|
|
|
Yhdysvaltojen hyökkäyksestä Irakiin tulee maaliskuussa kuluneeksi kolme vuotta. Kuin vuosipäivää juhlistaakseen Yhdysvallat on liittolaisineen aloittamassa uutta sotaa, tällä kertaa Irakin naapurimaassa Iranissa. Useat kansainvälisen politiikan asiantuntijat ovat arvioineet hyökkäyksen alkavan maaliskuun loppupuolella. Yhdysvaltojen lisäksi ainakin Israel ja Turkki ovat vahvasti mukana sotavalmisteluissa. Kaikki kolme ovat olleet jo jonkin aikaa tehostetussa valmiustilassa. Etenkin Israelissa johtavat poliitikot ovat puhuneet hyökkäysaikeista hyvin avoimesti. Sota, jossa ei ainakaan tässä vaiheessa suunnitella käytettävän maajoukkoja, alkaisi luultavasti juuri Israelin ilmaiskuilla Iranin uraaninrikastamislaitoksia vastaan.
Kylmän sodan päättymisen uskottiin aikoinaan jopa lopettavan ydinvarustelun, mutta ydinaseet ovat jälleen keskeisesti mukana etenkin Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sodassa terrorismia ja - ironista kyllä - joukkotuhoaseiden leviämistä vastaan. Erityisen huolestuttava on Yhdysvaltojen kongressin vuonna 2002 hyväksymä selonteko, joka mahdollistaa ydinaseiden "ennaltaehkäisevän" käytön paitsi roistovaltioiksi luokiteltuja maita myös Kiinaa ja Venäjää vastaan. Suurelle yleisölle uusien miniydinaseiden den sanotaan olevan siviileille turvallisia, koska ne räjähtävät maan alla. Ne esitetään täsmäaseina, jotka eivät maanalaisiin sotilaallisiin kohteisiin lähetettäessä aiheuta "oheisvahinkoja" ulkopuolisille siviileille. Niiden räjähdysvoima on kuitenkin noin kolmannes Hiroshimaan pudotetusta pommista. Kaupunkiympäristöön joutuessaan ne aiheuttaisivat suunnatonta tuhoa, ja muuallakin ne saastuttaisivat laajoja alueita radioaktiivisella säteilyllä. Miniydinaseet myös hämärtävät ydinaseiden ja tavallisten aseiden välistä eroa ja ovat omiaan madaltamaan ydinaseiden käyttökynnystä yleisestikin. Suuret viestimet ovat pääosin vaienneet Yhdysvaltojen ja sen kumppanien hyökkäysaikeista ja mahdollisesta ydinaseiden käytöstä. Suomessa vaikeneminen näyttää olevan vielä täydellisempää kuin muualla. Vain vaihtoehtolehdet, kuten kommunistien Tiedonantaja, ovat pitäneet asiaa esillä. Muut keskittyvät kirjoittamaan ydinaseista, joita ei ole olemassa: Iranin ydinaseista. On kyseenalaista, onko Iran edes kehittelemässä sellaisia. Asiaa jo vuosia tutkineen YK:n atomienergiajärjestön (IAEA) puheenjohtajan Mohammed El Baradein mukaan mitään näyttöä siitä ei ole. Toisin kuin Irakin sodan yhteydessä tällä kertaa myös Euroopan suuret maat tukevat uutta öljysotaa, tiettävästi mahdollista ydinaseiden käyttöä myöten. Ranskan presidentti Jacques Chirac ilmoittikin äskettäin, että myös Ranska varaa itselleen mahdollisuuden hyökätä ydinasein ehkäistäkseen terrorismia. Kun media ei vahdi sotahaukkoja, tarvitaan rauhanliikkeen kansainvälistä joukkovoimaa, jotta ydinaseista ei vaiettaisi. Niistä ei pitäisi vaieta myöskään suomalaisessa Nato-keskustelussa, sillä Nato-jäsenyys merkitsisi ydinasevaltojen kanssa liittoutumista ja varautumista ydinaseiden tuomiseen Suomenkin maaperälle mahdollisessa kriisitilanteessa.
Elias Krohn
|
JUTTUARKISTO>
|
||||
Valaan kasvot | Lehden esittely | Luku-urakka | Asiakaspalvelu | Yritysesittely | Mediakortti
Sotatoimia perustellaan Iranin väitetyn ydinaseohjelman aiheuttamalla
uhalla, mutta nähtävissä on merkkejä siitä, että hyökkääjät itse
olisivat aikeissa käyttää ydinaseita Irania vastaan. Näin väittää muun
muassa kanadalainen kansantaloustieteen professori Michel
Chossudovsky. Hänen Globalisaation tutkimuskeskuksen verkkosivuilla
(