Päätoimittaja Johan Alén Toimitussihteerit Ari Lahdenmäki, Miika Miettunen Julkaisija Kulttuurivihkojen kannatusyhdistys ISSN 0356-3367

Lapin vesistöjä rakennetaan yhä

Rovaniemen lähistölle suunnitellaan vesivoimalaa

Kemijokeen suunnitellaan uutta voimalaitosta Rovaniemeltä muutama kymmen kilometriä yläjuoksulle, Sierilään. Voimalan avulla kyettäisiin paremmin hyödyntämään mahdollisesti rakennettavan Vuotoksen tekoaltaan antama lisäkapasiteetti, mutta perhoslaji tuhoutuisi. Asukkaat vastustavat hanketta, arvioi tutkija.

KULTTUURIVIHKOT, Rovaniemen maalaiskunta. Sierilän voimalan rakentamisen myötä luonnontilainen Kemijoen uoma muuttuu voimalan yläpuolella järvimäiseksi vesialueeksi, ja veden korkeuden noustessa paikasta riippuen 3 - 8 metriä laitoksen yläpuoliset koskikalastuspaikat katoavat.

Rakentamista pohtivan Kemijoki Oy:n edustajien mukaan uuden voimalan rakentaminen mietitään uudelleen, mikäli Vuotoksen allasta ei toteuteta. Tekoaltaan puuttuminen ei kuitenkaan automaattisesti pysäyttäisi voimalahanketta.

Silti ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA) luonnoksessa todetaan: "Varsinaisia selvityksiä Sierilän ja Vuotoksen hankkeiden yhteisvaikutuksista ei ole tehty, sillä tätä näkökulmaa ei nähty merkittäväksi YVA-ohjelmaa laadittaessa eikä sitä myöskään edellyttänyt YVA-viranomainen."

Sierilän voimalaitoksen on suunniteltu tuottavan 0,5 prosenttia siitä kasvusta, joka energian kulutuksessa ennustetaan tapahtuvan vuoteen 2010 mennessä. Vesivoimalaitokset tuottavat yhteensä vuosittain noin 13 terawattituntia (TWh) sähköä, ja Sierilän laitos tuottaisi arviolta 0,12 - 0,13 TWh vuodessa.

Voimalan rakentamisen työllisyysvaikutus olisi 810 henkilötyövuotta kolmen vuoden aikana eli noin 270 ihmistä. Puolet työstä eli toimittajan laskujen mukaan 130 - 140 työpaikkaa tulisi Rovaniemen seudulle kolmeksi vuodeksi. Rakentaminen aloitettaisiin vuoden 2006 paikkeilla.

Tutkija: asukkaat eivät lämpene voimalalle

Arja Huttunen Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta on tehnyt tohtorin väitöksenään kyselytutkimuksen Sierilän voimalaitoshankkeen sosiaalisista vaikutuksista. Tutkimuksen kyselylomakkeen palautti 26 prosenttia suunniteltavan voimalan ympäristön vakituisista asukkaista.

Huttunen arvioi, että kyselyyn vastasivat ne, joilla oli voimalaitoksen rakentamisesta selkeä mielipide tai joille asia oli merkityksetön. Tutkimusta ei hänen mielestään voi yleistää alueen koko väestöön.

Vastaajien enemmistö piti parhaana vaihtoehtona sitä, että voimalaa ei rakennettaisi. "Kielteisesti suhtautuvia on huomattava määrä, mutta heidän aktiivisuutensa on heikko. He kokevat etteivät voi vaikuttaa", pohtii Huttunen.

"On olemassa demokratiavaje", Huttunen väittää. "Huolimatta hienoista menettelyistä asukkaat eivät voi osallistua. He voivat ainoastaan vaatia korvauksia ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja oikeusvaiheessa."

Huttunen toteaa kuitenkin, että verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin prosessissa on tapahtunut parannuksia.

Perhoslaji katoaa Suomesta

Voimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostusluonnoksen mukaan voimalaitoshanke heikentää harvinaisten ja uhanalaisten putkilokasvien kantoja. Huonosti tunnettu korpihohtosammal kärsii rakentamisesta eniten, ja myös tulvasammalen Etelä-Lapin kanta saattaa heikentyä hankkeen toteuttamisen seurauksena.

Erään perhoslajin ainoa esiintymä on voimala-alueella. "Capricornia boisduvaliana -perhoslajin ainoa tunnettu esiintymä Suomessa häviää rakentamisen ja vedennoston seurauksena", selostusluonnos toteaa ja huomauttaa, että laji hävinnee myös, jos voimalaa ei rakenneta.

Kalaston rakenne muuttuu: "Harjus häviää tai vähenee merkittävästi voimalan yläpuolella."

Tiukkoja kysymyksiä yleisötilaisuudessa

Voimalahankkeesta järjestettiin 18. ja 19.5. tiedotustilaisuudet Oikaraisen ja Vanttauskosken kyläkouluissa. Vanttauskosken tilaisuuden avasi aluehallintokokeiluun kuuluvan Yläkemijoen aluelautakunnan vakavailmeinen puheenjohtaja Pekka Lehto, joka kutsui tilaisuuden puheenjohtajaksi erään kylätoimikunnan lupsakan puheenjohtajan Oskari Autin.

Kello 18 alkanut ohjelma oli laahaava, ja kireän aikataulun vuoksi puheenjohtaja pyysi kysymykset esitettäviksi tilaisuuden lopuksi. Enimmäkseen viidenkympin paremmalle puolelle ehtinyt väki esitti tiukkojakin kysymyksiä.

Kesäasukkaille ei ollut lähetetty kyselylomakkeita, mutta syy löytyi työresursseista: tutkijan aika ei olisi riittänyt niin monilukuisten vastausten läpikäymiseen ja analysointiin. Osan kyselylapuista oli posti hukannut, mutta viivytyksen jälkeen nekin oli saatu perille.

Asukkaat olivat myös huolissaan rantatonteistaan, ja koska rantatörmät ovat ennestäänkin korkeat, kylien isännät olivat huolissaan veneenlaskupaikoista: vanhat jäävät nousevan veden alle.

Kemijoki Oy:n edustajan mukaan yhtiön kanta on kuitenkin ollut se, että yksityiselle ihmiselle ei voida laituria rakentaa. Mutta rantatörmistä yhtiö pitää huolen, ja korvausvelvollisuuden syntyessä korvaus suoritetaan, edustajat lupasivat. Osa törmistä saa kuitenkin jatkaa luonnollista vuosisataista eroosiotaan eli valua hiljaa jokeen, todetaan YVA-selostuksen luonnoksessa.

Johan Alén

Etusivulle