Oikeistolaisten unelmien EU

Ehdotuksessa Euroopan unionin perustuslaiksi määritellään unionin tavoitteita. Näitä ovat muun muassa vapaa ja vääristymätön kilpailu sekä kehitys, jonka perustana on "erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous" (artikla I-3). Perinteisen vasemmiston silmissä "sosiaalinen markkinatalous" on varmasti jo itsessään ristiriitainen ja hankala käsite. Markkinatalouden kun ei uskota tuottavan sosiaalista hyvinvointia varsinkaan silloin, kun se on pakotettu "erittäin kilpailukykyiseksi".

Vasemmistolaista kummeksuntaa luulisi herättävän myös ajatuksen siitä, että vapaaseen markkinatalouteen perustuva talousjärjestelmä kirjataan perustuslakiin. Jos perustuslaki määrittelee alueen talousjärjestelmän, jääkö politiikalle enää riittävästi tilaa toimia?

Näyttää siltä, että EU:sta on hiljalleen muodostumassa ainakin ei-sosialidemokraattiselle vasemmistolle mahdoton tehtävä, poliittisista yhtälöistä mahdottomin. Uusi perustuslakiehdotelma osoittaa hyvin sen, kuinka vaisun roolin vasemmisto on EU:ssa omaksunut. Vaikka valtioiden välinen yhteistyö olisikin yksi vasemmiston luontevista toimintamuodoista, ei nykyisenlainen unioni voi edustaa vasemmistolle muuta kuin kartettavaa ja lipevää vihollista. Internationalismin rauhoittava ajatus kariutuu heti, kun tarkastellaan unionin suhdetta rajanaapureihinsa. Puheet linnake-Euroopasta eivät ole kaukana todellisuudesta. EU:n ulkorajoja tiukennetaan samaan aikaan kun vaikutusaluetta pyritään laajentamaan.

Ideaaleistaan huolimatta vasemmiston on kuitenkin elettävä nykyisen EU:n sisällä ja osittain myös sen sääntöjen nöyryyttämänä. Moni vasemmistolainen vastusti alun perin EU:ta, ja siksi uusien asennoitumistapojen löytäminen onkin ollut vaikeaa.

Suomalaista vasemmistoa riivaa toisaalta jatkuva tarve vastustaa unionin politiikkaa ja toisaalta ymmärrys siitä, ettei unionista irtaantuminen missään tapauksessa tule olemaan lähitulevaisuuden keskustelunaiheita. Loppupäätelmä on näin ollen selvä. Järjestelmää on - jälleen kerran - pyrittävä muuttamaan sisältä käsin.

Nykyisellään unioni näyttää oikeistolaisten unelmien täyttymykseltä, mutta voisiko se kehittyä kansainvälisen vastuunsa tuntevaksi toimijaksi? Voisiko se edustaa ja edistää myös vasemmistolaisia arvoja: demokratiaa, hyvinvointia, vihreyttä ja maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta? Päätöksiä näissä asioissa tekevät osaltaan kesäkuun vaaleissa valittavat 732 europarlamentaarikkoa, joista 14 me suomalaisetkin saamme valita.

Hanna Kuusela
Euroopan Parlamentin vaalit 13.6. Ennakkoäänestys 2. - 8.6.