Ilmastokriisi, ilmastokeskustelun kaksoismoraali ja ajan vaatimus

”Ratkaisuja ei ole.

Totuuksia on monta.

Uho syntyy silloin

kun siihen ei ole varaa."

(Eeva Kilpi)

Neljä miljoonaa nuorta osoitti perjantaina 20. syyskuuta 2019 mieltään ympäri maailmaa vaatien nopeita toimia ilmastokriisin hallitsemiseksi. YK:n ilmastokokouksessa Greta Thunberg toi esille sen nuoren sukupolven tunnot ilmastokriisin aikakaudella: ”Olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjillä puheillanne.” Kasvava sukupolvi elää tulevaisuutta kuilun partaalla, koska koko ekosysteemiä uhkaa romahdus. ”Me olemme massoittaisen sukupuuton partaalla, ja ainut mistä voitte puhua on raha ja sadut ja ikuinen taloudellinen kasvu”, tiivisti Thunberg nykyisen tilanteen ja kysyi vallassa olevalta sukupolvelta: "Kuinka kehtaatte?” 

Nykyistä fossiilikapitalismin talouskasvupolitiikkaa edustavat Donald Trump, Australian pääministeri Scott Morrison ja Brasilian presidentti Jair Bolsonaro jättivät ilmastokokouksen väliin. Fossiilikapitalismin puolustajien näkemyksen mukaan miljoonat mieltään osoittavat nuoret ja erityisesti Greta Thunberg ovat vihervasemmiston tai "ilmastovouhottajien" hyödyllisiä idiootteja. Heidän mielestään ilmastokriisi on joko Kiinan ja Intian juoni tai täydellistä huijausta, koska ilmasto on aina muuttunut. 

Nämä mielipide-erot ja jakolinjat ovat polarisoituneet ja täysin vastakkaiset. Tiedemaailman valtavan enemmistön mielestä ilmastokriisi on tosiasia. Media ja uutiset välittävät lähes päivittäin tietoja ilmastokriisin katastrofaalisista vaikutuksista eri puolilla maailmaa. ”Muutos on tulossa”, totesi Thunberg. Mutta mitä tämä muutos edellyttää?

YK:n ilmastokokous ja fossiilitalous

YK:n pääsihteeri Antonio Guterreson ilmoitti, ettei kuuntele isännöimässään ilmastohuippukokouksessa tyhjää lätinää eikä korulauseita. Hän haluaa maailman valtioilta nyt käytännön tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 

On todella päättäväisten toimien aika. Uusimpien tutkimusten mukaan maailman valtioiden sitoumukset päästöjen vähentämiseksi täytyy kolminkertaistaa nykyisestä, jotta lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna jäisi alle kahden celsiusasteen. Lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen vaatisi tavoitteiden kiristämistä viisinkertaisiksi. Mutta todelliset päätökset ovat usein näennäisiä. Miksi?

YK:n ilmastokokouksessa eivät olleet puhumassa ja vaikuttamassa ainoastaan eri valtioiden päättäjät ja nuorten edustajat. Paikalla oli myös kutsuttuna 34 vaikutusvaltaista pankinjohtajaa, jotka Guterreson otti henkilökohtaisesti vastaan. He edustivat niiden pankkien taloudellisia intressejä, jotka ovat Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen (2015) rahoittaneet 1,9 biljoonalla dollarilla fossiilisia projekteja. Ranskalainen Société Générale, joka on yksi maailman 30 keskeisimmästä pankista, investoi nyt enemmän fossiilisiin polttoaineisiin kuin edellisvuonna. Paikalla oli myös maailman suurimpiin rahoitusalan yrityksiin kuuluvan Citigroupin edustaja. Kyseinen yritys voidaan hyvällä syyllä nimetä ”huippusaastuttjaksi”. Se rahoitti yksistään vuonna 2018 43 miljardilla dollarilla öljy-ja kaasukoeporauksia arktisella alueella ja Kanadan öljyhiekan hyödyntämistä, jonka päästöt ovat fossiilisten polttoaineiden osalta maailman neljänneksi korkeimmat. Yksistään Exxon on investoinut kanadalaisen öljyhiekan hyödyntämisen uusiin kohteisiin 2,6 miljardia dollaria. 

Pankkiirien lisäksi paikalla olivat eri globaalien yritysten edustajat. Siellä olivat tanskalainen energiajättiläinen Ørsted, espanjalainen Iberdrola S.A, ranskalainen elintarvikekonserni Danonen, jolla on tytäryrityksiä noin 120 maassa, yli 100 000 työntekijää ja liikevaihto 24 milardia euroa. Näiden konsernien edustajien lisäksi paikalla olivat globaalin vakuutusalan yrityksen Willis Towers Watsonin edustaja, Englannin pankin johtaja Mark Carney, Euroopan investointipankin johtaja Werner Hoyer ja Bill Gates sekä Maailmanpankin presidentti David R. Malpass. Kaikkiaan globaalin rahamaailman ja liike-elämän edustajilla oli ja on suuri puhe- ja päätösvalta. Paikalla oli myös Unilever, joka on maailman johtavia kuluttajatuoteyrityksiä. Se valmistaa ja myy noin 400 tuotemerkkiä yli 190 maassa. Yritys ilmoittaa tavoitteekseen olla hiilipositiivinen vuoteen 2030 mennessä ja ”tehdä kestävän kehityksen mukaisesta elämäntavasta arkipäivää”. 

Saksalaisen tutkija Kathrin Hartmannin mukaan Unilever kuuluu maailman suurimpiin metsän tuhoajiin, sillä konserni tarvitsee sen tuotteille naudanlihaa, soijaa ja palmuöljyä. Kosmetiikkatuotteilleen ja valmisruokaan hakkaa sen palmuöljytuottaja Wilmar International valtavat sademetsäalueet vuosittain laittomasti Indonesiassa. 

New Yorkin ilmastokonferenssissa eivät olleet suuret öljy- ja hiilikonsernit mukana. Ne (Exxon, Shell ja muut yritykset) ovat sijoittaneet tänä vuonna 21 miljardia dollaria ilmastolle haitallisten resurssien louhimiseen ja hyödyntämiseen. YK:n vuoden 2018 Katowicen ilmastokokouksen pääsponsoreina olivat puolalaiset hiilikonsernit PGE, Tauron, JWS ja kaasukonserni PGNiG. Tiedostusvälineistä ja ympäristöjärjestöjen informaatiosta on löydettävissä hyvin vähän tietoa pankkien ja konsernien ”viherpesusta” ja niiden roolista YK:n ilmastokonferenssissa. 

Ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii päätöksenteon täydellistä läpinäkyvyyttä. On nostettava kansainvälisten rahoituslaitosten ja globaalien konsernien toiminta politiikan ytimeen. Vetoomukset yksittäisen henkilön kulutustottumusten muutoksesta ohittavat ilmastokriisiin liittyvät poliittiset ja sosiaaliset kysymykset. Kysymys ei voi kuulua: "miten valitsen saastuttamisen ja ei-saastuttamisen välillä?", vaan on kysyttävä: miksi on sallittua tuottaa luontoa saastuttavasti?

ILMOITUS