jalkoja siirrellään edestakaisin aran paikan ympäri
sade tulee ylhäältä
kengän alta
nousee pohjavesi
viisi kuusi porrasta maan alta
nimet, otsakkeita joka paikkaan, pakosanoja
Talonpoika Jacob eli perheineen kärryteitten ja karbidilamppujen aikaan. Runoteoksen puhuja haluaa kertoa tälle esi-isälleen joitakin havaintoja ja tiedonmurusia maapallon nykytilasta. Teksti on elävää ja yllätyksellistä, tunnelma kiehtova ja latautunut.
Osta painettu kirja verkkokaupasta!
Osta sähkökirja verkkokaupasta!
Myynnissä lisäksi Rosebudin CityCenterin myymälässä (Asematunneli, Helsinki) ja Nide-kirjakaupassa (Fredrikinkatu 35, Helsinki).
83 sivua, pehmeäkantinen
Kirjastoluokka 82.2.
Ovh 19,90 e (nidottu), 9,90 e (e-kirja). (Hinnat sisältävät alv:n, 10 %.)
ISBN: 978-952-7274-55-2 (nidottu), 978-952-7274-56-9 (pdf).
Ilmestynyt: huhtikuussa 2020.
Kirjasta sanottua
”Kertomisessa on kyse aina myös vallasta, ja juuri tämän asetelman muuntelusta sekä runon puhujien häilyvästä ja tunnustelevasta tavasta kuvata asioita syntyy Suojelushämärän kiehtova jännite. Tunnustelevuus on Hämäläiselle jopa maailmankatsomuksellinen lähtökohta runouteen. ’Ovatko huomioni turhia? / ovat tietenkin, kaikki mitä näen on olemassa’ – runon puhuja huomauttaa (s. 10). Vain epävarmuus asioiden tilasta on varmaa. Tämä tulee todeksi Hämäläisen runoissa paitsi yksittäisissä säkeissä, myös ilmaisun skaalassa, joka Suojelushämärän runoissa on laaja.”
Riikka Palander Nuori Voima -lehdessä 2.2.2021
Hämäläisen aiemmista kirjoista sanottua
kerros n (Kulttuurivihkot, 2018)
”Eihän tällaista kirjoita kukaan muu.” Taiteilijaprofessori, kirjailija Risto Ahti.
”Harvoin olen lukenut näin vaikuttavia kuvia ihmisen avuttomuudesta, kivusta, luopumisesta ja halusta olla jossain muualla.” Ina Ruokolainen, Etelä-Suomen Sanomat.
Amuletti (Kulttuurivihkot, 2019)
”Hämäläisen runoudessa maailma on jatkuvan tulkinnan kohteena. Lukija joutuu kysymään, kuka puhuu, missä ollaan ja mitä tapahtuu. – – Maailman epämääräisyys ja monitulkintaisuus on vahvasti läsnä myös Amuletissa. Keskeinen motiivi on ihmisen näkökyvyn rajallisuus ja suhteellisuus: asiat ovat joko liian kaukana tai liian lähellä, tai näkökentän rajamailla.”
Janne Löppönen, Kiiltomato
