Kulttuurilehtiä tuetaan liian vähän

Opetusministeriö on kulttuuri- ja mielipidelehtien tärkeä rahoittaja. Se jakaa vuosittain 757 000 euroa kulttuurilehtitukea vähävaraisten lehtien julkaisemiseen. Summaa ei ole korotettu vuosikausiin. Tukea anotaan vuosittain, ja ministeriö myöntää sitä harkinnanvaraisesti kesäisin. Hakupaperit tulee jättää ministeriöön helmikuun loppuun mennessä.

Monet kulttuuri- ja mielipidelehtien kustantajat ovat nostaneet päänsä ja ilmoittaneet, ettei vallitseva tilanne miellytä heitä. Lehtien sisällön ja levikin kehittäminen on erittäin vaikeaa, koska saatava tuki on pientä ja koska lehdelle annettavan tuen määrä voi vaihdella joka vuosi. Pahimmillaan tuki voi jäädä saamatta, kuten on käynyt esimerkiksi Murros- ja Tiedonantaja-lehdille.

Tukien myöntämisestä tekee opetusministeriölle esityksen kulttuurilehtilautakunta, joka valitaan tehtäväänsä kolmivuotiskausiksi. Yksi lautakunnan jäsenistä, Kari J. Kettula, on laatinut kannanoton, jossa hän esittää tuen hallinnointia muutettavaksi. Hän toivoo, että hakua aikaistettaisiin ja että tuki maksettaisiin alkuvuodesta. Lisäksi hän esittää kulttuurilehtituen korottamista, siten että ryhdytään myöntämään nykyisen tuen lisäksi projektitukea erityisiin hankkeisiin.

Riitta Vaismaa vaatii Kiiltomato-verkkolehden pääkirjoituksessa (5.5.), että kulttuurilehtilautakunnan sallittaisiin tehdä päätöksiä kulttuurisin perustein. Tuen jakamista tulisi aikaistaa, mutta lehdiltä vaadittavien virallisten talousselvitysten tulisi antaa saapua sitten, kun ne ovat tilikausien mukaan valmistuneet. Tukipäätökset voitaisiin tehdä ennakkotietojen pohjalta. "Kyllä valtio on aina osannut valvonnan järjestää", Vaismaa kirjoittaa - aivan oikein.

Kari J. Kettulan esitys Riitta Vaismaan täsmentämänä on kannatettava. Nykyinen tukijärjestelmä on riittämätön, ja siinä keskitytään byrokraattisen tarkasti lehtien esittämiin talouslukuihin. Ministeriön absurdi vaatimus on, että lehtien tulee tuottaa tappiota joka vuosi; mistä nämä rahat saadaan, vuodesta toiseen? Talouslukuja tutkii peräti kolme lautakunnassa istuvaa entistä tai nykyistä taloustoimittajaa: tappiota, tappiota, tappiota. Opetusministeriö myös vaatii lehdiltä samat talouspaperit kahteen kertaan, ensiksi kunkin vuoden avustushakemukseen ja sen jälkeen vielä tiliselvitykseen, jossa esitetään avustuksen käyttö. Talouden painottaminen on liiallista.

Kulttuuri- ja mielipidelehtien tulee toki vastata avustuksen asianmukaisesta käytöstä ja selvittää se ministeriölle, mutta vasta kun avustuksella katettava kulttuuriteko - lehden julkaiseminen jälleen yhtenä taloudellisesti epätoivoisena vuonna - on kirjattu historiaan. Taloudelle on osoitettava sille kuuluva paikka, ja kulttuurilehtien tukemisesta on tehtävä kulttuuria.

Kulttuurilehtitukeen tulee tehdä inflaatiotarkistus, jossa huomioidaan kustannustason nousu alkaen nykymuotoisen tuen jakamisen aloitusvuodesta. Suomalaisille kulttuuri- ja mielipidelehdille on välttämätöntä, että niiden kehittämishankkeet mahdollistetaan antamalla lisärahoitusta. Kulttuurilehdet ovat kukkivia kasveja. Jos niitä ei hoideta rakkaudella, ne kuihtuvat.

Johan Alén
Kirjoittaja on Kulttuurivihkojen päätoimittaja ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n hallituksen puheenjohtaja.