76 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että kulttuuri on kansalaisen peruspalvelu, kertoo Akavan Erityisalojen tuore tutkimus. Suuri enemmistö pitää kulttuurialoja myös tärkeänä työllistäjänä, asukkaiden hyvinvoinnin lisääjänä ja vetovoimatekijänä paikkakunnalle. Kulttuuripalveluja myös käytetään runsaasti. Vain 10 prosenttia ei ollut viimeisen vuoden aikana hyödyntänyt mitään kulttuuripalvelua. Käytetyimpiä kulttuuripalveluja ovat kirjastot, joita oli käyttänyt viimeisen 12 kuukauden aikana 69 prosenttia vastaajista.
Tutkimusta varten haastateltiin TNS Gallup Oy:n kotitalouspaneelia hyödyntäen lähes 1 200 henkilöä 17.–22.8. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin kahdesti: vuosina 2008 ja 2011.
Suuria muutoksia ei kansalaisten kulttuuriasenteissa ole tänä aikana tapahtunut, vaan kulttuurimyönteisyys on pysynyt korkealla tasolla. Eri kansalaisryhmien kesken on sen sijaan havaittavissa joitakin merkittäviä eroja: johtajista suurempi osa on eri mieltä kuin samaa mieltä väitteestä, että kulttuuri on kansalaisten peruspalvelu, kun taas esimerkiksi työttömistä, eläkeläisistä ja opiskelijoista yli 80 prosenttia on tästä (täysin tai jokseenkin) samaa mieltä.
Puoluekannoittain tarkasteltuna kulttuurimyönteisimpiä ovat vihreitä ja vasemmistoliittoa kannattavat, kun taas perussuomalaisten kannattajat ovat keskimääräistä penseämpiä. Esimerkiksi väitteestä, että ”kulttuuripalvelut luovat moniarvoisuutta ja edesauttavat kansainvälisyyttä”, oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä 90 % Vasemmistoliiton kannattajista, kun Perussuomalaisten kannattajien joukossa vastaava luku oli 63 %.
Hallinto ei vastaa odotuksiin
Toisin kuin aiemmilla kerroilla, nyt tutkimuksessa oli mukana myös kuntahallintoon liittyviä kysymyksiä. Näiden vastaukset muodostavat tutkimuksen hätkähdyttävimmän osan: luottamus kuntahallintoon oli erittäin vähäistä. Vain 41 % katsoi, että ”kuntahallinto turvaa kansalaisten peruspalvelut”. Muiden tutkittujen väitteiden kohdalla samanmielisten osuus oli vielä pienempi: ainoastaan 17 % piti kuntahallintoa asiantuntevana ja 9 % laadukkaana. Samoin vain 9 % tunsi, että voi vaikuttaa kuntansa asioihin.
Kuilu odotusten ja todellisuuden välillä oli suuri, koska yli 90 % piti kuitenkin tärkeinä kaikkia hyvästä kuntahallinnosta esitettyjä väittämiä, kuten avoimuutta, asiantuntevuutta, puolueettomuutta, viestinnän ymmärrettävyyttä ja kuntalaisten osallisuutta palvelujen kehittämisessä.
Kaikkein kriittisimpiä olivat Perussuomalaisia kannattavat, joista 45 % katsoi, ettei yksikään esitetyistä hyveistä toteutunut kuntahallinnossa.
Tutkimuksen julkistaminen käynnisti Akavan Erityisalojen Elämänlaatua kuntapalveluilla -kuntavaalikampanjan, johon kuuluu muun muassa yleisölle avoimia ehdokaspaneeleita yhdeksällä paikkakunnalla.
Kuntien kulttuuripalveluista keskustellaan myös Kulttuurivihkojen Studio e -ohjelman kuntavaalipaneelissa tällä internetsivustolla 21.10. Ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin lisää.
Aiheesta muualla internetissä:
