Veli-Matti Huhdan kiitetty esikoisesseekokoelma Rahat ja henki – kaksitoista kirjoitusta elokuvasta (2019) on saanut nopeasti odotettua jatkoa. Historian häikäisevässä laakossa oivaltavan, oppineen analyysin kohteina ovat muun muassa Cecil B. DeMillen Huuto Volgalta (1926), Abel Gancen Napoléon (1927), Sam Taylorin Punainen myrsky (1928), Carl Theodor Dreyerin Vihan päivä (1943), Roland af Hällströmin Noita palaa elämään (1952), Timo Linnasalon Aikalainen (1984) ja Carlos Sauran Goya (1999). Huhta käsittelee myös muun muassa Olavi Paavolaista elokuvakriitikkona sekä Gustav Mahlerin musiikin käyttöä elokuvissa ja tekee merkintöjä runollisesta Chaplin-reseptiosta.
Veli-Matti Huhta (s. 1972) on kulttuurihistoriaan erikoistunut kirjallisuuskriitikko, vapaa toimittaja ja opettaja.
Tilaa painettu kirja verkkokaupasta!
Sähkökirja tulossa.
Kirjailija puhuu
Kirjasta sanottua
”Veli-Matti Huhdan uusi esseekokoelma Historian häikäisevä laakso – Toiset kaksitoista kirjoitusta elokuvasta tarjoaa erinomaisen ja taatusti persoonallisen valikoiman eturivin elokuvatekstejä – –. Huhta kuljettaa lukijansa läpi historian valon ja varjon, ’elementtien luonnonoopperan’ ja ’nesteiden hierarkian’ aina ’najadien ja nymfien kirjallisuus karkeloihin’ (Gaston Bachelard), Gustav Mahleriin, Olavi Paavolaiseen ja ohimennen jopa Chaplinin ahterin vapaana väräjävään dialektiikkaan. Juuri tällaisten eriparisten elementtien kohtaamisesta rakentuu – – autenttinen, vapaana lentävä elokuvataide.”
Lauri Timonen Filmihullun (6/2020) pääkirjoituksessa.
Kirjastoluokka 77.4. Ovh 21,90 e (nidottu), 10,90 e (e-kirja). Hinnat sisältävät alv:n, 10 %. Pehmeäkantinen, noin 120 sivua. ISBN: 978-952-7274-67-5 (nidottu), 978-952-7274-68-2 (pdf).
Lue myös:
Veli-Matti Huhta: Rahat ja henki – kaksitoista kirjoitusta elokuvasta
Rahat ja henki -kirjasta sanottua:
”Uusia perspektiivejä ja eriparisten aineistojen oivaltavia kombinaatioita luova otos palauttaa uskoa siihen, ettei elokuvasta ehkä olekaan vielä sanottu aivan kaikkea.”
Lauri Timonen Filmihullussa.
”Huhta jatkaa Peter von Baghin perinnettä ja muistuttaa lukijalle, että elokuvan historiasta löytyy monia merkkiteoksia sekä myös tapauksia, joiden et edes tiennyt olevan merkkiteoksia.”
Jussi Huhtala Kiiltomadossa.
