Poliittinen toiminta rangaistavaa

"Rangaistuksen mittaamisessa käräjäoikeus on rangaistusta jonkin verran koventavana seikkana ottanut huomioon sen, että vastaajat olivat - - toteuttaneet alkuperäisen suunnitelmansa yrittää vaikuttaa poliittisiin päätöksiin kakkua heittämällä."

Maaliskuun lopussa kolme aktivistia soluttautui maailmanpankin pääjohtajan James D. Wolfensohnin ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön yhteiseen tiedotustilaisuuteen. He läimäyttivät kaksi edellisenä päivänä leipomaansa kermakakkua Wolfensohnin kasvoille. Vaikka pääjohtaja itse ei halunnut nostaa asiasta syytettä, valtioneuvoston kanslia piti asiaa niin tärkeänä että se täytyisi käsitellä oikeudessa.

Kakuttajat myönsivät käräjäoikeudessa syyllistyneensä ilkivaltaan mutta painottivat, että kyseessä oli mielenosoitus eikä rangaistava teko. Oikeus tuomitsi kakuttajille 40 päiväsakkoa eli 1 600 markkaa. Tuomion perustelut ovat suomalaisessa oikeuskäytännössä merkillepantavat, koska niissä mainitaan koventavana asianhaarana teon pyrkineen poliittiseen vaikuttamiseen.

"Rikosoikeus ei tunne poliittista vaikuttamista tekoa koventavana asianhaarana", rikosoikeuden professori Martti Majanen toteaa. "Meillä ei tällä hetkellä ole rikoslaissa edes rasistisia vaikutteita koventavana seikkana." Hänen mukaansa suunnitelmallisuus on seikka, jonka perusteella tuomiota voitaisiin koventaa. Poliittiset motiivit saattaisivat näkyä teon toteutuksessa erityisenä suunnitelmallisuutena.

Professori Majanen pitää kakuttajien tapausta periaatteellisesti hyvin merkittävänä. Hän korostaa voimakkaasti, että "asioista pitäisi pystyä avoimessa yhteiskunnassa keskustelemaan ja hoitamaan, siten, ettei rikosoikeusjärjestelmää tarvita". Rikosoikeus on Majasen mukaan vihonviimeinen keino asioiden hoitamiseen.

Mielenkiintoisena sivujuonteena Majanen pitää teon suunnitelmallisuutta. Lähes jokaiseen rikokseen liittyy aina suunnitelmallisuus, jotta teon voi tehdä. Pankkiryöstö tai kakuttaminen vaatii tiettyjä valmisteluita, eikä näitä valmisteluita voi pitää suunnitelmallisuutena. Suunnitelmallisuus täyttyisi, jos kakuttajat olisivat esimerkiksi laatineet seuraavan kuukauden kakutusluettelon, Majanen huomauttaa.

Kakuttajien saama tuomio on vain hivenen keskimääräistä 34:ää päiväsakkoa suurempi. Kulttuurivihkoille antamassaan lausunnossa eräs kakuttajista sanoi syyttäjän pyrkineen monin eri keinoin nostamaan esiin raskauttavia asianhaaroja. Ilman puolustusasianajajaa toimineet kakuttajat onnistuivat kumoamaan tapahtumapaikan ja tilaisuuden arvokkuuden raskauttavina asianhaaroina. Syyttäjä oli myös yrittänyt tehdä teosta vakavampaa, koska se kohdistui arvokkaaseen henkilöön.

Kakuttajat ovat ilmoittaneet olevansa tyytymättömiä tuomioon ja valittavansa hovioikeuteen. He ovat myöntäneet syyllisyytensä itse tekoon, mutta tuomion perustelut ovat heidän mielestään kestämättömät. Professori Majanen uumoilee tuomion perusteluiden muotoilun muuttuvan, siten että viitaus poliittisiin motiiveihin putoaa pois. Koska tuomio on keskiarvon mukainen ja syyllisyydestä ei ole epäselvyyttä, muita muutoksia ei hänen mukaansa tapahtune.