Monet mediat ovat vähentäneet kulttuuriosastojen resursseja. Mikäli kulttuurijournalismi joutuu edelleenkin kiristämään pykälä pykälältä nälkävyötään, voi sillä olla kohtalokkaat seuraukset.
Toisaalta uuden tietotekniikan luomassa murrosvaiheessa on suurta tarvetta kulttuurin yhteiselle nettikeskipisteelle, jonka kautta voisi vaivatta löytää kaikki kulttuuritapahtumat eri puolilla maata ja jolla olisi mahdollista välittää korkeatasoista kulttuurijournalismia.
Rahoitus
Mistäs rahat, on oikeutettu kysymys. Suomen bruttokansantuotteen noin 200 miljardista eurosta kulttuurin osuudeksi lasketaan noin 2–4 prosenttia. Tälle usean miljardin (noin 4–8 mrd.) suuruiselle toiminnalle on tarve luoda uusi valtakunnallinen mediakanava, joka ymmärtää kulttuurin luonnetta.
Suomessa monilla laitoksilla, kuten orkestereilla, teattereilla ja suurilla museoilla, on useiden satojentuhansien tai muutaman miljoonan euron vuosibudjetit. Ne käyttävät mainontaan merkittäviä summia pääosin perinteisessä mediassa, joka on vähentämässä kulttuurijournalismiaan. Suuntaamalla markkinointibudjeteistaan vain pienen siivun uuteen kulttuurimedia hankkeeseen ne voivat luoda uuden ja merkittävän huomionkerääjän kulttuurille.
Koska muita kulttuuritoimijoita Suomessa on kymmeniätuhansia, myös niiden osallistaminen mahdollistaisi aika huomattavien varojen keruun projektille.
Jokainen kulttuuritaho (joka haluaa näkyä alustalla) maksaisi niin pienen kuukausittaisen osuuskuntamaksun, että se tuntuisi puoli-ilmaiselta. Tällainen sivusto hyvin todennäköisesti lisäisi kulttuuritapahtumien kävijämääriä, teosten nettitilauksia ja esiintyjien löytymistä.
Yhteinen internetalusta kaikelle kulttuurille
Toiminnan alkuunpanijana voisi olla Suomen kulttuurirahaston (esim. Taide toiseen -apuraha) tai pienempikin arvostettu kulttuuritoimija, joka haluaa luoda yhteisen nettialustan kaikelle Suomessa tapahtuvalle kulttuuritoiminnalle. Oma osionsa olisi musiikille, oma teatterille, kirjallisuudelle, kuvataiteille jne.
Alustan ylläpitokustannuksia vähentää, kun kukin kulttuuritoimija päivittää itse omat tietonsa. Kun alustalle tulee tarpeeksi ajankohtaisia ilmoituksia, niin jokainen kulttuurista kiinnostunut nopeasti oppii avaamaan sen yhtä automaattisesti kuin avaisi Ilmatieteen laitoksen sivut halutessaan tietää, mihin aikaa kannattaa illalla lähteä nauttimaan auringonpaisteesta.
Yhteisellä alustalla jokainen kulttuurinkäyttäjä voi omilla hauilla ja asetuksillaan nähdä heti itseään kiinnostavia oman paikkakuntansa musiikkitapahtumia (klassinen/jazz/rock/kansanmuusikki). Kiinnostunut löytää uudet näyttelyt ja voi etsiä jonkin yksittäisen kuvataitelijan tulevia näyttelyjä koko maasta. Tai voi hakea lempikirjailijan tulevat esiintymiset ja jos niitä ei ole, niin pyytää niistä tiedon sähköpostille heti, kun tuo kirjailija on esiintymässä jossakin jne.
Lisäksi kunkin kaupungin kaikki kulttuuritapahtumat olisivat helposti löydettävissä, jolloin loma- tai liikematkalla näkisi nopeasti vieraan kaupungin kaikki kulttuuriset happeningit. Yhteiseen alustaan voisi helposti lisätä ominaisuuden, joka kääntäisi keskeiset päivitykset monille vieraille kielille, jolloin sivusto olisi suunnattoman hyödyllinen vieraskielisille turisteille (englanti, venäjä, kiina, espanja, japani) ja voisi lisätä kulttuuriturismia ja suomalaistaiteilijoiden näkyvyyttä ulkomailla.
Yhteistyöhön voisivat tuntea mielenkiintoa hyvin monet eri tahot, kuten esimerkiksi:
• Tuottajatahot, kustantajat
• Taidelaitokset, teatterit, orkesterit (satakunta toimijaa)
• Museot ( tuhatkunta)
• Tapahtumien järjestäjät, festivaalit
• Yksityiset galleriat
• Taiteilijajärjestöt: kirjailija, kuvataitelija, näyttelijä, musiikki jne.
• Suomen 20 000 taiteilijaa
• Kulttuurisäätiöt
• Yliopistot
• Julkinen puoli: opetusministeriö, kuntien kulttuuritoiminta
• Matkailun edistämiskeskukset
• Suomen ulkomailla toimivat kulttuuri- ja tiedeinstituutiot
Osuuskunnallisella yhteistyöllä rahoitus kerätään lukuisista suhteellisen pienistä puroista, jolloin yhdellekään osallistujalle ei kertyisi liian suurta valtaa. Näin vältetään eri tahojen intressiristiriitoja. Maksut voisi porrastaa liikevaihdon mukaan viiteen tasoon, esimerkiksi: A. Alle 25 000 vuodessa. B. 25 000 – 50 000. C. 50 000 – 100 000. D. 100 000 – 500 000. E. Yli 500 000 euroa vuodessa.
Tuhansien rahoittajien avulla on mahdollista synnyttää keskisuuri kulttuuritoimitus (vähintään 10–30 toimittajaa). Kun osuuskuntalaiset päivittäisivät tapahtumiensa tiedotukset itse, niin toimituksella jää aikaa laadukkaan kulttuurimedian toimittamiseen.
Kulttuurialojen mukainen yhteisömedia
Suomessa on satoja eri kulttuurialojen lehtiä. Kultti ry:llä sivuilla on noin parikymmentä kirjallisuuslehteä, 15 musiikkilehteä, 35 yleiskulttuurilehteä, 26 tiedelehteä, yhdeksän arkkitehtuuri- ja design-lehteä jne. Moni niistä voisi olla halukas yhteistyöhön uuden kulttuurimedian kanssa.
Niiden intressissä on saattaa parhaimmat artikkelinsa ja ideansa myös valtaväestölle. Tämä on mahdollista, jos Kultti ry:n lehdistä merkittävä osa ryhtyy osallisiksi yhteiseen koko maan kattavaan kulttuurimediaan. Silloin kulttuurimedian keskustoimitus voi nostaa parhaimmat artikkelit pienlehdistä paremmin näkyville, jolloin keskeisin informaatio välittyy eteenpäin laajalle yleisölle ja erikoislehdet saavat valtakunnallista näkyvyyttä, siten uusia tilaajia ja parantavat erityisalansa tunnettavuutta.
Suomessa on nyt konsertteja, kirjoja, näyttelyitä, festivaaleja ja aloihinsa perehtyneitä tutkijoita ja kirjoittajia enemmän kuin koskaan. Taide kukoistaa eikä rahastakaan ole pulaa, kun kulttuurin parissa liikkuu jo kolmisen prosenttia bruttokansantuotteesta. Siksi hyvän ja laadukkaan kulttuurijournalismin ei suinkaan pitäisi kalvakkaana näivettyä, kun sille on kasvavaa tarvetta.
Ylen (9.11.2015) tekemän selvityksen mukaan maksettuja kulttuurikäyntejä oli viime vuonna seuraavasti: tanssi 350 000, sirkus 350 000, klassinen musiikki 1 milj., festivaalit 1 milj., teatteri 2,3 milj., museot 2,5 milj.
Pelkästään näiden alueiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli noin seitsemän miljoonaa, joten yhteiselle alustalle on jo valmiina usean miljoonan käyttäjämäärä.
Kasvava suursivusto levittäisi hyödyllisesti piristäviä ruiskeita eri puolille maata ja maustaisi yhteistä kulttuuriamme herkullisilla ajankohtaisilla mausteilla. Koska sen rahoitus olisi osuuskuntatyyppistä, se pystyisi välttämään häiritsevästi silmille hyppivät kaupalliset mainokset ja ylläpitämään juuri kulttuuriin sopivaa korkeatasoista ulkonäköä.
