Jotaarkka Pennanen: Pojan ja isän Moskova

Romaani Pojan ja isän Moskova kertoo kahden eri sukupolven näkökulmasta tarinan Neuvostoliitosta. Vähän yli 10-vuotias Ale käy koulua ja saa ystäviä vieraassa ja eksoottisessa ympäristössä – ja ihastuu luokkatoveriinsa Natašaan. Hänen isänsä Atos Perttula työskentelee suomalaisen vasemmistolehden kirjeenvaihtajana, liikkuu sivistyneistö- ja kulttuuripiireissä ja hämmentyy monista kuulemistaan asioista.

Teos on fiktiivinen, mutta pohjautuu kirjailijan lapsuudenkokemuksiin vuosina 1957–1960 Moskovassa, jossa hänen isänsä Jarno Pennanen työskenteli Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana. Romaani kuvaa laajemminkin suomalaisen vasemmistosivistyneistön tilannetta ja ajattelun murrosta Hruštšovin ”suojasään” kaudella. Uusi vaihe alkaa, kun Moskovasta on palattu Suomeen ja Ale on aikuistunut. Kuvaan tulee mukaan taistolaisuus ja sen vaikutus kulttuurielämässä sekä lopulta tunnelmat ja aatteet Neuvostoliiton loppuaikoina.

Kirjailija, teatteriohjaaja Jotaarkka Pennanen. Kuva: Noora Palmu.

Kirjoittaja, Jotaarkka Pennanen (s. 1946) on tunnustettu teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja. Hän on aikaisemmin julkaissut muistelmateoksen Elämää pienempi näytelmä (Like, 2010) ja isoisänsä Aarne Orjatsalon elämäkerran Orjatsalo – taiteilija politiikan kurimuksessa (Sanasato, 2017).

ISBN 978-952-411-005-1 (painettu, kovakantinen), 978-952-411-055-6 /painettu, pehmeäkantinen) 978-952-411-006-8 (pdf). Kirjastoluokka 84.2. 379 sivua. Ovh.  kovakantinen 39,90 e, pehmekantinen 33,00, pdf 11,90 e. Ilmestynyt 10.4.2024 (pehmeäkantinen 2.9.2024).

Verkkokauppa

Tilaa painettu kirja (kovakantinen)

Tilaa painettu kirja (pehmeäkantinen)

Osta sähkökirja

Kirjailija puhuu

Video Kulttuurivihkojen kevään kirjaillasta 21.5.2024.

Kirjan esittely Tampereen Työväenkirjallisuuden päivässä 7.9.2024.

Veli-Pekka Leppänen haastattelee Jotaarkka Pennasta Työväenliikkeen kirjaston tilaisuudessa 17.10.2024.

Kirjasta sanottua

”Kerrontakulma vaihtuu joustavasti isältä pojalle, pojalta isälle – Moskovaa tähyillään sekä poliittisen havainnoitsijan että varhaisteinin katseella. Anna-äiti on sivupäähenkilö, tasaveroinen ja itsenäinen sellainen.

Mehevimpiä ovat jaksot, jotka vähä vähältä painavat perheen aikuisia kohti poliittista kriisiä. On kiteytetty, että Neuvostoliitto oli paikka jonne saapui kommunistina ja josta lähti antikommunistina.”

Veli-Pekka Leppänen Helsingin Sanomissa 10.8.2024

”Jotaarkka Pennanen kirjoittaa mieleenpainuvasti maanalaisuuden kauden ja sotien aikaiset vankilat kokeneista kommunisteista, heidän ristiriitaisesta suhteestaan Neuvostoliittoon ja tämän kaiken vaikutuksesta vuoden 1968 sukupolveen.”

Kai Hirvasnoro Kansan Uutisissa 2.6.2024