Syys-lokakuun taipeessa järjestettävien messujen yleisö saa vieraakseen sankan joukon saksalaisia kirjailijavieraita. Tämänvuotisiksi teemoiksi ovat Turussa valikoituneet Saksa ja Satakunta.
”Liikkuvuutta, kulttuurien välistä vuoropuhelua, yksilöllistä maahanmuuttoon valmistamista sekä maahanmuutto- ja kotouttamisprosessia ja sen kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevät aiheet ovat tärkeitä myös Goethe-Institutin toiminnassa. Niinpä otimme maahanmuuton teemaksi jo ennen suurta maahanmuuttoaaltoa”, kertoo johtaja Mikko Fritze Goethe-Institut Finnlandista, joka isännöi saksalaisten kirjailijoiden vierailua.
Messuille Saksasta saapuvat kirjailijat Marion Brasch, Marica Bodrožić, Jenny Erpenbeck, Mirna Funk, Wladimir Kaminer, Sylvia Löhken, Terézia Mora, Stefan Moster ja Jan Costin Wagner.
”Turun Kirjamessuilla esittelemme Saksassa viime syksynä varmaan eniten keskustelua herättäneet kirjan, Jenny Erpenbeckin Gehen, ging, gegangen, joka käsitteli kaikkea hallitsevaa maahanmuuttotematiikkaa hyvin keskittyneesti, analyyttisesti ja kerronnallisesti”, Fritze kuvailee.
Hän toivoo saksalaisvieraiden valottavan tuota tematiikkaa mahdollisimman monelta kannalta: ”Ei pelkästään saksalaisesta vaan myös maahanmuuttajien omasta näkökulmasta, kuten Wladimir Kaminer kirjoissaan”.
”Esiin tulevat myös Euroopan nykyhistoria ja kysymys juutalaisesta identiteetistä nyky-Saksassa. Fokuksessa ovat maahanmuuton aikaansaamat muutokset, haasteet ja mahdollisuudet vastaanottavien maiden omaan kirjallisuuteen. Näillä aiheilla haluamme luoda sillan Suomessa käytävään keskusteluun.”
Olemisen määrittelyä
Nuoremman polven kirjailijoista mielenkiintoisin vieras on ehkäpä vasta kirjailijan uraa aloitteleva Mirna Funk, joka on syntynyt 1981 Itä-Berliinissä. Hän on opiskellut filosofiaa ja historiaa Berliinin Humboldt-yliopistossa.
Funk työskentelee nyt kirjailijana ja vapaana journalistina muun muassa lehdille Der Freitag ja Zeit Magazin aiheinaan kulttuuri, lifestyle ja taide. Hän asuu Berliinissä ja Tel Avivissa. Kesällä 2014 Funk raportoi Interview-lehdelle Israelista ja omasta elämästään tuossa poikkeustilassa olevassa maassa.
Vuonna 2015 Funkilta ilmestyi esikoisromaani Winternähe, josta hän sai vielä samana vuonna parhaalle saksalaiselle esikoisromaanille myönnettävän merkittävän Uwe Johnson -palkinnon.
Kirjassa Winternähe Funk kertoo Berliiniin ja Tel Aviviin sijoittuva tarinan tytöstä nimeltä Lola. Hän on saksalainen. Ja juutalainen. Ja ainoa, joka saa maalata hänelle Hitler-viikset, on hän itse. Hän on saanut tarpeekseen siitä, että muut haluavat päättää siitä kuka hän on ja kuka ei. Hän haluaa itse päättää siitä mistä loukkaantuu. Funk miettii kirjassaan, mikä määrittelee sen keitä olemme: syntyperämme, väärät ystävät, ortodoksijuutalaiset rabbit?
Itä-Berliinissä syntynyt Lola on kasvanut juutalaisten isovanhempiensa hoivissa, mutta ei ole juutalainen sanan ankarassa merkityksessä. Isovanhemmat ovat kokeneet holokaustin, mutta tytön on säilytettävä rauhallisuutensa kuullessaan juutalaisvastaisia puheita. Lola vastustaa tällaista. Hän matkustaa kesällä 2014 sotatilassa olevaan Tel Aviviin.
Hän käy tapaamassa isoisäänsä ja rakastettuaan Shlomoa, entistä sotilasta, josta on tullut vasemmistoradikaali ja joka salaa totuuden itsestään Lolalta. Lola kokee pelon, onnen, surun ja euforian täyttämiä päiviä. Kunnes hänen täytyy taas lähteä. Tyttö etsii identiteettiään ja elämäänsä itsepintaisesti, ristiriitaisesti ja intoa täynnä.
Saksalaisista humoristin silmin
Toinen mielenkiintoinen messuvieras on kirjailija Wladimir Kaminer, joka on syntynyt vuonna 1967 Moskovassa. Hän muutti Moskovasta Berliiniin vuonna 1990 osaamatta juuri sanaakaan saksaa. Nyt hän on yksi Saksan suosituimmista kirjailijoista. Kaminer opiskeli ensin radion ja teatterin ääniteknikoksi ja sitten dramaturgiaa Moskovan teatteri-instituutissa.
Kustannusosakeyhtiö Sammakko julkaisi vuoden 2005 syksyllä saksankielisellä alueella yli puoli miljoonaa kappaletta myyneen tarinakokoelman Ryssändisko. Se koostuu lyhyistä, muutaman sivun jutuista. Kaminer kirjoittaa venäläisistä Berliinissä, muista maahanmuuttajista ja tietysti myös saksalaisista ulkomaalaisen silmin. Joskus hän muistelee elämää Moskovassa. Tarinat ovat humoristisia ja usein ironisiakin.
Sen hykerryttävät käänteet saivat jatkoa, kun Schönhauser Allee 2006 ilmestyi. Suomeksi on saatavilla myös hänen veijariromaaninsa Marssimusiikkia (Karisto, 2002) sekä Kaminerin Berliinin matkaopas uteliaalle turistille. Vuoden 2008 syksyllä häneltä julkaistiin tarinakokoelma Kolmas krokotiili (Sammakko).
Lokakuussa 2013 Kaminer vieraili Helsingin kirjamessuilla juhlistamassa teoksensa Rakkaita terveisiä Saksasta julkaisemista. Turun Kirjamessuilla 2016 julkaistaan Anneli Vilkko-Riihelän kääntämä ja Sammakon kustantama uusi suomennosvalikoima lyhytproosaa Venäläiset naapurini.
Kirjailija värittää myös dj-taidoillaan Turun iltaelämää messujen aikana, sillä hän heittää jo vuonna 2013 Helsingissä esittämänsä ainutlaatuisen Ryssändisko-keikkansa nyt uudelleen 30. syyskuuta Logomossa.
Kaikkiaan Turun Kirjamessuilla nähdään jälleen satoja kirjailijavieraita. Tapahtuman ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan 29. elokuuta. Messut järjestetään 30. syyskuuta – 2. lokakuuta.
Aiheesta muualla internetissä:
