Diletantti ottaa kantaa ottaako kantaa

Kävin katsomassa Anna Tuorin kiehtovan taidenäyttelyn, mutta viime aikoina Tuori on ollut myös yhtenä osapuolena keskustelussa, jossa ihmetellään, pitäisikö taiteen olla kantaa ottavaa ollakseen hyvää. Tuori ei esimerkiksi haastattelussaan Yleisradion nettisivuilla rajaa ajatuksiaan pelkkään kuvataiteeseen, vaan asia koskee muitakin taiteenlajeja, kuten musiikkia. No johan Eppu Normaalikin kysyi, voiko kitaraa soittamalla parantaa maailmaa, mutta miten on, voiko kantaaottavuus parantaa klassista musiikkia?

Sääloitsu

Kutsun tuulia,

taivutan oksia

Heittelen haapoja,

tikkurisuja

Ihmisenä oleminen, tietäminen ja hallitseminen

EDISTYSUSKOISTA SUOMEA pidettiin jokin aika sitten KOULUOPETUKSEN MALLIMAANA. Nyt SUOMI MARKKINOI ITSEÄÄN VIRUSTORJUNNAN MALLIVALTIONA.

Suomalaiset eivät kuitenkaan TIEDÄ EIVÄTKÄ HALLITSE MITÄÄN yhtään paremmin kuin muu ihmiskunta.

OVERBURN

Puhalsimme samaan pilliin

nuuskamuikkusina

Aktiivisuusrannekkeet pörisivät:

   Overachiever!

Etäkontakti

Omakanta > Terveystiedot > Etäkontakti 20.8.2020

Potilas soittaa, että milloin voisi saada alkaa kasvattaa hiuksiaan. Kertoo juovansa jo nyt koko ajan kahvia ja on huomannut, että ilman lupaa kulmakarvat kihartuvat.

Ilmastonmuutos ja viruspandemia murtavat kaiken tähänastisen

0. ”YKSILÖN JA TAITEEN VAPAUS-kirjoitukseni perustuvat IHMISENÄ OLEMISEN IHMETTELEMISEEN.

Tämä on käsitykseni:

EN USKO TIETOON TIETEESEEN SEKÄ KAIKEN HALLITSEMISEEN (”TIETO ON VALTAA-AJATTELUUN JA TOIMINTAAN) enkä siihen, että TÄÄLLÄOLOSSAHENKI TOTEUTTAA SUUNNITELMAANSA”.

Nirvanapaidat

Unohdin sen pojan,

joka pisteli suuhunsa sinistä

kuparisulfaattia kemiantunnilla

Pojan, jonka kylkiä halasin

ilman kypärää mopon kyydissä

ostarilta autiotalolle

Hiroshiman perintö – onko sivilisaatiomme kykenevä oppimaan?

Ihmiskunta siirtyi 75 vuotta sitten uutteen historialliseen aikakauteen. Hiroshiman yllä räjähti atomipommi 6.8.1945 kello 8.16.02. Noin 100 000 kaupunkilaista, joista 95 000 oli siviilejä, kuoli silmänräpäyksessä. Nagasaki koki saman kohtalon 9.8.1945. Vuoteen 2020 mennessä atomipommien välittömiin räjähdyksiin ja niiden radioaktiivisiin jälkivaikutuksiin on kuollut kaikkiaan yli 400 000 ihmistä. Hiroshiman ylipormestarin ilmoituksen mukaan joka vuosi Japanissa kuolee edelleen yli 3 000 ihmistä vuoden 1945 atomipommien säteilyvaikutuksiin.1

ILMOITUS