Yhdysvaltain kongressi julkisti 15 vuoden jälkeen 9/11-selvityksen salattuina pidetyt 28 sivua, joissa käsitellään Saudi-Arabian osuutta vuoden 2001 terrori-iskuissa.
Julkistetusta materiaalista ilmenee, että Yhdysvalloissa asuva muslimiväestö oli tuonut liittovaltiopoliisi FBI:n tietoon henkilöitä, joiden he epäilivät olleen Saudi-Arabian tiedustelupalvelun agentteja. Nämä agentit auttoivat 9/11-kaappareita käytännön asioissa ja tukivat heitä taloudellisesti. Agenteilla oli läheiset suhteet Saudi-Arabian hallitsijasukuun ja kuningaskunnan hallinnollisiin elimiin kuten puolustus- ja sisäministeriöön sekä diplomaatteihin.
Raportissa kerrotaan Saudi-Arabian hallitsijasuvun rahoittaneen aktiivisesti wahhabistisia (Saudi-Arabian valtionuskonto, 1700-luvulla syntynyt islamilainen suuntaus) järjestöjä ja henkilöitä, joilla oli yhteyksiä terrorismiin. Hallitsijasuvun sisäpiirissä oli terrorismia ja terroristijärjestö al-Qaidan johtajaa Osama bin Ladenia kannattavia henkilöitä.
Lopuksi materiaalista käy ilmi, että Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA sekä liittovaltiopoliisi FBI eivät ennen iskuja tutkineet Saudi-Arabian kytköksiä terrorismiin, koska maa oli Yhdysvaltain liittolainen. Iskujen jälkeen Saudi-Arabia oli haluton auttamaan tutkimuksissa ja Yhdysvallat suhtautui maahan hyvin varovaisesti liittolaissuhteen vuoksi.
Julkisuudessa – kuten julkaistussa materiaalissakin – on päätelty, ettei mitään lopullista todistetta Saudi-Arabian hallinnon osallisuudesta 9/11-iskuihin ole. Näkemystä on perusteltu muun muassa sillä, ettei maan hallinto ole välttämättä tiennyt, mihin sen avokätisesti jakama tuki lopulta päätyy.
15 vuotta salassa pidetyn raportin julkistamisesta huolimatta osa siitä pysyy edelleen salaisena, ja sen kriittisimmät kohdat on sensuroitu. Vaikuttaa siltä, että Saudi-Arabian suojelua halutaan jatkaa.
Vuonna 2013 Euroopan parlamentti (EP) julkaisi puolestaan oman selontekonsa Saudi-Arabian kytköksistä terrorismiin. Siitä ilmenee, että yhteys Saudi-Arabian ja terrorismin välillä syntyi vuonna 1979. Tuolloin Yhdysvallat ja Saudi-Arabia päättivät yhdessä tukea Afganistanissa Neuvostoliittoa vastaan taistelevia militantteja, joille Saudi-Arabian tiedustelupalvelu välitti muun muassa taloudellista tukea. Neuvostovastaisten militanttien pohjalta nousi myöhemmin al-Qaida ja Taliban.
EP:n selonteosta ilmenee myös, miten Saudi-Arabian hallitsijasuvun vaikutusvaltaisimmat hahmot toimivat maan monien hyväntekeväisyysjärjestöjen taustalla ja miten heidän kauttaan virtaa rahaa ja muuta tukea wahhabilaisille järjestöille ja terroristiryhmille eri puolilla maailmaa.
EP:n selvityksessä käsitellään myös Syyrian konfliktia, jossa Saudi-Arabialla, EU:lla ja Yhdysvalloilla on yhteisiä intressejä. Yhdysvallat, EU-maat, Turkki, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiraatit, Jordania, Qatar, Bahrain ja Kuwait ovat yhdistäneet voimansa kaataakseen presidentti Bashar al-Assadin diktatuurin. Venäjä, Iran, sekä libanonilainen Hizbollah ovat puolestaan asettuneet tukemaan Syyrian hallintoa.
EP:n raporttissa todetaan, että suurin osa Saudi-Arabian ja Qatarin Syyriaan lähetettämistä aseista päätyy erilaisille ääriryhmille.
Washington Post -lehden mukaan CIA:n salaisissa operaatioissa on koulutettu ainakin 10,000 taistelijaa taistelemaan Syyrian hallintoa vastaan. Yhdysvaltain lisäksi tukea ovat lähettäneet kyseenalaisille ryhmille myös mm. Ranska ja Iso-Britannia.
Vuosien saatossa on käynyt yhä selvemmäksi, että Syyriassa maan hallitusta vastaan taistelee al-Qaidan ja Isisin lisäksi muitakin ryhmiä, jotka toimivat usein yhteistyössä edellä mainittujen terroristijärjestön kanssa.
Vaikuttaa siltä, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa suositaan edelleen samaa turmiollista jo Afganistanissa 1970-luvulla aloitettua politiikkaa. Ero Afganistanin vuosiin on, että 2010-luvun maailma on huomattavasti integroituneempi.
Syyriaan on lähtenyt arviolta 40 000 taistelijaa 90 eri maista. Myös Euroopasta on lähtenyt merkittävä määrä taistelijoita Syyriaan ja Irakiin sotimaan mm. Isisin riveissä.
Isossa-Britanniassa pidettiin viime vuonna huomionarvoinen terrorismioikeudenkäynti. Ruotsalaista Bherlin Gildoa syytettiin osallisuudesta terrorismiin, koska hän oli taistellut eri ryhmien riveissä Syyriassa. Lopulta terrorismisyytteet kaatuivat, kun puolustusasianajajat vaativat Ison-Britannian hallitusta paljastamaan Syyriassa tukemansa ryhmittymät. The Guardian -lehden mukaan maan tiedustelupalvelut olisivat joutuneet noloon tilanteeseen jos olisi paljastunut, että ne olivat tukeneet salaisissa operaatioissaan samoja terroristiryhmiä, joissa ruotsalainen Gildo oli taistellut.
Vain viisi päivää ennen Nizzan järkyttävää terrori-iskua oli Pariisissa pidetty Ranskan valtionjohdon myötävaikutuksella suuret juhlat terroristijärjestö Mujahediin-e-Khalqin (MEK) kunniaksi. Yhdysvaltalaiset, ranskalaiset, italialaiset ja saudiarabialaiset poliitikot saapuivat Pariisiin pitämään puheita ja ylistämään kulttijohtaja Maryam Rajavia – terroristia, joka on ylpeästi ottanut vastuun lukuisista terrori-iskuista, joita hänen järjestönsä on suorittanut muun muassa Irakin entisen presidentin Saddam Husseinin käskystä.
Eurooppalaiset johtajat näyttävät jakavan terrorismin kahteen kategoriaan: hyvä terrorismi jota tuetaan ja paha terrorismi jota vastaan soditaan.
Suomen osalta tilanne ei ole yhtään parempi.
Suomen nykyisen poliittisen johdon päätökset ja ulkopoliittiset linjaukset ovat ilmeisesti samalla aaltopituudella yleiseurooppalaisen kaksijakoisen terrorismikategorisoinnin kanssa.
Vuonna 2010 kokoomuksen Kimmo Sasi kutsui terroristi Maryam Rajavin Suomen eduskuntaan puhumaan ihmisoikeuksista. Rajavin johtama MEK oli tuolloin vielä Yhdysvaltain ja EU:n terroristilistalla oleva järjestö. Toimittaja ja kirjailija Liisa Liimatainen kommentoi asiaa sosiaalisessa mediassa seuraavasti: ”Vuosia sitten kinastelin Kimmo Sasin kanssa asiasta eduskunnan ihmisoikeusryhmän tapaamisessa. Rajavin järjestölle annettu tuki on taatusti tietämättömyyttä, mutta on myös tapauksia, Yhdysvalloissa ja Euroopassa, jolloin poliitikot saavat järjestöltä suuret rahat siitä, että he antavat oman nimensä MEK:in käyttöön”.
Suomi tukee terrorismia myös aseellisesti. Helmikuussa 2016 Ison-Britannian valtiollinen yleisradiokanava BBC esitti videotodisteita siitä, kuinka Yhdistyneiden arabiemiraattien sotilaat taistelevat yhdessä al-Qaidan rinnalla Jemenissä. Maaliskuussa 2016 Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) puolusti Suomen asekauppoja Yhdistyneisiin arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan toteamalla: ”Yhdistyneet arabiemiraatit kuuluvat eräiden muiden maiden ohella Saudi-Arabian johtamaan koalitioon, joka toimii Jemenissä maan laillisen hallituksen pyynnöstä turvallisuustilanteen vakauttamiseksi.”
Kerrottakoon niille jotka eivät tunne Jemenin sotaa, että maan presidentti Abd Rabbo Mansur Hadi nousi valtaan yhden ehdokkaan vaaleissa ja hänen virkakautensa umpeutui kahdesti ilman uusia vaaleja. Vaarallinen kaksinaismoralismi ja epäjohdonmukaisuus ei ole rajoittunut vain terrorismiin, vaan myös muiden maiden sisäpolitiikkaan sekaannutaan holtittomasti.
Syyriassa Suomi tukee aseellista kapinaa ja Jemenissä puolestaan diktaattorin aseellista sortoa. Kummassakin tapauksessa eniten hyötyvät terroristijärjestöt.
Tällaisen politiikan jatkaminen Euroopassa ja Suomessa on varma resepti epävakaudelle ja uusille murhenäytelmille.
Lähteet
Puolustusministerin selvitys asekaupoista
