Jouko Jokisalon blogi.

Globaali Etelä, länsi ja Ukrainan sota – kohti uutta maailmanjärjestystä?

"Maailma on yhdistynyt Venäjää vastaan". Tämä on läntisen lehdistön tarjoama tosiasia Ukrainan sotaan ja Venäjän eristämiseen muusta maailmasta. Mutta vastaako se todellisuutta?

"Elämme kuplassa täällä Yhdysvalloissa ja Euroopassa, jossa uskomme, että se, mistä on kyse, on moraalisesti ja geopoliittisesti yleismaailmallinen asia", totesi New York Timesin (NYT) toimittaja Ian Prasad Philbrick. Hän siteeraa yhdysvaltalaisen ajatushautomon Atlantic Councilin varapuheenjohtaja Barry Pavelin toteamusta: "Itse asiassa suurin osa maailman hallituksista ei ole meidän puolellamme."

Ydinasekilpailu ei ole ratkaisu – Ukrainan sota ja ydinaseet

"Valmistaudutaan ydinsotaan”, julisti Wiener Zeitungin otsikko jo 4.1.2022. Professori Heikki Patomäen miestä ”aito ydinsodan riski” on olemassa ja Suomen jäsenhakemus voisi olla yksi askel kohti Naton ja Venäjän ydinsotaa.1 Ukrainan sodan myötä maailma on ajautunut ydinsodan partaalle. Putinin uhkaukset ja Donald Trumpin kommentti, jonka mukaan hän olisi käyttänyt ydinaseita Venäjää vastaan jo kauan sitten, jos hän olisi yhä presidentti, osoittavat, kuinka todellinen uhka globaalille selviytymiselle on.

Ukrainan kriisi ja maailman voimasuhteiden muutokset

Blokkien paluu -teoksessaan (2016) Marko Juutinen ja Jyrki Käkönen kuvaavat, kuinka uudelleen blokkiutuneessa maailmassa ovat vastakkain Yhdysvallat eurooppalaisine ja entiseen brittiläiseen imperiumiin kuuluvine vasallivaltioineen sekä muotoutumassa oleva BRICS-blokki, jonka kärkimaita ovat Kiina ja Intia. Heidän teesinsä oli, että Yhdysvallat on menettämässä asemaansa yksiselitteisenä johtajavaltiona maailmassa.

Sotahysteria, media ja tikittävät aikapommit

Tällä viikolla käydään neuvotteluja Venäjän, Yhdysvaltojen, Naton ja ETYKin välillä Ukrainan kriisin ja mahdollisen Naton itälaajennuksen ratkaisemiseksi.

Nykytilannetta on verrattu ensimmäistä maailmansotaa edeltävään aikaan. Silloin oli paljon puhetta sodasta, mutta harva uskoi sen todelliseen mahdollisuuteen. Saksalainen Der Spiegel (18/2014) kysyi: "Sota Euroopassa?" ja vastasi: ”Se olisi mielipuolista, mutta se on tullut viime viikkoina mahdolliseksi. Suuri sota Euroopassa on jälleen mahdollisuus, kun se näytti 20 vuoden ajan poissuljetulta. Tuskin yksikään ajatteli, että Venäjä ja Nato voisivat ampua toisiaan." Suomessa Iltalehden lööppi kirkui "Suomi valmistautuu sota-aikaan” (28.4.2015).

Capitolin valtaus - Yhdysvaltojen demokratian kriisi

Yhdysvaltojen presidentinvaalit kärjistyivät Yhdysvaltain kongressitalon eli Capitolin valtaukseen. Tapahtumasta tulee 6. tammikuuta kuluneeksi vuosi. Tuolloin Yhdysvaltain istuvan presidentin Donald Trumpin tukijat järjestivät Washington DC:ssä ”Save America” -mielenosoituksen, jonka yhteydessä he tunkeutuivat kongressitaloon. Tavoitteena oli estää vuoden 2020 presidentinvaalien valitsijamieskokouksen tulosten vahvistaminen.

Glasgow'n ilmastokokous ja ihmiskunnan kuoleman enkelit

Ihmiskunnalta on aika loppumassa. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n elokuussa 2021 julkaisema raportti osoitti, että aikaa maapallon keskilämpötilan nousun rajaamiseksi 1,5 asteeseen on niukalti. Nykyisillä päästötavoitteilla maapallon lämpötila on nousemassa 2,7 astetta. Financial Timesin Martin Wolfin mukaan Glasgow´n kokous "saattaa olla viimeinen mahdollisuus asettaa ihmiskunta tielle kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä".

Hävittäjähankinta – "Suomen valtion historian suurin kauppa"

Suomen hävittäjähankinnasta on tulossa valtiontalouden painajainen tulevaisuudessa. Silti sitä ei ole juuri kyseenalaistettu, ja siitä käytävä julkinen keskustelu on ollut vähäistä.

Hallitus ja eduskunta ovat tekemässä päätöstä vuoden 2021 lopulla 64 monitoimintahävittäjän hankinnasta. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) totesi joulukuussa 2019 Washingtonissa pitämässä puheessaan, että ”kyseessä on Suomen valtion historian suurin kauppa”. Se on ”globaalisti suurin käynnissä oleva hävittäjähanke”, toteaa Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Viholliskuvan vaarallisuus – AKS, venäläisvastaisuus ja nykyisyys

Ukrainan kriisin ja hävittäjähankinnan myötä venäläisvastaisuus, ryssäviha ja ”Venäjän pelon” propagoiminen mediassa on kasvanut. Iltapäivälehdet ovat julistaneet jatkuvaa Venäjä-aggression uhkaa ja jopa tulevan sodan mahdollisuutta. R-kioskeissa ja kaupan kassojen vieressä on ollut luettavissa muun muassa seuraavia iltapäivälehtien lööppejä:

Arvoliberalismi, uusliberalismi ja militarismi

Yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa ovat nykyisin tärkeillä sijalla antirasismi, monikulttuurisuus, naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet. Ne koetaan myös laajasti sellaisina arvoina, joita yhteiskunnan on edistettävä. Tämän kääntöpuolena on sosiaalisessa mediassa esiintyvä vihapuhe, joka suuntautuu erityisesti niitä henkilöitä vastaan, jotka pyrkivät edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa näissä kysymyksissä.

Miksi meidän tulisi muistaa toisen maailmansodan päättymistä ja voiton päivää?

Toinen maailmansota päättyi toukokuun 9. päivänä vuonna 1945. Sota oli ihmiskunnan verisin. Sodan uhrien kokonaismäärän arvioidaan olevan 60–80 miljoonaa. Kyseistä vuosipäivää Helsingin Sanomat ja muu media eivät pitäneet tänä vuonna muistamisen arvoisena asiana. Ajankohta tarjoaa mahdollisuuden pohtia toisen maailmansodan ja voiton päivän merkitystä sekä sen perintöä ihmiskunnalle. Erityisen merkitykselliseksi asian tekee nykyinen kärjistyvä kansainvälinen tilanne, kärjistyvä vastakkainasettelu Yhdysvaltojen, Naton, Venäjän ja Kiinan välillä ja kiihtyvä asevarustelu.

Aikakauden militarismin tabut

Elämme ihmiskunnan hulluuden aikaa. Pandemia ja ilmastokriisi ovat todellisuutta, samoin ydinaseet ja niiden uhka maapallolle kaikille eläville olioille ja luonnolle. Koko taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on vaarassa romuttua. Britannian ilmastotutkimuksen entinen johtaja Kevin Anderson varoittaa, että neljän asteen lämpeneminen sulkee pois järjestäytyneen, tasa-arvoisen ja sivistyneen ihmiskunnan mahdollisuuden.

Yhdysvaltojen imperiumin asemahti

John F. Kennedy totesi: "Ihmiskunnan on kyettävä lopettamaan sodat, tai sota lopettaa ihmiskunnan olemassaolon." Tämä on ydinasekauden ja ilmastokriisin kategorinen imperatiivi. Nykyisin varastoissa on noin 14 000 ydinasetta, joista Yhdysvalloilla ja Venäjällä on kummallakin arvioilta 6 000. Sen lisäksi tulevat Ranskan, Kiinan, Iso-Britannian, Pakistanin, Intian, Israelin ja Pohjois-Korean ydinaseet. Ihmiskunta kykenee siis tuhoamaan itsensä moneen kertaan.

Hanaun rasistisesta joukkomurhasta vuosi

Vuosi sitten 43-vuotias äärioikeistolainen Tobias Rathjen (TR) ampui kymmenen ihmistä Hanaussa kolmessa maahanmuuttajien suosimassa baarissa, niiden edustalla ja yhdessä kioskissa. Uhreista yhdeksän oli maahanmuuttajataustaisia. He olivat Gökhan Gültekin (37), Sedat Gürbüz (30), Said Nesar Hashemi (21), Mercedes Kierpacz (35), Hamza Kurtović (22), Vili Viorel Păun (23), Fatih Saraçoğlu (34), Ferhat Unvar (22), Kaloyan Velkov (33) ja Gabriele Rathjen (72). Heidän lisäkseen viisi muuta haavoittui, osittain vakavasti, TR:n tulituksessa. Kaikkiaan ampuminen kesti kahdessa eri tekopaikassa yli 12 minuuttia. Tekijä oli ampunut poliisin mukaan 52 kertaa. Tekonsa jälkeen TR ampui vanhempiensa talossa äitinsä ja lopuksi itsensä. Tekijän isä löydettiin asunnosta vahingoittumattomana. Hänet vapautettiin kuulustelujen jälkeen.

Demokratian iltahämärä, autoritaarisuus ja äärioikeisto

”Elämme todellakin poliittisten vihojen älyllisen järjestäytymisen hetkiä”, kirjoitti ranskalainen Julien Benda vuonna 1927 julkaistussa teoksessa La trahison des clers ("kirjurien" tai "älymystön petos"). Teos on Pulitzer-palkitun historioitsijan Anne Applebaumin lähtökohta hänen analysoidessa autoritaarisuuden ja äärioikeistolaisuuden kasvavaa suosiota Manner-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Tämän lisäksi hänen teoksensa perustuu omakohtaisiin kokemuksiin siitä, miten monet hänen puolalaisesta ystäväpiiristä ovat siirtyneet oikeistolaisesta liberalismista äärioikealle.

Lisää artikkeleita...

ILMOITUS