Hiljaisella viikolla on mahdollisuus nähdä Suomenlinnan kirkossa Porttiteatterin Sovinto 1919/2019 -esitys. Joukko taiteen, tieteen ja kirkon edustajia kerääntyi maaliskuiseen Helsinkiin pohtimaan taiteen yhteiskunnallisuutta ja sovintoa Sata vuotta Suomenlinnan vankileirin sulkemisesta -keskustelutapahtumaan. Samalla yleisö sai esimakua Porttiteatterin esityksestä.
Suuri osa paikalle kokoontuneista taisi tuntea toisensa jo entuudestaan. Päivän aluksi tervehdykset, halaukset ja puheensorina nimittäin valtasivat Kansallisteatterin Omapohja-näyttämön lämpiön. Omapohja sopi mainiosti painavia aiheita käsittelevän seminaarin tilaksi, onhan se profiloitunut yhteiskunnan ja yksilön kannalta herkkiä ja vaikeita asioita käsittelevänä näyttämönä.
Porttiteatteria edustivat teatteripedagogi ja -ohjaaja Tuija Minkkinen, säveltäjä ja äänisuunnittelija Sanna Salmenkallio sekä hallituksen puheenjohtaja Jouko Karjalainen. Porttiteatteri on helsinkiläinen, ammattilaisvetoinen vuonna 2015 perustettu yhteisöteatteri, jonka esiintyjäkaartin muodostavat vapautuneet vangit.
Ennen Sovintoa Porttiteatteri on esittänyt muun muassa Kansallisteatterin Lavaklubilla Kullervon tarinan, joka perustui Paavo Haavikon samannimiseen näytelmätekstiin. Paavalin kirkossa Porttiteatterilta on nähty uskonnollisesti sitoutumattoman ARMO(A)-esitys. Joulutarinoita ja Harha-askel on puolestaan toteutettu KokoTeatterissa.
Pian nähtävän Sovinto 1919/2019 -esityksen tekstit ovat vapautuneiden vankien kiitoskirjeitä ihmisille, jotka ovat olleet valta-asemassa suhteessa kirjoittajiin mutta samalla tehneet jotain hyvää heille. Kirjeiden avulla Sovintoon on saatu luotua historiallisen kontekstin lisäksi henkilökohtaisten kokemusten ulottuvuus.
Susinarttu sulatti jäätä
Keskustelutilaisuuteen osallistuivat myös elokuvaohjaaja Heikki Kujanpää, kansainvälisen politiikan ja kuvallisen viestinnän tutkija Anne Koski, Kirkkohallituksen valmiuspäällikkö Timo-Matti Haapiainen, kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen, tutkija ja tietokirjailija Marjo Liukkonen, oikeushistorian tutkija Juhana M. Salojärvi sekä tutkimusprofessori (emerita) Marjatta Bardy.
Aamupäivän aikana Heikki Kujanpää kertoi ohjaamastaan Suomen hauskin mies -elokuvasta, jossa hän kokee lähestyneensä sisällissodan kipupisteitä mutta käsitelleensä enemmänkin elämänhalua ja naurun voimaa kuin tehneensä poliittista elokuvaa.
Anne Koski eritteli Susinarttu-kuoroteosta, johon hän on osallistunut niin tutkijana kuin kuorolaisena. Hänen kokemustensa mukaan tamperelaisen naiskuoro Telluksen esitykset ovat sulattaneet jäätä, jota suomalaisesta yhteiskunnasta edelleen sisällissodan jäljiltä löytyy. Teoksen parissa ovat itkeneet niin esiintyjät kuin yleisö.
Sanna Salmenkallio puhui muun muassa taiteellisesta työstään marginaaliryhmien parissa. Pari vuotta sitten hän toteutti Kansallisteatteriin Toinen koti -esityksen turvapaikanhakijoiden kanssa. Työpajalaiset asuivat teltoissa Rautatientorilla.
Tilintekoa tarvitaan yhä
Päivän toisessa näytöksessä kirkon osallisuudesta sisällissotaan puhui Timo-Matti Haapiainen. Yleisöpuheenvuorossa peräänkuulutettiin kirkon tilintekoa sisällissodasta. Haapiaisenkin mukaan ”paljon olisi kiviä vielä käännettävänä”. Hän muistutti kuitenkin, että kymmenen vuotta sitten käytiin kirkon ja sisällissodan suhdetta läpi laajemmin kuin koskaan, ja molemmat puolet alkoivat tulla vahvasti esiin. Esimerkiksi Sisällissota 1918 ja kirkko -kirjasta löytyy ihmisiä joka lähtöön. Haapiainen piti valitettavana, ettei sisällissodan tutkimiseen löytynyt tällä erää yhtä runsasta rahamäärää kuin yli kymmenen vuotta sitten, ei kirkolla eikä valtiolla.
Iltapäivän puolella Torsti Lehtinen muisteli värikkäästi lapsuuttaan ja nuoruuttaan köyhässä Sörkassa, jossa kansalaissodan perintö ja arvot elivät vahvasti. Lehtinen kuvasi ajan intohimoisuutta ja kaksijakoisuutta muun muassa kertomalla, miten hänen äidillään oli kaksi tärkeää asiaa: vappumarssi ja joulukirkko.
Sovinnosta oli puhumassa myös Hennalan naismurhat 1918 -teoksen kirjoittanut ja aiheesta väitellyt Marjo Liukkonen. Hän alleviivasi, että sovinnosta voidaan puhua vasta, kun kaikki osapuolet ovat saaneet puhua. Suomen oikeusjärjestyksen muutokset sadan vuoden ajalta selvitti tiivistetysti osallistujille Juhana M. Salojärvi.
Päivän keskustelujen vetäjinä toimivat tutkimusprofessori (emerita) Marjatta Bardy ja Porttiteatterin Jouko Karjalainen. Tilaisuus oli monipuolinen ja ajatuksia herättävä. Seminaarin loputtua keskustelu jatkui intensiivisenä pienissä ryhmissä.
Sovinto 1919/2019. Ohjaus Tuija Minkkinen, musiikki & äänidramaturgia Sanna Salmenkallio, dramaturgi Taija Rautio, esiintyjinä porttiteatterilaiset. Esitykset: 15.4., 16.4. ja 17.4. klo 18.00, Suomenlinnan kirkko. Liput: 15/10 e.
