Huumeselkkaus Vasemmistoliitossa
15.5.2006 (päivitetty 27.7.)
|
"Olen katkera ja vihainen", sanoo Vasemmistoliiton piirijärjestön
erotettu varapuheenjohtaja Niina Siitonen.
Satakunnan vasemmistossa kuohuu: Vasemmistonuorten Satakunnan piirin
puheenjohtajan Samu Honkasen kotoa huhtikuussa löydetty
kannabisviljelmä johti samassa kommuunissa asuvan Niina Siitosen,
26, erottamiseen Vasemmistoliiton Satakunnan piirin varapuheenjohtajan
tehtävistä. Ylimääräinen piirikokous päätti 7.5. lähes yksimielisesti,
että Siitonen ei nauti enää piirin luottamusta. Häneltä evättiin myös
eduskuntavaaliehdokkuus ensi vuoden vaaleissa.
"Olen katkera ja vihainen. Luottamus on mennyt molemmin puolin. Tuntuu
kuin se aika, energia ja raha, jota olen vuosien ajan uhrannut piirin
hyväksi, olisi valunut hukkaan", Siitonen purkaa pettymystään
Kulttuurivihkoille.
Siitonen kokee, että hänen kohtalokseen koitui väärässä paikassa
kirjoilla oleminen. Hän sanoo, ettei ole osallistunut kannabiksen
kasvatukseen eikä käyttöön. Siitonen asuu suurimman osan viikosta
Helsingissä, jossa hän työskentelee kansanedustaja Veijo Puhjon
eduskunta-avustajana.
Piirijärjestö perusteli luottamuksen menetystä Siitosen toiminnalla
toisen järjestön, Satakunnan Vasemmistonuorten piirisihteerinä. Tässä
tehtävässä hän oli piirin mukaan laiminlyönyt velvollisuutensa kertoa
Honkasen huumekärystä muille hallinnon jäsenille.
"Syy kuulostaa tekaistulta. Sain tiedon lähes samaan aikaan kuin
muutkin. Mielestäni kyse oli yksityisasiasta, eikä tehtäväni ole juoruta
sellaisista. En ole kämppäkavereitteni vartija. Olisi eri asia, jos Samu
olisi vaaraksi itselleen tai läheisilleen", Siitonen sanoo.
Piirin tovereiden suhtautumista tapahtuneeseen Siitonen luonnehtii
hysteeriseksi ja epäanalyyttiseksi.
"Ei tunnu olevan mitään väliä sillä, onko kyse miedoista vai kovista
huumeista tai sillä, olenko kasvattanut vai vain asunut samassa
huoneistossa, jossa viljelmä on ollut."
Huumekärystä on uutisoitu näyttävästi niin paikallisessa Satakunnan
Kansassa kuin valtakunnallisissa iltapäivälehdissäkin. Honkasen ja
Siitosen paikalliset puoluetoverit eivät ole ainakaan pyrkineet
hillitsemään näiden saamaa kielteistä julkisuutta, pikemminkin
päinvastoin.
"Kaikista kauheinta on se, että jotkut oikeasti uskovat, että olen
narkkari ja piikitän itseäni työhuoneessa kaiket päivät. Minusta,
Samusta ja yleensäkin Satakunnan vasemmistonuorista on annettu väärä
kuva. Koen tulleeni henkilökohtaisesti loukatuksi", Niina Siitonen
toteaa ja lisää harkitsevansa kunnianloukkaussyytteitä joidenkin
lehtikirjoitusten johdosta.
Siitonen korostaa, ettei ole menettänyt luottamustaan koko puoluetta
kohtaan, vaan ainoastaan osaan Satakunnan toimijoista.
"Heitäkään en pidä pahoina ihmisinä. Suurimman osan kanssa olen edelleen
puheväleissä. Meillä on vain eri näkökanta asiaan. Monesta muustakin
asiasta on erimielisyyksiä, kuten ydinvoimasta, EU:sta,
turkistarhauksesta ja seksuaalivähemmistöistä, mutta tämä erimielisyys
nyt johti tällaisiin seurauksiin", Siitonen loiventaa.
Hän sanoo huumekohun yhteydessä harkinneensa luopumista politiikasta
kokonaan, mutta veri tuntuu kuitenkin vetävän poliittiseen työhön
jatkossakin.
"En aio jäädä pois luottamustehtävistäni, kuten Porin
koulutuslautakunnan jäsenyydestä. Olen vastuussa äänestäjilleni. En
tiedä, onko poliittinen tulevaisuuteni Porissa vai jossain muualla.
Siihen vaikuttaa moni muukin asia", Siitonen pohtii.
Elias Krohn
Piirin toiminnanjohtaja:
"Kyse on vakavasta asiasta"
Satakunnan Vasemmistoliiton toiminnanjohtaja Antti Mäkinen
myöntää, että ylimääräisen piirikokouksen järjestäminen ja piirin
varapuheenjohtajan erottaminen ovat poikkeuksellisia toimenpiteitä.
"Henkilöasioiden takia piirissämme ei koskaan aiemmin järjestetty
ylimääräistä piirikokousta. Nyt oli kyse niin vakavasta asiasta, että
näin oli tehtävä. Muuten ei olisi päästy eteenpäin eikä saatu tilannetta
selkeytettyä", Mäkinen perustelee.
Hän korostaa, että erottamisen syynä ei ollut keskeneräinen
poliisitutkinta Samu Honkaseen ja Niina Siitoseen
kohdistuvista huume-epäilyistä, vaan Siitosen toiminta Vasemmistonuorten
paikallisena piirisihteerinä.
"Päätöksen kannalta ei ollut merkitystä sillä, seuraako Siitoselle
rikosoikeudellisia seuraamuksia vai ei. Kyse oli nuorisojärjestön
vetämiseen liittyvistä asioista. Oli myös vanhempia jo paljastuneita
huumerikoksia, joista Siitonen ei ollut informoinut piirinsä ja sen
hallinnon kaikkia jäseniä."
Honkanen oli jäänyt kiinni kannabiksen käytöstä loppuvuodesta 2004, mikä
tuli julkisuuteen tuoreen kotikasvatuskäryn yhteydessä.
Vasemmistonuoret on Vasemmistoliiton nuorisotyötä tekevä, mutta
muodollisesti puolueesta riippumaton järjestö.
"Siitonen oli samaan aikaan meidän varapuheenjohtajamme, ja katsoimme,
että hän ei nauti luottamustamme, kun hänen toimintansa nuorisopuolella
osoittautui sellaiseksi", Mäkinen selventää.
"Piirimme kenttä on ilman muuta päätöstemme tukena. Kokouksessa vain 2
edustajaa 51:stä vastusti erottamista. Emme halua antaa minkäänlaista
myönteistä signaalia siihen suuntaan, että nuorisojärjestö voisi lähteä
tällaisille teille ja että huumeet olisivat sallittuja ja hyväksyttyjä",
Mäkinen painottaa.
Vasemmistonuorten Satakunnan piirissä linja on toinen kuin paikallisessa
puoluepiirissä. Puheenjohtajan paikkaa itselleen havitellut
varapuheenjohtaja Pekka Ruissalo yritti kammeta Honkasen ja
Siitosen pois
hallituksesta, mutta hävisi äänestykset selvin numeroin. Sen jälkeen hän
kannattajineen erosi järjestöstä ja ilmoitti perustavansa Satakuntaan
uuden vasemmistolaisen toimintaryhmän.
Elias Krohn
Puoluesihteeri: "Rangaistus on kova"
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Aulis Ruuth luonnehtii Satakunnan
piirin Niina Siitoselle langettamaa rangaistusta kovaksi.
"Tapauksesta ei ole puolueessa kovin aktiivisesti keskusteltu, mutta
muutamien kommenttien perusteella uskallan arvioida, että useimmissa
muissa piireissä epäillyt olisivat päässeet paljon vähemmällä", Ruuth
sanoo.
Hän korostaa, että tällaiset asiat kuuluvat piirien omaan toimivaltaan,
mutta luonnehtii yhtenäisen toimintalinjan puuttumista "ongelmaksi".
"Onhan tässä vuosien mittaan nähty muun muassa rattijuopumuksia,
pahoinpitelyjä ja järjestöjen varojen väärinkäyttöä, mutta kaikkiin
niihin on ratkaisut tehty paikallisesti tapaus kerrallaan. Yleisin
sanktio on ollut henkilön poistaminen ehdokaslistalta tai järjestölle
aiheutetun taloudellisen menetyksen korvaaminen. Kovemmat rangaistukset
ovat olleet harvinaisia."
"Yhtenäisen linjan puuttuminen aiheuttaa sen, että jossain järjestössä
hairahtanut jäsen saa kyytiä kovemman kautta, jossain muualla taas
ollaan hyvin sallivia eikä välttämättä anneta mitään rangaistusta. Se
saattaa jäsenet hyvinkin eriarvoiseen asemaan", Ruuth toteaa. Hän aikoo
viedä asian puolueen työvaliokuntaan keskusteltavaksi.
Elias Krohn
Vastine
Elias Krohn tekee mielenkiintoisia johtopäätöksiä omasta toiminnastani
Kulttuurivihkot-lehden juttukokonaisuudessa "Huumeselkkaus
Vasemmistoliitossa". Satakunnan Vasemmistoliiton toiminnanjohtaja Antti
Mäkisen kantoja käsittelevän juttuosion yhteydessä tuodaan
allekirjoittanutkin esille seuraavasti: "Puheenjohtajan paikkaa
itselleen havitellut varapuheenjohtaja Pekka Ruissalo yritti kammeta
Honkasen ja Siitosen pois hallituksesta, mutta hävisi äänestykset selvin
numeroin. Sen jälkeen hän kannattajineen erosi järjestöstä ja ilmoitti
perustavansa Satakuntaan uuden vasemmistolaisen toimintaryhmän."
Väite siitä, että olisin havitellut tämän kohun myötä Satakunnan
Vasemmistonuorten puheenjohtajan paikkaa, on älytön. Mielenkiintoista
asiassa on myös se, ettei päätoimittaja Krohn ollut asian tiimoilta
allekirjoittaneeseen missään yhteydessä, vaan hän on laittanut
uutismuotoiseen juttuun asian omana tulkintanaan. Se on erikoista
journalismia.
Miksi siis olen esittänyt Honkasen ja Siitosen saamista pois Satakunnan
Vasemmistonuorten johtotehtävistä? Kerron tässä motiivini.
Minut oli valittu järjestön varapuheenjohtajaksi ja jouduin varsin usein
toimimaan kokouksissa puheenjohtajana sekä järjestin monenlaista
toimintaa. Kuitenkin kun Samu Honkanen (Satakunnan Vasemmistonuorten
puheenjohtaja) pidätettiin epäiltynä kannabiksen viljelystä asunnossaan,
missä asuu myös Niina Siitonen (järjestön piirisihteeri), ei minulle
kerrottu koko asiasta mitään. Sain tietää asiasta vasta
tiedotusvälineiden kautta, vaikka jo pidätystä seuraavana päivänä meillä
oli Satakunnan Vasemmistonuorten piirihallituksen kokous, jossa Niinalla
olisi ollut erinomainen tilaisuus kertoa asiasta. Myöskään sitä ei
minulle kerrottu, että Honkanen oli jo aiemmin saanut sakkotuomion
huumausainerikoksesta. Lisäksi sain tietää, että Niina Siitonen ei
voinut olla tietämättä kannabisviljelmästä, mutta silti hän edelleen
asui kyseisessä kommuunityyppisessä asunnossa. Tässä vaiheessa täytyy
muistuttaa, että Siitonen oli tuolloin vielä Satakunnan Vasemmistoliiton
varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas sekä on edelleen
kansanedustajan avustaja ja Porin koulutuslautakunnan jäsen.
Mielestäni poliittisessa järjestössä toimiminen on sen verran
vastuullista puuhaa, ettei luottamustehtävään valittu voi käyttäytyä tai
menetellä miten tahansa. Olisi auttanut, jos asianosaiset olisivat
jossain vaiheessa edes pahoitelleet käytöstään, mutta vielä mitä.
Näkemysteni vuoksi olen saanut kokea jopa henkilökohtaista uhkailua.
Näistä syistä oma luottamukseni Siitosen ja Honkasen toimintaan
luottamustoimissaan meni ja siksi halusin heidän eroaan puheenjohtajan
ja piirisihteerin paikoilta.
Omaan moraalikäsitykseeni ei sovi, että poliittinen nuorisojärjestö -
jonka toimijoiden olisi syytä näyttää muille esimerkkiä - näyttää
vihreää valoa huumausaineille. Tästä syystä Satakunnan Vasemmistonuorten
myönteinen kanta Honkasen ja Siitosen jatkolle aiheutti sen, että erosin
välittömästi järjestöstä.
Henkilökohtaisesti tällaisen tilanteen tiimoilta ei voi tuntea iloa.
Ennen episodia tulimme mielestäni Samun ja Niinan kanssa asiallisesti
toimeen. Nyt luottamus on täydellisesti mennyt.
Pekka Ruissalo
Vasemmistolainen nuori Porista,
Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön sihteeri
|