Suomen ensimmäiset Vegemessut vetivät viime lauantaina reilut 3 200 vierailijaa. Kävijäkunta koostui kaikenlaisista, kaikenikäisistä, kaikennäköisistä uteliaista. Vege ei ole enää marginaalin juttu, korostivat myös intoa hehkuvat tuotekehittelijät. Ekologisten, eettisten ja terveydellisten arvojen lisäksi myös sen markkina-arvo on sisäistetty.
Edith Salminen työskentelee Food Culture Specialist Food for Progress -yhtiössä ja saapui messuille esittelemään sen Ruotsissa kehittelemää Ouph!-tuotevalikoimaa tiiminsä kanssa.
”Tuotettamme ei ole millään tapaa tehty vegaanituotteeksi, se nyt vain sattuu olemaan vegaaninen. Uskomme siihen, että kasvisruoan tai vegaanisen ruoan ei tarvitse olla mautonta tai vaikeaa valmistaa. Purutuntuma on kaikkein tärkeintä. Oumphista saat samat kiksit kuin esimerkiksi pulled porkista. Siinä on kasvisperäinen, soijapavuista valmistettu uusi koostumus, ja pointtina, että syödään yhdessä kasvisruokaa, jota kaikki voivat syödä.”
Oumph! on ollut Suomessa markkinoilla toukokuusta 2016, ja otettu erittäin hyvin vastaan. Sitä on saatavilla soijaproteiinipaloina tai -suikaleina sekä maustamattomana että kolmella erilaisella mausteella.
”Meillä on missio, ja niin naiivilta kuin se kuulostaakin, haluamme pelastaa tämän maapallon. Meitä on kohta yhdeksän miljoonaa, jollain tapaa pitää ruveta syömään eri tavalla, kestävämmin”, Salminen mietti.
Hän piti Vegemessuja huikeina. ”Arvasin, että tästä tulee iso juttu. Tiedän, että tämän takana ovat hyvät järjestäjät ja hyvät tyypit, jotka ovat saaneet mukaan kovia nimiä. Täällä on hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat oikeasti tosi innoissaan, ja kyselevät paljon. On kiva nähdä, että paikalla ei ole pelkkiä vegaaneja, vaan laidasta laitaan porukkaa. On tätä odotettukin. Nyt on sen aika.”
Sipsikaljavegaanit inspiraationa
Jokaiselle-tuotesarja on kehitelty Helsingin Kalatalo Oy:n Keravan elintarviketehtaalla. ”Siellä tehdään laajalti monenlaista, ei pelkästään kalaa. Olen kehittänyt tämän sarjan itse asiassa melkeinpä itse. Brändäys ja muu ovat käsieni jälkiä”, kertoi firman toimitusjohtaja Janne Rantanen.
Hän ei itse ole vegaani, vaan syö eläimiäkin, tosin vähemmän viimeisen parin vuoden aikana.
”Tietoisuus siitä, että liha ei ole hyväksi sinulle, hyväksi maailmalle, ja myös eettiset eläimiä koskevat ongelmat ovat se pääjuttu, miksi halusimme luoda sarjan nimensä mukaisesti jokaiselle. Eli jotta kaltaiseni kaljuuntuvat, nelikymppiset diplomi-insinööritkin voisivat syödä vegaaniruokaa ainakin kerran viikossa tai kaksi kertaa viikossa helposti –ilman, että sitä joutuu maustamaan vaikeilla tavoilla.”
Jokaiselle-tuotteita pyritään tekemään maun kautta. ”Ei korosteta vegaaniutta, vaan että joku voisi vahingossakin ostaa meidän Pasta Bolognesen, ja todeta, että tämähän on hyvää. Sitten se on vielä vegaanista, mikä on kaikille hyväksi”, Rantanen linjasi. Sarja on kehitetty Sipsikaljavegaanit-Facebook-ryhmän kanssa.
”Viime keväänä ryhmässä aktiivinen vanha opiskelukaverini soitti minulle, että ´miksi ette tee vegaanista valmisruokaa?´ Vastasin kyynisesti, että miksi tekisimme. Hän sanoi, että käypä katsomassa Sipsikaljavegaanien yhteisöä, ja näin tein. Sieltä huokui hurjaa positiivista meininkiä ja hulluutta. Olen itsekin vähän hullu, ja totesin, että tämä on aika jännä skene. Tutkiskelin sitä vähän aikaa, joitakin päiviä ja näin siinä jotakin ideaa”, toimitusjohtaja avasi.
Rantanen teki sitten kaverinsa kanssa ponnistuksen: tuotekehitysvastaava, keittiöpäällikkö Jari Pimiä kehitti yhdessä yössä firmalle vegaaniset aihiot kaikkien suomalaisten tuntemista valmisruoista, kuten makaronilaatikosta, perunasoselaatikosta ja Tikka Masalasta.
”Veimme ne viime heinäkuussa sipsikaljavegaanien maistelutilaisuuteen, jaoimme tuhat annosta tunnissa ja keräsimme palautetta. Meillä oli seitsemän ruokaa, joista valitsimme kolme.”
Viime lokakuun 27. päivä kauppoihin tullut Jokaiselle-sarja muodosti jo ensimmäisenä kuukautena yli kymmenen prosenttia Helsingin Kalatalo Oy:n liikevaihdosta. Raaka-aineet ovat Rantasen mukaan halvempia kuin eläinperäisissä valmisteissa, joten hintakin kestää vertailua.
4. helmikuuta tulee ulos sarjan viimeisin tuote Pasta Bolognese. ”Se on härkäpapu- ja soijapohjainen ja Pimiä on saanut härkäpavussa minua häiritsevän kitkerän jälkimaun hyvin piiloon.” Uusi pakkaus on myös kierrätettävää pahvia ja ulkonäöltäänkin tyylikäs.
Lisää kasviksia arkeen
Apetitin liiketoiminnan kehityspäällikkö Leena Helminen kertoi yhtiön olevan tekemässä messuilla isoja lanseerauksia.
”Tuomme markkinoille Vegepopsit, joka on sorbethenkinen juuresjääherkku, puikko. Tulee kolme makua, porkkana-ananas, porkkana-mango ja punajuuri-mansikka. Ne ovat sokerittomia, lisäaineettomia ja väriaineettomia, eli täysin kasvista itseään.” Tuotteet saadaan maaliskuussa kauppoihin.
”Toisena uutuutena ovat Kasvisjauhikset, eli vegaanista, gluteenitonta, valmista pihviä ja pyörykkää pakastealtaaseen. Ne ovat herneproteiinipohjaisia, ja itse asiassa osaa jo löytyy muutamista kaupoista ja tässä kuukauden mittaan esiintyminen vähittäiskaupassa laajenee.”
Kotimainen Apetit on 1950-luvulla perustettu yritys. ”Viime vuonna tulimme ulos uudella strategialla ja totesimme, että haluamme olla mukana kasvispohjaisissa ruokaratkaisuissa. Haluamme lisätä kasvisten syömistä. Ja haluamme olla kasvisten ykkönen Helminen kertoo.
”Kun lähdimme miettimään, mitä meidän pitäisi tehdä, päätimme tulla mukaan uusiin kategorioihin ja uusiin aluevaltauksiin. Nämä tuotteet on valmistettu Säkylän pakastetuotetehtaassa, joka erottaa meidät myös monista muista ulkomaisista pakastetoimijoista. Haluamme tehdä kasvisten syömisestä helpompaa, maistuvampaa ja hauskempaa ei pelkästään vegaaneille, vaan nimenomaan ihmisille, jotka haluavat lisätä arjessa kasvisten käyttöä.”
Sarasvuo: Eläimillä on tietoisuus
Jari Sarasvuo on pohtinut syvenevällä kiinnostuksella vegaaniutta jo monta vuotta, mutta kokenut pitkään sen vähän vaikeana tai hankalasti lähestyttävänä. ”Nyt kun Suvi Auvinen minua tähän houkutteli, ajattelin, että tämä voi olla porttiteorian mukainen keino lähestyä asiaa, niinkuin onkin.”
Vuosien ajan hän on miettinyt, että mitenköhän oman lihansyönnin kanssa lopulta käy. Vegaanihaaste-kuukautena on toki ollut nollatoleranssi.
”Meillä ollaan tarkkoja. En olisi heti keksinyt, että hunaja ei olekaan kasvikunnan tuote, koska se käy mehiläisen mesivatsassa jolloin siihen sekoittuu mehiläisen sylkeä, joka muokkaa sokerirakennetta, mutta kun vaimoni on aika tarkka näissä, niin hän hunajaa teeheni lisätessäni sanoi, että ’tuo ei ole sulle sallittua, hunaja on listalla’.”
Sarasvuo myöntää, että laittoi kerran yhteen falafeliin vähän sinappia ja epäili, että tämä saattoi olla jotakin luvatonta. ”Mutta kaiken kaikkiaan on mennyt hyvin. Osittain sen takia, että on tehty ihan oikeesti ruokaa. Se auttaa, että tekee aterioita, jolloin ei ole koko ajan tyydyttymätön olo.”
Jo peruskouluiässä Sarasvuo oli kiinnostunut Animalian toiminnasta, joka silloin oli hänen mukaansa ”paheksuttua ja saatananpalvontaan verrattavaa”.
”Tuolloin Animalian kuvastossa oli koe-eläimiä ja minua rupesi kiinnostamaan eläinten kohtalot. Omassa työssäni tutkin paljon tietoisuutta ja vääjäämättä on käynyt selväksi, että esimerkiksi karjaeläimillä on aika kehittynyt tietoisuus. Sialla ja naudalla on oikeasti tunteet ja tietoisuus. Ne eivät ainoastaan koe asioita, ole biologisia automaatteja, vaan niillä on tietoisuus itsestä ja läheisistä, ja niillä on samantyyppisiä kiintymyssuhteita kuin vaikka ihmisellä on”, Sarasvuo pohtii.
”Mitä enemmän olen tästä lukenut, esimerkiksi Yuval Noah Hararin kirjaa Sapiens, jossa hän vain nopeasti viittaa, että maapallon historian surullisin eläin on nauta ja esittää todella hyvät perustelut sille. Pakko myöntää, että alkaa käydä omantunnon päälle.”
Hän kohtasi kauhunsekaista reagointia kerrottuaan julkisesti haasteestaan: ”Ensimmäistä kertaa kerrottuani, että aion tavata anarkisti Suvi Auvisen, sain suorastaan varoituksia. Tyyliin, että ne tekee jotain pahaa sulle tai oot hengenvaarassa, ihan twitterissä ja joka paikassa. Ajattelin, että jumalauta, olen sentään tehnyt töitä Lepakossa, enkä ylipäänsä pelkää ihmisiä, jotka ovat erilaisia. Koska olen huomannut, että eivät ne ole erilaisia, sitten loppujen lopuksi.
Sarasvuo pohtii lyhyessä ajassa tapahtuneen sellainen muutos, että tähän ei liitykään vastakulttuuriin liitettävää kauhua, vaan ihmiset ovat uteliaita. ”Kyselevät miten menee, ja miksi näin, eikä enää ole tullut tuomitsemista. Jossakin vaiheessa yksi tyyppi julkisesti sanoi, että Jari Sarasvuon luhistuminen on ollut kammottavaa katsottavaa, ensin kokkarista anarkisteihin ja nyt vielä tämä vegaanius.”
Sarasvuo vastasi siihen kokevansa aina olleensa jossakin määrin anarkistinen. ”Mutta ikinä en ole kokenut olleeni kokoomuslainen.”
Helposti lähestyttävää veganismia
Messukävijä Johanna Kotaniemi on ollut vegaani pari vuotta. Vegaanius on hänelle elämäntapa. Myös hän näkee, että vegaanituotteiden ja vegaanien määrä kasvaa tulevaisuudessa, samoin vegaanituotteita käyttävien sekasyöjien.
”Messut ovat olleet tosi kivat. Tykkään hyvästä ruoasta ja uutuustuotteet toki kiinnostavat”, Kotaniemi iloitsee.
Karry Hedberg on tausta eläinoikeusliikkeessä, jossa hän on toiminut 1990-luvun puolivälin jälkeen. ”Olen ollut paljon kuvaamassa eläintehtaita, sikaloita, kanaloita ja tavalla tai toisella kampanjoimassa mielestäni reilumman yhteiskunnan puolesta”.
Pari vuotta sitten hän vaihtoi toimintatapaa ja toimitusjohtaa omaa Vegekauppaa Helsingissä Vaasankadulla, hän on myös Vegemessujen 2017 pääsuunnittelija.
”Ensisijainen tarkoitus oli yrittää mahdollisimman voimakkaasti tuoda veganismia alakulttuurista valtavirtaan. Emme halunneet mitään mikä viittaa diy-henkisyyteen, vaan ammattimaista, hyvännäköistä veganismia. Haluttiin olla ruokapainotteisia, tuoda esiin hyvää ruokaa. Pyrimme välttämään liian hippiä tai hörhöä, sen sijaan helposti lähestyttävää kaikille meille perusihmisille. Jos nyt ihmisiä voi jaotella näin törkeästi.”
Hedberg on todella tyytyväinen messuihin. ”Kaikki on mennyt tosi, tosi kivasti. Mitään isompia ongelmia ei ole ollut ja kaikki ilmenneet ongelmat on saatu ratkaistua. Messut näyttävät hyvältä, täällä on hyvä tunnelma, kaikki vaikuttavat iloisilta. Jonottaminen oli tavallaan odotettu ja positiivinen ongelma, mutta ikävä toki kävijöille, jotka joutuvat seisomaan sateessa toista tuntia.”
Hän näkee, että vegaanius tulee kasvamaan entuudestaan Suomessa. ”Povaan, että vegaaniudesta tulee jonkinnäköinen normi yhteiskunnassamme jossain vaiheessa, ainakin sekaruokavalion rinnalle ellei sen ohitse. Olemme kovaa vauhtia matkalla sellaiseen, että se ei ole mikään erikoisuus, tai joku mikä hämmentäisi tai ihmetyttäisi,vaan jotain, mikä on normalisoitunut yhteiskunnassamme.”
Vegaanituotetarjonnassa Suomessa on tapahtunut huikea harppaus parin viime vuoden aikana. Mitä tulevaisuus tuo? Siihen tuo varmasti vastauksen ainakin Vegemessut 2018, joille on jo paikka varattuna. ”Meillä on jo paljon suunnitelmia siitä, miten asiat tehdään vielä paremmin, kuin täällä nyt on tehty”, visioi Hedberg.
Kuvat: Juha Säijälä.
