Vaikka käytännössä kaikki päättäjät myöntävät ilmastonmuutoksen muodostaman uhan ihmiskunnan jatkuvuudelle, toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat jääneet heikoiksi. Poliittinen päätöksenteko on vaikeaa. Taloudelliset intressit jyräävät ja paatuneimmankin demarin puntit tutisevat, kun vastassa on pelko työpaikkojen menettämisestä. Kun nykyinen elämäntapa on vaarassa joko tällä hetkellä tai tulevaisuudessa, valitsee moni siirtää ongelman tulevaisuuteen.
HIAPin Dissolving Frontiers -näyttelyssä esillä oleva Nestori Syrjälän teos RAIMO S nostaa esiin suomalaisessa keskustelussa vähälle huomiolle jääneet Raimo Sailaksen näkemykset ilmastonmuutoksesta.
Teoksen inspiraationa on toiminut Sailaksen Helsingin Sanomiin kirjoittama mielipidekirjoitus ”Uhkapeli maapallon tulevaisuudella kovenee” (HS. 14.1.2014). Kirjoituksessa Sailas varoittaa, että ilmaston lämpeneminen on riistäytymässä käsistä katastrofaalisine seurauksineen.
”Sailas on ollut talouskasvupuheen ruumiillistuma”, Syrjälä sanoo. Helsingin Sanomien mielipidekirjoitus nostaa esiin kuitenkin toisenlaisen Raimo Sailaksen. Ja tähän Syrjälä tarttuu kiinni ja vie ajatusta pidemmälle.
Vakuuttava Esko Roine
Taiteilija on rakentanut kirjoituksen pohjalta fiktiivisen Sailaksen, joka on kokenut ympäristövalaistumisen jäätyään eläkkeelle ja vapauduttuaan reaalipolitiikan ja poliittisten intressien paineesta. Ja tämä Sailas on huolissaan tulevaisuudesta.
Syrjälän videoteoksessa Sailasta esittävä Esko Roine on hyvin vakuuttava. Syrjälä kertoo, että Roine valikoitui teoksen näyttelijäksi näyttelijänlahjojen lisäksi myös hänen ekologisten näkemystensä perusteella.
Katsojan edessä kuolevasta maapallosta puhuvat kasvot saavat miettimään maapallon tulevaisuutta. Videon keskustelu etenee jouhevasti ja kuulostaa luonnolliselta. Teos antaa uskottavan vaikutelman kuin Syrjälä olisi itse haastatellut Sailasta.
Raimo Sailakseen tiivistyy pitkälti Suomen valtakunnanpolitiikka. Sailaksen ekologiset tunnustukset ovat samalla kaikkien suomalaisten kollektiivinen tunnustus ja huoli.
Teoksen tummanpuhuva tausta ja pimeyteen häipyvät kasvot luovat teokselle soveltuvan uhkaavan dystopisen vaikutelman. Videoteos ei tarjoa helppoa ulospääsyä tai happy endingiä. Se jättää vastuun maapallosta katsojalle.
Lumikasa herätti huomiota
Ekologinen kriisi on Nestori Syrjälän taiteelle ominainen kysymys. Syrjälä kertoo että häntä kiinnostavat ihmiskunnan aiheuttamat ympäristöongelmat ja antroposeeni, ihmiskunnan maaperään jättämä jälki. ”Geologit voivat nähdä nykyisen aikakauden maaperästä vielä tuhannen vuodenkin jälkeen.”
Teema on jatkunut jo pitkään. Vuonna 2008 Nestori Syrjälän ja Antti Majavan teos Talvi 2008 herätti keskustelua ja huomiota Helsingin Sanomia myöten. Teos oli Kiasman pihalle kipattu kasa lunta, joka oli jätetty sään armoille. Talvi 2008 oli myös ilmastopoliittinen taideteos.
Ekologiset kysymykset vievät Syrjälää seuraavaksi Pietariin, jonne hänet on kutsuttu tekemään aiheeseen liittyvää uutta ympäristötaideteosta. Videoteos sen sijaan jatkaa matkaansa Osloon.
Dissolving Frontiers -näyttely koostuu useiden eri taiteilijoiden teoksista. Syrjälän aihetta sivuaa läheisesti myös näyttelyssä esillä oleva Khaled Ramadanin dokumenttifilmi Maledives to be or not (2013). Videolla Malediivien asukkaat kertovat omakohtaisia kokemuksiaan mereen uppoavasta valtiostaan ja valtion henkiinjäämistaistelusta.
Myös Hanna Husberg ja Laura McLean käsittelevät videoinstallaatiolla Malediivien kohtaloa. Heidän Contingent Movements Archive (2013) on ollut esillä Malediivien paviljongissa Venetsian biennaalissa. Näyttelyn teos liittyy samaan taiteelliseen tuotantoon.
Dissolving Frontiers -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus tiedostavaa maailmantuskaa ja kevyempää elämyksellistä nuorten taiteilijoiden nykytaidetta.
Näyttely on esillä Suomenlinnassa HIAP:n galleria Augustassa vielä 17.8. asti. Avoinna ti-su klo 11-17. Vapaa sisäänpääsy.
Syrjälän videoteos on katsottavissa myös taiteilijan kotisivuilla: www.nestorisyrjala.com
