Kansainväliseen ilmastolakkoon osallistui Helsingissä perjantaina 27. syyskuuta yli 15 000 ihmistä. Paikalla oli lakkoilevien lasten ja nuorten lisäksi tällä kertaa myös suuri määrä aikuisia.
Lakon tarkoituksena on luoda painetta päätöksentekoon, jotta ilmastonmuutoksen kiihtyminen saataisiin pysäytettyä. Nuoret ovat alusta alkaen kutsuneet aikuisia mukaan ilmastolakkoon, jotta tilanteen vakavuus tulisi myös päättäjille selväksi.
”Lapset ja nuoret ovat nyt vuoden lakkoilleet ja ymmärrän heitä. He joutuvat elämään tällä planeetalla, jonka lämpeneminen uhkaa koko ihmiskunnan ja lukemattomien muiden lajien eloonjäämistä. Heidän huolensa on täysin perusteltu. Siksi olen täällä, tukemassa heitä ja vaatimassa ympäristöä tuhoavia tahoja vastuuseen teoistaan”, perustelee Saara Tuominen omaa osallistumistaan lakkoon ja jatkaa:
”Meillä ei ole aikaa odotella, että muutos vain tapahtuu. Ihmisten täytyy vaatia sitä. Mielestäni lakkoilu on kriisin vakavuuden huomioiden enemmän kuin perusteltua.”
”Yksilötason ilmastotoimien sijaan pitäisi puhua isoista saastuttajista – kertakäyttökulttuuria ylläpitävistä suuryrityksistä ja valtavasti saastuttavasta sotateollisuudesta”, Tuominen sanoo.
Askel ilmastoyleislakkoon?
Earth Strike Suomi korostaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioimista muutoksessa. Ilmastotoimia ei voi toteuttaa yksittäisten ihmisten toimeentulon kustannuksella. Earth Strike on kansainvälinen ruohonjuuritason liike, joka vaatii hallituksilta ja yrityksiltä ilmastotekoja maailmanlaajuisen yleislakon avulla.
Liikkeen mukaan lakkoa tarvitaan, sillä elämää maapallolla on kiireesti suojeltava ihmisen toiminnan tuhoisilta vaikutuksilta. Ilmastokatastrofi koskettaa meitä kaikkia, mutta sen vakavimmat seuraukset kohdistuvat matalapalkka-alojen ihmisiin ja yhteiskuntien köyhimpiin. Teollisuus ja hallitukset hyväksikäyttävät maapallon resursseja itsekkäästi olemassaolomme kustannuksella, ja niiden on otettava toiminnastaan vastuu.
Vihreän kasvun sijaan pitäisikin ilmastolakkoilijoiden tähdätä tuotannon ja kulutuksen merkittävään vähentämiseen.
”Talouskasvu ja yritysten voitot menevät elinkelpoisen maapallon edelle. Näin ei voi jatkua. Tarvitsemme järjestelmätason muutoksia. Lakko on keskeinen tapa luoda painetta päätöksentekoon. Uusi hallitus on linjannut Suomen olevan hiilineutraali vuonna 2035, mutta konkreettisia tekoja ei vielä ole tehty”, muistuttaa Kasper, yksi Earth Striken Suomen toimijoista.
”Ilmastolakkoilemme siksi, että mielestämme päättäjät eivät ota tilannetta tosissaan. Meidän vaatimuksiin ei ole vielä vastattu, eivätkä tähän mennessä tehdyt päätökset ole riittäviä. Jos vaatimuksia ei toteuteta, on seuraava askel ilmastoyleislakko.”
Lakkoja järjestettiin perjantaina yli 20 ympäri Suomea, aina Rovaniemeltä Ahvenanmaalle asti. Ilmastolakkoa tukee laaja joukko erilaisia toimijoita: ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjä, rauhanjärjestöjä, ammattikuntien yhdistyksiä, paikallisia kansalaisliikkeitä sekä opiskelijajärjestöjä.
Ilmastolakolla vaadittiin esimerkiksi, että Suomi toteuttaa aikeensa olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio ja että Suomi sitoutuu päivittämään ilmastolain niin, että siihen kirjattavat päästövähennys- ja hiilinielutavoitteet ovat linjassa 1,5 asteen lämpenemisrajan kanssa. Lakkoilijat vaativat myös fossiilisten polttoaineiden suorien ja epäsuorien tukien lakkauttamista ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirtymisen toteuttamista reilusti.
