Jouko Jokisalon blogi.

AfD – ”rauhanpuolue” vai militarismin etujoukko?

Äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue on noussut gallup-kyselyissä suurimman puolueen asemaan useissa osavaltioissa1. Saksassa on viimeisten viikkojen ajan järjestetty isoja mielenosoituksia puoluetta vastaan. Taustalla on paljastus äärioikeiston salaisesta tapaamisesta, jossa pohdittiin tulevaisuudessa maahanmuuttajataustaisten karkottamista Saksasta. Sen yhteydessä puhuttiin jopa noin 20 miljoonasta ihmisestä.2

Mielenosoituksista huolimatta AfD:n kannatus on pysynyt suhteellisen vakaana. Yhtenä AfD:n suosion syynä on nostettu esille sen esiintymistä ”rauhan puolueena” ja rauhanliikkeen keskeisenä voimana. Harvemmin on analysoitu todella sitä, mikä on AfD:n rauhanpolitiikan todellinen luonne, sen suhde Ukrainan sotaan, aseapuun ja Natoon.

Yhdysvaltalaisen kansalaisoikeusaktivisti Angela Davisin 80 vuotta

Afroamerikkalainen Angela Davis täytti 26. tammikuuta 80 vuotta. Hän on ollut ja on edelleen kotimaassaan yksi johtava vasemmistoaktivisti, feministi ja kansalaisoikeusliikkeen toimija.

Angela Davisistä tuli 1970-luvulla kansainvälisen vasemmistolaisen ja naisoikeus- sekä rasisminvastaisen liikkeen symboli. Yhdysvaltain keskusrikospoliisi (FBI) asetti hänet tuolloin kymmenen vaarallisimman rikollisen listalle. Davis pidätettiin vuonna 1970, ja hän vietti 16 kuukautta tutkintovankeudessa syytettynä osallistumisesta salaliittoon, kidnappaukseen ja avunannosta murhaan. Häntä uhkasi kuolemanrangaistus.

AfD, ”väestövaihtoteoria” ja fasistinen väkivaltapotentiaali

”Väestövaihto”-narratiivi on eurooppalaisen uuden oikeiston keskeinen poliittinen taistelukäsite, jossa ei-valkoisten ja muslimien maahanmuuton väitetään olevan salaliitto, jonka tarkoituksena on korvata Euroopan valkoinen valtaväestö. Suomessa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) puhui jokin aika sitten ”käynnissä olevasta väestönmuutosprosessista”. Pääministeri Petteri Orpo kommentoi Tavion puheita. Orpon mukaan pitäisi vain keskittyä ”isojen asioiden hoitamiseen” ja tulisi käyttää ”sopivaa kieltä”.1

AfD nousemassa Saksan valtapuolueeksi?

Äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) nauttii voimakasta nostetta. Institut Wahlkreisprognosen kyselyn mukaan AfD:n kannatus Thüringenissä on 36,5 prosenttia. Seuraava järkytys oli Institutes Civey -instituutin kysely, jonka mukaan AfD:n kannatus Saksin osavaltiossa on 37 prosenttia.

Yhteisen turvallisuuden välttämättömyys

Maailmanpolitiikka on luisumassa sotien ja konfliktien kierteeseen. Ukrainan sota on edelleen käynnissä, Lähi-idässä pelätään konfliktin laajentumista ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen taistelu maailman hegemoniasta on kiihtymässä. ”Sodat ja kriisit eivät ole väistämättömiä. Ne ovat seurausta ihmisten toimista”, totesi edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari vastaanottaessaan Nobelin rauhanpalkintoa vuonna 2008. Vuonna 2018 hän kirjoitti: ”Uskon edelleen, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Jos vain on poliittista tahtoa.” Maailmasta näyttää kadonneen poliittinen tahto rauhaan ja kyky diplomatiaan. Luottamus on säilynyt ainoastaan aseiden voimaan. Kuitenkin aikamme vaatimus on yhteisen turvallisuuden nostaminen kategoriseksi imperatiiviksi.

Ilmastopolitiikka ja työväestö

Kysymykseen, miten hän arvioi ilmastoliikkeen merkitystä, vastasi Saksan metalliliittoon (IG- Metall) kuuluva työläinen ja luottamusmies: ”Vaarallinen!” Hänen mielestään se uhkaa omaa mielikuvaa hyvästä elämästä. On selvää, että ilman kunnollista keskustelua ilmasto-oikeudenmukaisuudesta – ja siitä miten se olisi mahdollinen – ei ole mahdollista torjua ilmastokriisiä.

Ilmastokriisi, superrikkaiden ”saastuttajaeliitti” ja ympäristöliike

Apartheidin aikainen Etelä-Afrikka oli tasa-arvoisempi paikka taloudellisesti kuin koko maailma on tänään, toteaa Irene Khan teoksessaan Kohtalona köyhyys? Miten oikeuksien puute syventää köyhyyttä? (2008). Hän toimi Amnesty Internationalin pääsihteerinä vuosina 2001–2009. Tämän jälkeen globaali eriarvoisuus on jatkanut kasvuaan nykyisen finanssikapitalismin oloissa. Oxfamin mukaan vuodesta 2020 lähtien 42 miljardin dollarin kokonaiskasvusta on mennyt 63 prosenttia rikkaimmalle prosentille maailman väestöstä. Yksi prosentti maailman väestöstä omistaa 46 prosenttia olemassa olevista resursseista ja rikkain 10 prosenttia omistaa 86 prosenttia. Puolestaan 50 prosenttia maapallon köyhistä ei omista mitään. Globaalia eriarvoisuutta kuvaa hyvin se, että 62 multimiljardööriä omistaa yhdessä enemmän kuin puolet maapallon kaikista ihmisistä.

Vihreä siirtymä, kriittiset raaka-aineet ja globaali geopolitiikka

Ukrainan sodan varjossa on menossa totaalisen muutoksen aikakausi, joka koskettaa kokonaisvaltaisesti nykyistä yhteiskuntaa, sen tuotantoa, kulutusta ja elämäntapaa. Ihmiskunta on kuilun reunalla. IPCC:n viimeisin raportti varoittaa, että ilman merkittäviä toimia maapallon ilmasto on lämpenemässä 2,2–3,5 astetta. Tuoreen eurooppalaisen ilmastohavaintopalvelu Copernicus-raportin mukaan Eurooppa kuumenee paljon nopeammin kuin muut maanosat. Keskimäärin viimeisten viiden vuoden aikana lämpötilat Euroopassa ovat nyt 2,2 astetta korkeammat kuin esiteollisella aikakaudella. Nyt syntyneille ihmisille se, mikä meille on kuuma kesä, on viileä kesä.

Ukrainan sota – uusi maailmanjärjestys? Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maiden ”kauna kansainvälistä järjestystä kohtaan”

Münchenin turvallisuuskonferenssin järjestäjä Christoph Heusgen syytti Münchenin turvallisuusraportissa 2023 Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maita ”kaunasta” ”kansainvälistä järjestystä kohtaan”. Lännen poliitikot ja valtamedia ovat usein neuvottomia sen suhteen, miksi globaalin Etelän maat eivät tuomitse samalla tavalla Venäjän hyökkäystä Ukrainaan eivätkä osallistu lännen boikottitoimenpiteisiin Venäjään vastaan. Yksi yleinen selitys asialle on se, että Venäjä on onnistunut levittämään omaa narratiiviaan Ukrainan sodasta huolestuttavan tehokkaasti.

Yhteiskunnallinen ilmapiiri historian valossa

Nykyistä yhteiskunnallista ilmapiiriä määrittävät kokonainen kriisien rypäs. Jos etsii vastausta suomenkielisiltä sivuilta googlaamalla, jää kokonaiskuva hyvin vajaaksi. Siellä on puhetta henkisen ilmapiirin ja asenteiden kovenemisesta, koronan haasteellisesta ilmapiiristä ihmisoikeuksien kannalta, sosiaalisen median lietsomasta vihapuheesta ja maalittamisesta.

Globaali Etelä, länsi ja Ukrainan sota – kohti uutta maailmanjärjestystä?

"Maailma on yhdistynyt Venäjää vastaan". Tämä on läntisen lehdistön tarjoama tosiasia Ukrainan sotaan ja Venäjän eristämiseen muusta maailmasta. Mutta vastaako se todellisuutta?

"Elämme kuplassa täällä Yhdysvalloissa ja Euroopassa, jossa uskomme, että se, mistä on kyse, on moraalisesti ja geopoliittisesti yleismaailmallinen asia", totesi New York Timesin (NYT) toimittaja Ian Prasad Philbrick. Hän siteeraa yhdysvaltalaisen ajatushautomon Atlantic Councilin varapuheenjohtaja Barry Pavelin toteamusta: "Itse asiassa suurin osa maailman hallituksista ei ole meidän puolellamme."

Ydinasekilpailu ei ole ratkaisu – Ukrainan sota ja ydinaseet

"Valmistaudutaan ydinsotaan”, julisti Wiener Zeitungin otsikko jo 4.1.2022. Professori Heikki Patomäen miestä ”aito ydinsodan riski” on olemassa ja Suomen jäsenhakemus voisi olla yksi askel kohti Naton ja Venäjän ydinsotaa.1 Ukrainan sodan myötä maailma on ajautunut ydinsodan partaalle. Putinin uhkaukset ja Donald Trumpin kommentti, jonka mukaan hän olisi käyttänyt ydinaseita Venäjää vastaan jo kauan sitten, jos hän olisi yhä presidentti, osoittavat, kuinka todellinen uhka globaalille selviytymiselle on.

Ukrainan kriisi ja maailman voimasuhteiden muutokset

Blokkien paluu -teoksessaan (2016) Marko Juutinen ja Jyrki Käkönen kuvaavat, kuinka uudelleen blokkiutuneessa maailmassa ovat vastakkain Yhdysvallat eurooppalaisine ja entiseen brittiläiseen imperiumiin kuuluvine vasallivaltioineen sekä muotoutumassa oleva BRICS-blokki, jonka kärkimaita ovat Kiina ja Intia. Heidän teesinsä oli, että Yhdysvallat on menettämässä asemaansa yksiselitteisenä johtajavaltiona maailmassa.

Sotahysteria, media ja tikittävät aikapommit

Tällä viikolla käydään neuvotteluja Venäjän, Yhdysvaltojen, Naton ja ETYKin välillä Ukrainan kriisin ja mahdollisen Naton itälaajennuksen ratkaisemiseksi.

Nykytilannetta on verrattu ensimmäistä maailmansotaa edeltävään aikaan. Silloin oli paljon puhetta sodasta, mutta harva uskoi sen todelliseen mahdollisuuteen. Saksalainen Der Spiegel (18/2014) kysyi: "Sota Euroopassa?" ja vastasi: ”Se olisi mielipuolista, mutta se on tullut viime viikkoina mahdolliseksi. Suuri sota Euroopassa on jälleen mahdollisuus, kun se näytti 20 vuoden ajan poissuljetulta. Tuskin yksikään ajatteli, että Venäjä ja Nato voisivat ampua toisiaan." Suomessa Iltalehden lööppi kirkui "Suomi valmistautuu sota-aikaan” (28.4.2015).

Lisää artikkeleita...

ILMOITUS