Ensi vuonna 150-vuotisjuhlavuottaan viettävän Svenska Teaternin talven suurproduktio on Lucas Svenssonin kirjoittama TOVE-näytelmä. Näytelmän harjoitukset alkavat puolentoista kuukauden päästä. Alma Pöysti ja Ylva Ekblad esittävät Tove Janssonia kahtena eri ikäkautena.
Produktion on käsikirjoittanut näytelmäkirjailija Lucas Svensson, joka on opiskellut Tukholmassa Dramatiska Institutetissa ja asuu nykyään Kööpenhaminassa. Hän toimi dramaturgina Tukholman Dramatenissa vuosina 2003–2009. Svensson on kirjoittanut nelisenkymmentä näytelmää, joita on esitetty muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa, Venäjällä ja Serbiassa.
”Tove Janssonin tuotanto on laaja-alaisuudessaan ainutlaatuinen. Hänen elämänfilosofiassaan ja tavassaan kuvata maailmaa on laveutta ja eksistentiaalista syvyyttä, ja ilmaisussaan on kielen koko rikkaus: se on runollista ja silti nasevaa, ironista ja silti lämmintä, täynnä omintakeista huumoria, jonka alla kulkee vakava pohjavire. Jansson oli monialainen taiteilija, ja hänen sävykäs kielensä saa rinnalleen yhtä vivahteikkaan kuvituksen”, pohtii Svensson.
Käsikirjoittaja on keskittynyt muutamaan keskeiseen ajanjaksoon Tove Janssonin elämässä. ”Minua kiinnosti Janssonin kehitys ihmisenä ja taiteilijana, luovan ihmisen tie, ja olen yrittänyt päästä mahdollisimman lähelle luomisprosessia. Millaista luovan työn tekeminen on? Miten taiteilija tasapainoilee elämän ja taiteen välillä – vai kietoutuvatko ne saumattomasti yhteen?”
Rohkeaa identiteetin etsintää
Alma Pöystillä on parhaillaan kiinnitys Tukholman kaupunginteatteriin, mutta Tove Janssonin rooli oli kuitenkin tilaisuus, johon hän halusi ilman muuta tarttua.
”Käsikirjoitus on loistava, ja on hienoa päästä paneutumaan näin poikkeuksellisen ihmisen rooliin. Lucas Svensson on tavoittanut Toven olemuksen sekä ihmisenä että taiteilijana ja kuvaa upeasti, miten hän hakee identiteettiään taiteilijana ja millaisen prosessin hän käy läpi. Kiinnostavana taustana on sota-aika ja Toven rohkea sodanvastaisuus.”
Tove Jansson on yksi Suomen kulttuurielämän ikoneja, ja Pöystille on suuri kunnia päästä tulkitsemaan häntä lavalla, hänen mielestään itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi ja Svenska Teaternin 150-vuotisjuhlavuosi on juuri oikea hetki tuoda taiteilija parrasvaloihin.
”Tovehan on vanhempi kuin Suomi: hän syntyi vuonna 1914 ja on siis ollut alusta asti mukana muovaamassa maamme kulttuurista identiteettiä. On virkistävää, että näytelmä käsittelee Janssonia taiteilijana eikä vain muumien äitinä. Toki siinä pohditaan myös oman luovan työn ja yleisön vastaanoton välistä ristiriitaa. Niin kuin Nyytissä [Kuka lohduttaisi Nyytiä?] sanotaan: ’yksinään ei kukaan nauti edes näkinkengästään’.”
Mutta mitä sitten, kun teokset saavatkin valtavan suosion ja alkavat elää omaa elämäänsä? Jansson maalasi jatkuvasti, hän oli uskomattoman tuottelias ja käytti monia ilmaisukeinoja, ja jossain vaiheessa muumihahmot ja kirjoittaminen sivuuttivat maalaamisen. Taiteilijana hänellä oli vahva tahto ja moraali. Raskaina sotavuosina hän loi Muumilaaksosta harmonisen turvapaikan, jossa kuitenkin tapahtui hurjia katastrofeja. Sama kontrasti näkyy hänen koko tuotannossaan.
”Minua kiehtoo Toven taitavuus. On huikeaa, miten hän vangitsee jonkin hahmon, tilanteen tai tunnelman parilla viivalla. Mitä enemmän tutustuu hänen elämäänsä, sitä selvemmin ymmärtää, kuinka paljon työtä ja ajatusta jokaisen viivan takana on”, Pöysti pohtii.
Kunnioittavan kriittinen tulkinta
Janssonin tarinat olivat osa Alma Pöystin lapsuutta. ”Hänen mielikuvituksensa, vapaudenrakkautensa ja rohkeutensa tuntuvat tutuilta. Hänen kirjojaan on luettu minulle pienestä pitäen, ja ne olivat lempitarinoitani. Isovanhempani esiintyivät aikanaan ensimmäisissä muuminäytelmissä, ja he olivat myös Toven hyviä ystäviä. On hienoa, että saamme nyt Ylva Ekbladin kanssa tuoda esiin ihmisen, joka oli näiden koko maailman rakastamien tarinoiden takana.”
Nuori näyttelijä odottaa innolla työskentelyä Ekbladin kanssa. ”Hän on aivan loistava näyttelijä, jonka kanssa on turvallista tehdä yhteistyötä ja antoisaa päästä jakamaan ajatuksia. Me kaksi luomme yhdessä Toven hahmon. Yritämme tavoittaa hänestä olennaisen, mutta kysymys ei tietysti ole mistään dokumentista.”
Toven kaltaisen ikonin esittämisessä ongelmana on, että kunnioituksesta ei saisi tulla tulkinnan estettä.
”Tämänkin takia ihastuin kertakaikkiaan Lucas Svenssonin näytelmään: se on sopivasti sekä kunnioittava että kriittinen, ja sen tunnelma on valloittava. Tove on kuvattu niin tarkasti, että lukiessani melkein kuulin hänen äänensä. Näytelmästä saavat paljon nekin katsojat, jotka eivät entuudestaan tunne hänen elämäänsä.”
Rooliin uppoutumisen matka
”On jännittävää ja tavallisuudesta poikkeavaa tehdä muotokuva todellisesta ihmisestä. Ensireaktioni oli silkka ilo: totta kai lähden mukaan! Ajatus tuntui hyvin luontevalta. Toven maailmaan on ihana päästä uppoutumaan”, miettii Ylva Ekblad. Vasta myöhemmin hän oivalsi, että kaikilla on oma käsityksensä Tovesta, siitä, kuka hän oli ja millainen suhde hänellä oli ympäristöönsä.
”En ehkä aluksi tajunnutkaan, miten suureen rooliin olin lupautunut. Sen työstäminen alkaa nyt. Kun tänään sovitin ensi kertaa peruukkia ja näin itseni peilistä vaatteissa, jotka voisivat olla Toven, edessä oleva työ konkretisoitui. Näyttelijänä aloin heti pohtia, miten pääsen hänen nahkoihin ja osaan tehdä hänelle oikeutta”, Eklad miettii. ”Pitäisikö minun jäljitellä hänen puhetapaansa tai liikkua tietyllä tavalla? Vai löydänkö hänet jollain muulla tavalla itsestäni? Vastaukset saavat kypsyä kaikessa rauhassa harjoitusten aikana. Tänään minulle valkeni, miten jännittävä matka nyt on alkamassa.”
Kun Ekblad sain tietää, että roolissa on kaksi näyttelijää, hän mietti ennen mukaan lähtemistään paljon sitä, että nuoren Toven esittäjän täytyisi tuntua sopivalta.
”Meidän täytyisi tavallaan olla sielunsiskoja. Olen hyvin iloinen, että osaan valittiin Alma Pöysti. Meillä on luja luottamus toisiimme ja siihen, että tavoitamme yhdessä Toven olemuksen. Sen lisäksi meidän täytyy hioutua yhteen, niin että kahden näyttelijän työstä tulee yksi ja sama hahmo – meidän yhteinen Tove!”
Kirjailijan maailma lapsuuden maisemana
TOVE-näytelmän ohjaaja Fiikka Forsman miettii mistä aloittaisi, kun puhuu Tovesta.
”Ihmisestä, jota en koskaan tavannut ja joka kuitenkin on kulkenut rinnallani niin kauan kuin muistan. Kirjailijasta, jonka luoma maailma istuu sisälläni kuin lapsuuden maisema, jossa olen aina turvassa ja aina vapaa ja jota en kuitenkaan voi väittää tuntevani. Jos olemassa on sellainen asia kuin rakkaus kirjallisuutta kohtaan, minun ensirakkauteni on Tove Jansson.”
”Hän on tutustuttanut minut ihmisten hilpeään monimutkaisuuteen, mereen, teatteriin ja moniin muihin asioihin, jotka kiehtovat sydäntäni. En kykene oikeastaan kuvaamaan sekopäistä iloani siitä, että tämä työ osui kohdalleni. Meitä odottaa matka kysymykseen, miksi teemme taidetta, mistä se tarve kumpuaa ja minne johtaa. Ja tälle matkalle on lähdössä mitä kiinnostavin retkikunta.”
TOVE. Svenska Teatern (Pohjoisesplanadi 2, Helsinki). Ensi-ilta 8. helmikuuta kello 19.00. Liput 38-21 e, opiskelijat (ostettaessa esityspäivänä) 10 e.
