Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite sai aikaan kipakkaa keskustelua Kulttuurivihkojen Studio e -ohjelmassa sunnuntaina 19.1. Eduskunnan käsittelyyn loppusyksystä jätetystä, yli 50 000 suomalaisen allekirjoittamasta aloitteesta debatoivat sen alullepanijoihin kuuluva Joonas Pekkanen Avoimesta ministeriöstä sekä Suomen freelance-journalistit ry:n puheenjohtaja, toimittaja Heikki Jokinen.
Opetuskäytön rahavirta
Pekkasen mukaan rahallisesti merkittävin aloitteen lukuisista lainmuutosesityksistä on tekijänoikeuksien alaisen aineiston nykyistä vapaampi käyttö opetuksessa. Hän perusteli esitystä sillä, että nyt kouluilla on vaihtelevasti ja usein riittämättömästi resursseja hankkia etenkin digitaalisten aineistojen käyttölupia, jolloin oppilaat ovat erilaisessa asemassa koulusta riippuen.
Jokinen muistutti, että opetuskäytöstä saatavat tulot ovat sisällöntuottajille merkittäviä.
”Kopiostossa laskettiin että opetuskäytön korvausten lopettaminen nyt veisi heti lähes 8 miljoona euroa korvauksia tekijöiltä, kustantajilta ja tuottajilta. Se on merkittävä summa luovalla alalla Suomessa.”
Pekkanen vastasi, että tätä rahavirtaa ei tarvitsisi lopettaa, vaan se voitaisiin siirtää kokonaan valtion suoraan budjettirahoitukseen.
”Tämä on fiksu periaate. Jos olisitte kirjoittaneet sellaisen aloitteen, olisin tukenut sitä. Nyt te kirjoititte, että korvausvelvollisuus on poistettava”, Jokinen ihmetteli.
”Kansalaisaloitteisiin ei voi sisällyttää talousarvioehdotuksia, mutta olemme tuoneet useasti esiin, että putoava tulovirta pitäisi hyvittää toista kautta”, puolusti Pekkanen.
Piratismi lailliseksi?
Jokinen syytti kansalaisaloitteen tekijöitä harhauttamisesta: aloitteen perustelut ja johdanto ovat hänen mukaansa ristiriidassa sen sisällön kanssa. Johdannossa todetaan, että tarkoituksena ei ole muuttaa tekijänoikeuslain alaisen sisällön käyttöä lailliseksi, vaan tehdä sen lataamisesta yksityiseen käyttöön rangaistavaa tekijänoikeusrikkomuksena, ei siis enää tekijänoikeusrikoksena.
”Nyt yksityinen kopiointi on sallittua, mutta ei laittomasta lähteestä, kuten Pirate Baysta. Aloitteessa esitetään, että tämä muutettaisiin lailliseksi”, Jokinen sanoi.
”Nykyään lähtökohtana on, että palvelun ylläpitäjällä on korvausvelvollisuus, mikäli aineiston jakaminen aiheuttaa huomattavaa vahinkoa tai haittaa. Aloite esitetään, että korvausvelvollisuus olisi vain silloin, kun kyse on ansiotarkoituksesta. Tämähän de facto laillistaisi piratismin.”
Pekkasen mukaan on väärinkäsitys, että korvausvelvollisuus esitettäisiin kokonaan poistettavaksi.
”Normaalit vahingonkorvaussäädökset pätisivät edelleen, kuten ennen tekijänoikeuslain edellistä uudistusta vuonna 2005. Aiheutuneesta vahingosta pitäisi vain esittää konkreettista näyttöä, kuten suomalaisessa oikeuskäytännössä yleensäkin.”
Kuluttajat vastaan tekijät?
Pekkanen katsoi, että kuluttajan oikeudet ovat jääneet tekijänoikeuksien varjoon.
”Viimeiset vuosikymmenet lainsäädäntöä on eri maissa valmisteltu pitkälti tekijänoikeusjärjestöjen ja viihde- ja sisältöteollisuuden ehdoilla. Ei ole punnittu kuluttajien tarpeita suhteessa tekijöiden ja teollisuuden vaatimuksiin. Helsingin Sanomat selvitti viime keväänä Suomen osalta, että sivistysvaliokunnassa on kuultu käytännössä ainoastaan tekijänoikeusjärjestöjä, kun tekijänoikeuslakia on muutettu.”
Jokinen puolestaan näki tekijänoikeudet aliarvostettuina verrattuna omaisuuden muihin lajeihin.
”Meitä on kymmeniätuhansia ihmisiä, joiden ainoa omaisuus ja kauppatavara on immateriaalinen esine. Tekijänoikeus on jo huonommassa asemassa kuin muu omaisuus. Eivät Ehrnroothin suvun teollisuusosakkeet siirry public domainiin, yleiseen käyttöön, kun perustajan kuolemasta on kulunut 70 vuotta. En tarkoita, ettei tekijänoikeus koskaan saisi raueta, mutta pitää katsoa mihin sitä vertaa.”
Verkkotallennus vapaaksi?
Kiistaa oli myös tv-ohjelmien verkkotallennuksesta. TVkaista-yhtiö on parhaillaan oikeudessa siitä, että on lupia hankkimatta välittänyt verkkotallennuksena tv-ohjelmia, kertoi Jokinen.
”Ja aloitteessa esitetään muutosta joka poistaisi verkkotallennuksen korvattavuuden. Aloitteen sanotaan pyrkivän parantamaan sisällöntuottajien asemaa ja uusien verkkoteknologiaan perustuvien palvelujen kehittämistä. Miten se on kehittämistä, että tehdään sitä ilman korvausta?”
Pekkasen mukaan taustalla on se, että nykyisen tekijänoikeuslain mukaan kopion tekemiseen yksityisen käyttöön voi antaa kolmannelle osapuolelle tehtäväksi. Tämä ei kuitenkaan ole riittävän yksiselitteistä TVkaistan ja muiden ohjelmia verkkoon tallentavien palvelujen tapauksessa, jotka on voitu sen vuoksi haastaa oikeuteen.
”Järkevintä olisi, että tällaista tallennusta koskisivat hyvitysmaksut samaan tapaan kuin tallentavia digibokseja tai kovalevyjä”, Pekkanen linjasi.
”Miksi ette esittäneet sitä?” tivasi Jokinen.
”Nämä ovat niitä tarkennuksia, mitä aloitteeseen voi tehdä”, Pekkanen vastasi.
Kohtuuton sopiminen kuriin
Aloitteessa esitetty teosten tuottajien neuvotteluaseman parantaminen sai myös Jokisen tuen. Aloitteen mukaan tekijänoikeuslakiin lisättäisiin korvauksen kohtuullisuuden vaatimus, johon voidaan vedota, jos toinen osapuoli on heikossa neuvotteluasemassa allekirjoittanut kohtuuttoman sopimuksen. Pekkanen mainitsi esimerkkeinä eräiden mediayhtiöiden avustajasopimukset sekä KIDSing-laulukilpailussa lasten allekirjoittamat sopimukset oikeuksien luovuttamisesta.
”Tämä on erittäin kannatettava kohta aloitteessa. Olen ollut itse sitä tekemässä, koska se on kopioitu suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen esityksestä”, Jokinen kommentoi.
Hän muistutti, että asia on myös niiden suunnitelmien joukossa, joita kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) on asettanut valmisteltavaksi tekijänoikeuslain viilaamiseksi.
Aiheesta muualla Kulttuurivihkoissa:
Pekkasen ja Jokisen keskustelu Studio e -ohjelmassa
