Jouko Jokisalon blogi.

Fridays for the Past, Present and Future – rodullistettujen ilmastoviesti

”Meille ilmastokriisin hillitsemiseen tähtäävä mielenosoitus 20.9. ei ollut Fridays for Future. Meille se on Fridays for Past, Present and Future, koska globaali pohjoinen on varastanut meiltä ja meidän perheiltämme menneisyyden ja tulevaisuuden.”

Näin liikkeen yksi kärkihahmo Abena Kennedy-Asante (Abeni) perustelee globaalin pohjoisen rodullistettujen tuntoja. Maahanmuuttajille, värillisille ja pakolaisille näyttäytyvät nykyisen koululaisten ja nuorten liikkeen edustajat usein valkoisina etuoikeutettuina nuorina, jotka kamppailevat tulevaisuuden puolesta näkemättä globaalin maailman menneisyyden vääryyksiä, rikoksia ja kasvavaa eriarvoisuutta.

Ilmastokriisi, ilmastokeskustelun kaksoismoraali ja ajan vaatimus

Neljä miljoonaa nuorta osoitti perjantaina 20. syyskuuta 2019 mieltään ympäri maailmaa vaatien nopeita toimia ilmastokriisin hallitsemiseksi. YK:n ilmastokokouksessa Greta Thunberg toi esille sen nuoren sukupolven tunnot ilmastokriisin aikakaudella: ”Olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjillä puheillanne.” Kasvava sukupolvi elää tulevaisuutta kuilun partaalla, koska koko ekosysteemiä uhkaa romahdus. ”Me olemme massoittaisen sukupuuton partaalla, ja ainut mistä voitte puhua on raha ja sadut ja ikuinen taloudellinen kasvu”, tiivisti Thunberg nykyisen tilanteen ja kysyi vallassa olevalta sukupolvelta: "Kuinka kehtaatte?” 

Weimarin demokratian tuhosta ja opetuksista

Läntisen Euroopan poliittista tilaa on luonnehdittu postdemokratiaksi, jossa demokraattisten rakenteiden merkitys on rapautunut yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mutta kulisseja pidetään yllä. Itä-Euroopan kehitys kulkee vahvasti kohti autoritaarista kapitalismia. Pakkoavioliitto, jonka kapitalismi ja demokratia toisen maailmansodan jälkeen solmivat, on purkautumassa. Läntisen liberaalin demokratiakäsitteen rinnalle on syntynyt haastajaksi illiberaali autoritaarinen hallitsemistapa. Nykyistä poliittista tilannetta ei voi verrata Weimarin tasavallan loppuaikoihin ja silloisen fasismin nousuun, mutta silti kannattaa miettiä sen ajan mahdollisia opetuksia huolimatta aikakausien erilaisuudesta. 

Ilmastokriisin todellisuudesta vaihtoehtoisen utopian tavoittelemiseen

Ilmastokatastrofin jälkeen Englanti elää 10 000 kilometrin suojamuurin takana. Käynnissä on maailmanlaajuinen taistelu hengissä säilymisestä. Se, jolla on vielä maata jalkojen alla, puolustaa aluettaan kaikin keinoin epätoivoisten tulijoiden virtaa vastaan. Maahantulijat joko ammutaan tai orjuutetaan. Yksikään nuori ei halua tuottaa tähän maailmaan lapsia. Demokratia on hallitusmuotona kadonnut.

Poliittinen murha Saksassa – yksittäinen tekijä vai NSU 2.0?

Kasselin piirihallituksen johtaja ja kristillisdemokraatti (CDU) Walter Lübcke murhattiin kesäkuun 1. ja 2. päivän välisenä yönä teloitustyyliin niskalaukauksella. Murhapaikalta löytyneet dna-todisteet johtivat uusfasistina tunnetun Stephan Ernstin pidättämiseen kesäkuun 15. päivänä. Hän on sittemmin tunnustanut teon ja ilmoittanut toimineensa yksin. Kuulusteluissa hän on myös paljastanut murha-aseen piilopaikan. Sen lisäksi poliisit löysivät myös muun muuassa Uzi-konepistoolin ammuksineen. Tosin myöhemmin hän on perunut tunnustuksensa. Tällä ei arvella olevan mitään vaikutusta, koska hänen selostuksensa teosta on ollut erittäin seikkaperäinen.

Liberaali Eurooppa on kuilun reunalla – äärioikeiston vastavallankumousta odotellessa

Euroopassa on menossa vastavallankumous, joka on tuhoamassa liberaalin Euroopan. Uhka tulee äärioikealta. Se on julistanut sodan liberaalille järjestelmälle. ”He haluavat päästä eroon koko liberaalista paketista”, toteaa Oxfordin yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Jan Zielonka. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on julistanut vuoden 2019 EU-vaalivuoden ”historialliseksi vuodeksi” kaikille monikulttuurisuuden ja migraation vastustajille. Hänen mukaansa vuonna 2019 ”me sanomme 'näkemiin' liberaalille demokratialle Euroopassa”.

Tapaus Portugali: vasemmisto ja anti-uusliberalismi

Uusliberalistinen yhteiskunta- ja talouspolitiikka on ollut vallitsevana Yhdysvalloissa ja EU:ssa 1990-luvulta lähtien. Sen seurauksista Oxfordin yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Jan Zielonka toteaa: ”Tänään koko Eurooppa on sekaisin, koska liberaali järjestelmä ei murennu vain Varsovassa ja Budapestissa, vaan myös Lontoossa, Amsterdamissa ja Madridissa.” Hänen mukaansa se on merkinnyt huutavaa taloudellisen eriarvoisuuden kasvua globaalisti ja kansallisesti. Sen lisäksi olennainen osa uusliberalistista politiikkaa on ollut sosiaalivaltioiden rakenteiden alasajo,markkinoiden vapauttaminen demokraattisesta kontrollista ja markkinoiden vallan voimistamista suhteessa demokratiaan. 

Öljy-yhtiöt, ilmastokriisi ja menetetty aika

Ilmastokriisi on tosiasia. Ihmisen toiminnan tuloksena on ilmakehään syntynyt 80 gigatonnin hiilidioksidipäästöt. Se on noin 15–20 kertaa enemmän kuin maapallon historian nopeimmassa luonnollisessa ilmastomuutoksessa. Potsdamin ilmastotutkimuksen instituutin johtava tutkija Hans Joachim Schellhuberin mukaan ihmiskunta on lähestymässä sitä kriittisistä pistettä, josta ei enää paluuta ole. Princetonin yliopiston tutkija Laure Resplandy toteaakin: ”Planeetta on lämmennyt enemmän kuin olimme luulleet.” Tilanteen hallinta vaatii nyt vuosittain päästöleikkauksia, joille ei ole teollisen sivilisaation historiassa vastinetta. 

Rasismin menneisyyden varjot ilmastokriisin aikakaudella

Tulevaisuudella on pitkä menneisyys. Rasismi ja rasistinen politiikka tukeutuvat pitkään ja vaikutusvaltaiseen historialliseen perintöön. Rasismin historia tihkuu nykypäivään tieteen historiasta, kirjallisuudesta, populaarikulttuurista, yhteiskunnallisista normeista ja asenteista arkipäivän ajatteluun ja poliittisiin käytänteisiin. Tämän historiallinen painolasti on monella tavalla ongelmallinen. 

Saksa – esimerkki Suomelle?

Saksa on kehittymässä yhteiskunnallisen nousun ja sosiaalisen integraation yhteiskunnasta sosiaalisen putoamisen, prekarisoitumisen ja yhteiskunnallisen polarisoitumisen maaksi. EU:n talousveturin kehitys osoittaa, että kapitalismin kulta-ajat ovat taakse jäänyttä elämää. Nykyistä kehitystä määrittävät sosiaalivaltion alasajo, keskiluokan osuuden vähentyminen, matalapalkkasektorin kasvu, yhteiskunnan voimakas polarisaatio ja köyhyyden kasvu.

Uusnatsien murhat, oikeudenkäynti ja sen omituisuudet

Keskiviikkona 11.7. päättyi Münchenissä yli viisi vuotta kestänyt historiallinen oikeudenkäynti. Syytettynä olivat uusnatsien kansallissosialistisen maanalaisen rintaman (Nationalsozialistischer Untergrund - NSU) terroritrion ainoa eloonjäänyt jäsen Beate Zschäpe sekä neljä avunannosta epäiltyä. 

Zschäpeä syytettiin osallisuudesta vuosina 2000–2011 tehtyyn murhasarjaan, jossa sai surmansa yksi saksalainen naispoliisi sekä kahdeksan turkkilaistaustaista ja yksi kreikkalaistaustainen henkilö. Murhien lisäksi uusinatsiryhmä syyllistyi myös 15 aseelliseen ryöstöön ja kolmeen pommi-iskuun.

Vasemmisto, äärioikeisto ja ”systeemikysymys” – uuden sosialismikeskustelun välttämättömyydestä

Jenan yliopiston sosiologian professori Klaus Dörre esittää uudessa Blätter für deutsche und internationale Politik -lehdessä (6/2018) kahdeksan teesiä välttämättömyydestä käynnistää keskustelu sosialismista nykytilanteessa. Hänen välitön lähtökohtansa on se, että Saksassa äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) nousu parlamenttiin on murtanut lopullisesti toisen maailmansodan jälkeisen antifasistisen konsensuksen. Tämä on merkinnyt Saksassa politiikan "syvää murrosta". Vastaavaa on tapahtumassa tai tapahtunut useimmissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Elämme syvällisen kriisin aikakautta. Toisen maailmansodan jälkeiset poliittiset rakenteet ovat hajoamisprosessissa. Luonnonvarojen, energian riittävyys ja ekologiset rajat kyseenalaistavat taloudellisen kasvun ja luokkakompromissin politiikan materiaalisen perustan jatkuvuuden. Italialaisen kommunistin Antonio Gramscin mukaan tälläinen hallitsemattoman kriisin aikakausi, jossa ”vanha kuolee ja uusi ei ole vielä syntynyt”, tuottaa vaarallisia yhteiskunnallisia ”sairausilmöitä”. Olemme siirtymässä ”hirviöiden aikakauteen” (Gramsci).

Äärioikeisto – jälkiteollisen yhteiskunnan "työväenliike"?

2000-luvun alussa saksalainen tutkija Herbert Kitschelt luonnehti nousevia oikeistopopulistisa puolueita ”jälkiteollisen yhteiskunnan työväenpuoleiksi”. Aiemmin englantilainen sosiologi Ralf Dahrendorf oli ennustanut ”sosiaalidemokratian aikakauden” päättyvän. Nyt tultaessa 2020-luvulle nämä ennustukset näyttävät toteutuvan. Sosiaalidemokraattiset puolueet ovat kärsineet murskatappion vaaleissa Ranskassa, Itävallassa, Hollannissa, Italiassa, Saksassa ja useissa Itä-Euroopan maissa. Samaan aikaan äärioikeistolaiset puolueet ovat nousseet ”suurimman työväenpuolueen” asemaan Tanskassa, Norjassa ja Itävallassa ja ne kilpailevat vasemmistopuolueiden kanssa tasavertaisesti työväestön äänistä esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa.

Trumpin veropolitiikka – sota rikkaiden ja köyhien välillä

Amerikkalainen miljardööri Warren Buffett on Bloomberg Billionaires Indexin mukaan maapallon kolmanneksi rikkain mies. Hän totesi New York Times -lehden haastettelussa muutama vuosi sitten: ”Aikamme keskeinen konflikti on sota rikkaiden ja köyhien välillä.”

Rikkaiden asemat ovat vahvistuneet, jos kriteerinä on omaisuuden keskittyminen yhä harvempien käsiin. Vuonna 2017 maailman 500 rikkaimman ihmisen omaisuusmassa lisääntyi 1 000 miljardilla dollarilla. Samaan aikaan köyhien osuus maailman omaisuusmassasta pienenee. Yksi keskeinen pääkonflikti on sota rikkaiden ja köyhien välillä, jota uusliberalistiset verouudistukset kiihdyttävät.

ILMOITUS