Opetusministeriö on kulttuuri- ja mielipidelehtien tärkeä rahoittaja. Se
jakaa vuosittain 757 000 euroa kulttuurilehtitukea vähävaraisten lehtien
julkaisemiseen. Summaa ei ole korotettu vuosikausiin. Tukea anotaan
vuosittain, ja ministeriö myöntää sitä harkinnanvaraisesti kesäisin.
Hakupaperit tulee jättää ministeriöön helmikuun loppuun mennessä.
Monet kulttuuri- ja mielipidelehtien kustantajat ovat nostaneet päänsä ja
ilmoittaneet, ettei vallitseva tilanne miellytä heitä. Lehtien sisällön ja
levikin kehittäminen on erittäin vaikeaa, koska saatava tuki on pientä ja
koska lehdelle annettavan tuen määrä voi vaihdella joka vuosi. Pahimmillaan
tuki voi jäädä saamatta, kuten on käynyt esimerkiksi Murros- ja
Tiedonantaja-lehdille.
Tukien myöntämisestä tekee opetusministeriölle esityksen
kulttuurilehtilautakunta, joka valitaan tehtäväänsä kolmivuotiskausiksi.
Yksi lautakunnan jäsenistä, Kari J. Kettula, on laatinut kannanoton, jossa
hän esittää tuen hallinnointia muutettavaksi. Hän toivoo, että hakua
aikaistettaisiin ja että tuki maksettaisiin alkuvuodesta. Lisäksi hän
esittää kulttuurilehtituen korottamista, siten että ryhdytään myöntämään
nykyisen tuen lisäksi projektitukea erityisiin hankkeisiin.
Riitta Vaismaa vaatii Kiiltomato-verkkolehden pääkirjoituksessa (5.5.), että
kulttuurilehtilautakunnan sallittaisiin tehdä päätöksiä kulttuurisin
perustein. Tuen jakamista tulisi aikaistaa, mutta lehdiltä vaadittavien
virallisten talousselvitysten tulisi antaa saapua sitten, kun ne ovat
tilikausien mukaan valmistuneet. Tukipäätökset voitaisiin tehdä
ennakkotietojen pohjalta. "Kyllä valtio on aina osannut valvonnan
järjestää", Vaismaa kirjoittaa - aivan oikein.
Kari J. Kettulan esitys Riitta Vaismaan täsmentämänä on kannatettava.
Nykyinen tukijärjestelmä on riittämätön, ja siinä keskitytään byrokraattisen
tarkasti lehtien esittämiin talouslukuihin. Ministeriön absurdi vaatimus on,
että lehtien tulee tuottaa tappiota joka vuosi; mistä nämä rahat saadaan,
vuodesta toiseen? Talouslukuja tutkii peräti kolme lautakunnassa istuvaa
entistä tai nykyistä taloustoimittajaa: tappiota, tappiota, tappiota.
Opetusministeriö myös vaatii lehdiltä samat talouspaperit kahteen kertaan,
ensiksi kunkin vuoden avustushakemukseen ja sen jälkeen vielä
tiliselvitykseen, jossa esitetään avustuksen käyttö. Talouden painottaminen
on liiallista.
Kulttuuri- ja mielipidelehtien tulee toki vastata avustuksen asianmukaisesta
käytöstä ja selvittää se ministeriölle, mutta vasta kun avustuksella
katettava kulttuuriteko - lehden julkaiseminen jälleen yhtenä
taloudellisesti epätoivoisena vuonna - on kirjattu historiaan. Taloudelle on
osoitettava sille kuuluva paikka, ja kulttuurilehtien tukemisesta on tehtävä
kulttuuria.
Kulttuurilehtitukeen tulee tehdä inflaatiotarkistus, jossa huomioidaan
kustannustason nousu alkaen nykymuotoisen tuen jakamisen aloitusvuodesta.
Suomalaisille kulttuuri- ja mielipidelehdille on välttämätöntä, että niiden
kehittämishankkeet mahdollistetaan antamalla lisärahoitusta.
Kulttuurilehdet ovat kukkivia kasveja. Jos niitä ei hoideta rakkaudella, ne
kuihtuvat.
Johan Alén
Kirjoittaja on Kulttuurivihkojen päätoimittaja ja Kulttuuri-, mielipide- ja
tiedelehtien liitto Kultti ry:n hallituksen puheenjohtaja.
|