Kiltti noitatohtori, kuka vei kiveni?

Kirje Swazimaasta, Kulttuurivihkot 1/2006

SUOMALAISEN TUIRE THATCHERIN vuosi 2006 ei todellakaan alkanut hyvin. Aseistautuneet ryöstäjät tunkeutuivat hänen ja hänen miehensä John Thatcherin jalokivigalleriaan Swazimaassa. Ryöstäjät veivät koruja Thatcherien mukaan yli miljoonan emalangenin (168 000 euron) arvosta.

Paikallinen lehti The Times of Swaziland on raportoinut ryöstöstä useina päivinä. Lehden mukaan Thatcher on luvannut kymmenen prosentin löytöpalkkion palautetuista koruista.

Tapasin Thatcherin tyttären Aleta Armstrongin, 45, pian ryöstön jälkeen ostoskeskuksessa Mbabanessa. Armstrong on viettänyt suurimman osan elämästään Swazimaassa, mutta hän asui äskettäin neljä vuotta Suomessa ja puhuu täydellistä suomea.

Armstrong kertoi, ettei poliisista ollut ollut ryöstön selvittämisessä apua mutta noitatohtoreita oli käynyt Thatcherien pakeilla runsaasti.

AFRIKASSA ASUNEIDEN EUROOPPALAISTEN keskuudessa on vanha vitsi, että aina kun joku on ottanut toisen kaljan, hän alkaa kertoa selittämättömästä, noituuteen liittyvästä kokemuksesta.

Noituus on täällä täysin erottamaton osa arkipäivää. Mitä köyhempi maa, sitä suurempia ongelmia se aiheuttaa - jopa pikkulapsia syytetään noidiksi.

(Toisaalta Etelä-Afrikassa on yleistynyt moderni noituus, kun kapitalismi on vallannut maan, sillä kapitalisti on modernin noidan kuva: hän rikastuu raatamatta.)

Otetaanpa esimerkki siitä, mihin noitatohtoria tarvitaan: Jos afrikkalaista puree käärme, hän menee länsimaiseen lääkäriin. Lääkäri antaa lääkkeen, joka parantaa vaivat. Tähän potilas on tyytyväinen. Mutta hän ei saa vastausta tärkeään kysymykseen: miksi käärme puri juuri häntä juuri tuolloin?

Tuohon kysymykseen länsimaisella lääketieteellä ei ole vastausta, eikä se siksi voi Afrikassa yksin menestyä. Vastauksen saadakseen afrikkalainen menee noitatohtorille, joka kertoo, että joku on käärmeen uhrin noitunut.

Noituja osoitetaan, ja hän yleensä lopulta tunnustaa teon, vaikkei olisi ketään yrittänytkään noitua. Tunnustaminen riittää; muuta seuraamusta - mitään rangaistusta - ei tule.

Koska nämä noitatohtorit ovat hyvin perillä yhteisöjen jäsenten keskinäisistä suhteista ja heillä on - sanoisinko - psykologista silmää, he usein todella purkavat yhteisöissä vallitsevia jännitteitä.

"TÄÄLLÄ ON MUSTAA MAGIAA JA VALKOISTA MAGIAA", Aleta Armstrong sanoi minulle.

Aleta Armstrong ja Tuire Thatcher todella uskoivat, että jos joku heille ryöstäjät osoittaa, niin noitatohtori.

Naiset lienevät olleet oikeassa. Noitatohtoreilla on paljon informaatiota; he ovat jonkinlaisia vasikoita.

Armstrong oli sitä mieltä, että suurin osa noitatohtoreista on huijareita. Mutta joidenkin magia todella toimii, ja siksi Guava Galleryn pihalla hääri ihmisiä apinan käsien ja muiden taikakalujen kanssa.

Ari Lahdenmäki, Mbabane

etusivu : juttuarkisto