineutraalista yhteiskunnasta. Millainen on hiilineutraalin yhteiskunnan turvallisuuspolitiikka ja sen armeija?
2 https://www.nytimes.com/2016/08/08/us/politics/think-tanks-research-and-corporate-lobbying.html?_r=0)
