ELINKEINORAKENTEEN YKSIPUOLISUUS lyö pitkään jatkuessaan leimansa koko PAIKALLISKULTTUURIIN. Esimerkiksi VUOSISATOJA YKSIPUOLISESTI MAATALOUSVALTAISENA pysynyt seutu täyttyy kaikessa maatalousvaltaisen kulttuurin piirteistä.
*
PITKÄÄN MAATALOUSVALTAISENA KUNTANA PYSYNYT KAUHAVA ei ole paikka, jossa näkyy UUSIMMAN KEHITYKSEN PIIRTEET kuten TEOLLINEN VALLANKUMOUS, MODERNIN AATTEEN IHMISEN JA ELÄMÄNTAVAN SEKÄ MODERNIN TIETEEN JA TAITEEN ILMIÖT JA ERILAISET MAAILMANKUVAT.
MONIPUOLISIIN KULTTUURIMUOTOIHIN (VAIHTOEHTOIHIN) JOHTANUT MODERNI YHTEISKUNTA on jatkuvaa LIIKKUMISTA, UUDEN OMAKSUMISTA JA JATKUVAA MUUTTUMISTA.
IHMISKÄSITYKSIÄ sekä MAAILMANKUVIA on lukemattomia. Se voi johtaa myös siihen, että ihminen keksii uusia sanoja ja ilmaisuja (esimerkiksi ”Sein und Zeit” -filosofi Martin Heidegger sekä orgaanista arkkitehtuuria puolustanut arkkitehti Reima Pietilä).
Maatalousvaltaisen Kauhavan kohdalla tähdätään usein ”ULKOPUOLISTEN TORJUMISEEN” ja PYSÄHDYTÄÄN” yhteen ainoaan ”täälläolon todellisuuteen”.
*
KOKO SUOMENNIEMI oli 1900-luvun alkuun saakka MAASEUTUVALTAINEN ALUE.
Laihialaisesta kirjoittajasta ja nationalistipoliitikosta Santeri Alkiosta alkanut maaseutukulttuurin ja maatalouden ylistäminen on johtanut moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Ensin se johti ensin isojaon mukaisissa MAATILAKESKUKSISSA ILMAISTYÖN teetättämiseen (ERIARVOISUUTEEN, maatilojen rengit ja piiat), meren taakse muuton yleistymiseen (SIIRTOLAISUUTEEN), sisällissodan syttymiseen ja viimeksi Alkion puolueen repeilemiseen (SMP, PS).
*
Yhden käsityksen mukaan VIISAS IHMINEN (ihmiskala) on saanut muinoin alkunsa MERESTÄ, siinä kulttuuri olisi syntynyt KANSAINVÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN pohjalta. Myös MESOPOTAMIALAISTEN (Eufrat- ja Tigris-joet) KASTELUJÄRJESTELMIEN alkuperä voi juontaa tähän samaan lähtökohtaan.
Merenkurkon edustan merellinen ruotsalaisasutus (entisiä viikinkejä) on ”LAKEUDEN MESOPOTAMIA”.
*
Jos näin on, siitä voi päätellä, että on kohtalokasa erehdys torjua ”ULKOPUOLISET” JA PYSÄHTYÄ YKSIPUOLISEEN ELINKEINON HARJOITTAMISEEN kuten MAATALOUTEEN.
KUNTA ei voi kehittyä muuten MONIPUOLISTAMATTA ELINKEINORAKENNETTA.
*
Kansojen varallisuus –kirjan (1759) kirjoittaja ADAN SMITH (1723-90) tunnetaan LIBERAALIN KAPITALISMIN TALOUDELLISTEN ARVOJEN sekä VAPAIDEN MARKKINOIDEN SUURIMPANA PÖNKITTÄJÄNÄ.
Hän oli kuitenkin myös etiikan ja politiikan tuntija.
Mutta UUSLIBERALISTISEN TALOUDEN kovimmat hetket ovat nyt ovella.
*
KARL MARXIN (1818–1883) mukaan TIETOISUUS muovautuu AINEELLISTEN ehtojen mukaan. Marxin mukaan kysymys AINEELLISUUDESTA on ennen kaikkea yhteiskunnallinen ja taloudellinen ja tuo kysymys sisältyy tietouskoiseen länsimaiseen kulttuuriin.
Länsimaisen teollisen kapitalismin TAVARATULVA SEKÄ KULUTTAMISVIMMA yhtyneenä MAAPALLON VÄESTÖRÄJÄHDYKSEEN on aiheuttanut MAAPALLON LAAJUISEN YMPÄRISTÖONGELMAN.
Siinä ensin hyvää tuottanut AINEELLIS-TALOUDELLINEN systeemi iskee nyt päin ihmistä.
*
Adam Smithin filosofiassa VALTION ROOLI TALOUDESSA pyritään minimoimaan (vrt. MERKANTILISMI) jotta markkinat voisivat toimia mahdollisimman vapaasti. 1800-luvun puolivälissä teollinen kapitalismi viimeisteli TALOUDEN VAPAUDEN.
BISNEKSENTEON VAPAUDESTA on tullut viimeksi kaiken pääasia. Mutta myös VAPAATA LIIKKUMISTA vastustavat voimat ovat nyt liikkeellä. ILMASTOMUUTOSTA seuraa seuraavaksi monia suuria jännitteitä.
*
Adam Smithin aikana (1700-luvun puolivälissä) toteutettiin RUOTSISSA myös ISOJAKOUUDISTUS MAATALOUDEN TEHOSTAMISEKSI.
ENNEN ISOJAKOA harjoitettiin RUOTSIN maaseudulla SARKAJAON mukaista maataloutta ja elämäntapaa. SARKAJAON mukaiseen maatalouteen sisältyi MONIPUOLINEN SOSIAALINEN ELÄMÄ.
ISOJAON JÄLKEEN MAATILOISTA tuli muusta yhteiskunnasta pitkälle eriytyneitä ”OMISTAJIENSA PIENOISVALTIOITA”. MAATILAKESKUKSISSA alkoi näkyä myös merkkejä ITSEKKYYDEN LISÄÄNTYMISESTÄ sekä uudenlaisista sosiaalisista ja kulttuurisista suhteista.
MAATILAKESKUSTEN ARKKITEHTUURILLAKIN haluttiin korostaa tilakeskuksen omistajaa. Etelä-Pohjanmaan maatalousvaltaiselle Ilmajoelle tilattiin siksi ruotsinkielisestä Vaasan kaupungista ensimmäiset fooningit 1700-luvun puolivälissä.
*
MAATILAKESKUKSISTA TULI ISOJAON JÄLKEEN OMISTAMISEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISEN KESKUKSIA yhteiskunnan muiden ”ITSEKKYYSKESKUSTEN” joukkoon.
MAATILAKESKUSTEN ITSEKKYYS YHDISTETTYNÄ NATIONALISTISEEN VALTIOITSEKKYYTEEN TÄYDENSIVÄT TOISIAAN.
Siitä johtuen OMISTAJANA JA MÄÄRÄÄJÄNÄ toimineen ISÄNTÄVÄEN JA ALISTETUN PALVELUSVÄEN (rengit ja piiat) välinen ristiriita purkautui ensin SUOMEN SISÄLLISSOTANA 1918.
”VALLAN JA HYVINVOINNIN TASAPUOLINEN JAKAMINEN” ei kelvannut siinä MAATILOJEN OMISTAJILLE.
Rakennettu miljöö ei ole siis pelkkää PUUTA, KIVEÄ, OMISTAMISTA JA RAHAA. Se on myös jälki KULTTUURISESTA JA SOSIAALISESTA ELÄMÄSTÄ SEKÄ ”IHMISENÄ OLEMISESTA”.
*
KANTA-KAUHAVAN KESKUSTASSA (entisessä kirkonkylässä) sijaitsee nykyisin YRITTÄJÄOPISTO ja opiston kohdalla on luultavasti kuvanveistäjä EERO HIIROSEN tekemä ”YRITTÄJÄTUNNUS” (veistos).
SAMANNÄKÖISTÄ TUNNUSTA on käytetty viimeksi yhdessä keskustan uudessa liikenneympyrässä. Kummassakaan kohteessa ei ole kuitenkaan mainintaa HIIROSESTA tai muusta yrittäjätunnuksen tekijästä.
*
Sen jälkeen Kanta-Kauhavan entinen KUNNANTALO (sisäilmaongelmainen hometalo) OLI PURETTU (kaikessa hiljaisuudessa) SUURKUNNAN HALLINTOKESKUS MUUTTI YRITTÄJÄOPISTON TILOIHIN.
Muutos SYMBOLISOI samalla sitä, että KAPITALISTISESTA YRITTÄJYYDESTÄ oli tehty KAUHAVALLA julkisen kuntahallinnon (nyt suurkunnan) vallankäytön ylin arvo.
KAUHAVAN NUORISOSEURANTALO ei sijaitse sattumalta YRITTÄJÄTALON vieressä.
TUON PAIKAN SYMBOLINEN ULOTTUVUUS liittyy eniten SEUDUN YKSIPUOLISEN ELINKEINON ELI MAATALOUDEN JA siihen sisältyvän KULTTUURIN YLISTÄMISEEN.
*
KUN ASUU PITKÄÄN JOLLAKIN PAIKKAKUNNALLA (kuten minä asuin viimeksi pitkään TURUSSA) ”IHMISENÄ OLEMINEN ALKAA TARRAUTUMAAN PAIKKAAN” niin, että UUDELLE PAIKKAKUNNALLE MUUTON jälkeen ”EI NÄE KUNNOLLA ETEENSÄ”.
Kun muutimme 2010 etelästä TURUSTA pohjoiseen KAUHAVALLE, kuvittelin pitkään, että ”SEINÄJOEN KAUPUNGIN KESKUSTA ON TURUN RUUTUKAAVA-ALUEEN” kaltainen alue. Sen sisällä virtaava JOKIKIN oli minulle pitkään AURAJOKI. Mutta ihmettelin tuolloin esimerkiksi sitä miksei edes Seinäjoen lentokentälle ole suoraa paikallisbussiyhteyttä.
KAUHAVALLA näin edessäni aivan muuta kuin yksipuolisesti MAATALOUSVALTAISEN paikan.
UUSIN KÄSITYKSENI ETELÄPOHJALAISESTA KULTTUURISTA pohjautuu siihen, että olen käynyt usein SEINÄJOELLA ja olen asunut jo kymmen vuotta KAUHAVALLA.
*
KAUHAVALLE muuton jälkeen ensimmäisiin havaintoihini etisestä KAUHAVAN KIRKONKYLÄSTÄ sisältyi SOTILASLENTOKONEIDEN KORVIA REPIVÄN MELUN lisäksi se, ettei alueelta löytynyt edes PUISTONPENKKIÄ, johon voisi istahtaa.
KAUHAVALLA IHMETTELIN sitä kun LENTOKONEIDEN MELUNORMIT MONINKERTAISESTI YLITTYVÄ LENTOKONEMELU ei häiritse paikan asukkaita, PÄINVASTOIN.
KASARMIN ILMASOTAKOULUMETELI tuntui heistä melkein ”MUSIIKILTA KORVISSA”.
*
KAUHAVA oli tehty vähää ennen Turusta Kauhavalle muuttoa uuden suurkunnan nimi, sitä ennen Kauhava oli alkanut kutsua nykyistä Kanta-Kauhavaa KAUPUNGIKSI. Siinä oli kuitenkin kyse pelkästä ”tittelin vaihtamisesta”.
KANTA-KAUHAVAN KESKUSTASSA oli korkea pylväs, minkä päässä luki ”TERVETULOA KAUHAVAN KAUPUNKIIN”. Paikan lähimiljööstä löytyviä monia maatalouteen liittyviä elementtejä mutta en kuitenkaan havainnut niitä vielä tuossa vaiheessa.
KAUPUNGILLE tyypillinen KATUELÄMÄ puuttui Kauhavan entisestä kirkonkylästä kuitenkin kokonaan (en nähnyt ulkona koskaan IHMISIÄ LIIKKUVAN RYHMISSÄ). Esimerkiksi tämän yksittäisen ilmiön taustalla on PAIKAN MAATALOUSKULTTUURI.
*
KUN KAUHAVAN LENTOSOTAKOULU LAKKAUTETTIIN 2014 JA KASARMIN RAKENNUKSIIN muutti ”MUUTTOLAASIA” (SOTAPAKOLAISIA). Kauhavalaiset vastasivat tähän lausahtamalla yhtenä kuorona ”EI”.
LISÄÄKÖ ”OMIIN SULKEUTUMINEN” JA ”ULKOPUOLISTEN TORJUMINEN” TURVALLISUUTTA? EHKÄ kauhavalaiset pelkäävät eniten MUUTOSTA? Ainakaan ”HYVINVOINNIN TASAPUOLINEN JAKAMINEN” ei kelpaa kauhavalaisille.
*
NYT ”KANTA-KAUHAVAN KAUPUNKI” on minulle ”KANTA-KAUHAVAN MAATILAKESKUS” ja SEINÄJOEN KAUPUNKI ”SEINÄJOEN MAATILAKESKUS”.
SUKARIN IDEAPARKKIKAAN ei tee Seinäjoesta citymäisempää.
SEINÄJOEN KAUPUNKI on saanut alkunsa ratayhteyden lisäksi myös maatalouskulttuurin ja maataloustuotteiden jalostamisen pohjalta. Kaupunkikulttuuri merkitsee seinäjokilaisille eniten BISNEKSENTEKOA. Keskiluokkaisella OMAKOTIASUMISELLA on Seinäjoella vahva asema.
*
”MAASEUTUKULTTUURISISSA KAUPUNGEISSA” kuten Seinäjoella ja Kauhavalla seurataan tarkoin jokaisen ihmisen liikkumista ja tekemisiä. Esimerkiksi jos löytää ”puistosta” sopivan paikan pissaamiseen voi olla varma siitä, että tulee kuitenkin huomatuksi ja ”oikaistuksi” (”eihän noin saa pissata”).
Kauhavalla ja Seinäjoella tulee jostakin ja häipyy johonkin samaan kellonaikaan samoja ”tyyppejä”. Tuon eriskummallisen ”kierteen” saa aikaan paikan maatalouskulttuuritausta.
*
MAASEUTUKULTTUURIIN kasvaneet SEINÄJOKILAISET eivät pidä SUUREN MAAILMAN MODERNISTA ARKKITEHTUURISTA. Ei vaikka ALVAR AALTO on lähtöisin LAKEUDELTA. Ilman kansainvälisiä suhteita AALTO ei olisi voinut kohota modernistisen arkkitehtuurin tähdeksi.
LAKEUDELLA VIERASTETAAN VIELÄKIN KAIKKEA MODERNIA. Ensimmäiset modernit maalauksetkin nähtiin Seinäjoella varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen.
*
VAPAMIELISENÄ KUVAN JA SANAN KÄYTTÄJÄNÄ en ole saanut koskaan pienintäkään ymmärtämystä DADAISTISILLE KUVATEOKSILLENI enkä YKSILÖLLISILLE OMAKUSTANTEILLENI Kauhavalla.
KUVATEOKSENI ei ole kiinnostanut ketään ja OMAKUSTANTEENI (Kirjoitukseni) on laitettu KAUHAVAN PÄÄKIRJASTOSSA järjestään alimpaan laatikkoon.
*
KAUHAVALLA on ollut muka aina pelkkiä YRITTÄJIÄ.
KAUHAVAN SYRJÄKYLISTÄ löytää kuitenkin vieläkin väsyttävän pitkiä NÄLÄN, KURJUUDEN JA PUUTTEEN TEITÄ (entisiä renkien ja piikojen asuttamia paikkoja). Jäljet maatilakeskusten varjopuolista eivät katoa koskaan täysin.
Kauhavan valtuustossa on toiminut noin vuoteen 1980 saakka myös marxilainen työväenliike. Kauhavalla on harjoitettu myös aktiivista työväentalotoimintaa.
Kauhavalaisten mielestä ihmisen täytyy myös oleskella riittävästi ”ULKONA, ETTEI MÄTÄNISI SISÄLLE”. Kyseinen lausahdus juontaa vanhan maatalouskulttuurin mukaisesti MAATILAKESKUSKULTTUURIIN. Sen jäljet on nähty viimeksi yläkoulun kaksinapaisessa koulunkäyntijärjestelyssä.
*
SEINÄJOEN JA KAUHAVAN PROVINSSEISSA ei osata myöskään ajatella ABSTRAKTISTI.
LAKEUDEN PATAVANHOILLINEN KANSA RAKASTAA JUHANI PALMUN NÄKÖISKUVIA JA LAKEUDEN YLISTÄMISEEN KESKITTYVÄÄ ANTTI TUURIN SANATAIDETTA, tekstiä josta käy ilmi seudun itserakas iskulause ”VAIN OMAT” (pohjalaiset ihmiset ja paikat).
*
KAUHAVA on kuulunut alun perin MAATALOUSVALTAISEEN LAPUAN PITÄJÄÄN. ”LAPUA ENNEN KAUHAVAA” tunnettiin jo muinoin LAPUANJOKILAAKSOSSA majailleista PUUKKOJUNKKAREISTA.
KAUHAVAN alkuvaiheet liittyvät KRISTILLISEN KIRKON HISTORIAAN. LAPUAN PITÄJÄSTÄ irtaantuminen tapahtui 1600-luvun alussa. Kauhavan ensimmäiset maatilakeskukset olivat linnoitusmaisia umpikartanoita miespihoineen.
*
MAASEUTUPAINOTTEINEN LAPUA on halunnut säilyä tähän päivään asti itsenäisenä kuntana koska LAPUALAISET ovat halunneet säilyttää oman ISÄNTÄKESKEISEN MAASEUTUKULTTUURINSA. LAPUA sanotaan olevan myös ”SUSIVAPAA” (susi symbolisoi tuossa lausahduksessa pahaa itää).
MAATALOUSVALTAISET kunnat KAUHAVA HÄRMÄT JA KORTESJÄRVI SOPIVAT 2008 KUNTALIITOKSESTA SEKÄ MUODOSTIVAT SUURKUNNAN NIMELTÄ ”KAUHAVA” mutta LAPUA jäi sen ulkopuolelle.
Kuntaliitosta juhlittiin ensin perusteellisesti. Mutta koska kauhavalaisten ja härmäläisten välit ovat olleet kuitenkin aina huonot härmäläiset suuttuivat ”kantakauhavalaisille”. Valtaosa yhteisistä kuntaliitosvaroista on suunnattu Kanta-Kauhavalle.
*
MAATALOUSVALTAISEN SUUR-KAUHAVAN viimeaikaiset tapahtumat viittaavat myös UUSIMMAN RAKENNEMUUTOKSEN eli SUURKUNTAUUDISTUKSEN epäonnistumiseen.
Tämä on näkynyt entisen Kauhavan, Härmien ja Kortesjärven KUNTIEN välisen kuntaliitoksen repeilemisenä. Siihen liittyvässä ilmiöSSÄ ”HÄXITISSÄ” seudun Härmät haluaisivat hajottaa koko SUURKUNNAN.
Erimielisyyksien taustalla on liitoskuntien MAATALOUSVALTAINEN KULTTUURI, jossa on totuttu hallitsemaan OMAA MAATILAKESKUSTAA periaatteella ”MINÄ MÄÄRÄÄN TÄÄLLÄ”.
*
ETELÄPOHJALAISET OVAT LUTERILAIS-KANSANUSKOVAISTA AGRAARIVÄKEÄ. Mutta jos kauhavalainen alkaa RYYPPÄÄMÄÄN hän vetää pään täyteen Koskenkorvaa ja KIROILEE.
KOTISEUTUMATKAILUUN ihastunut kauhavalainen PYSYTTELEE SISÄÄNPÄIN KÄÄNTYNEENÄ TURVALLISESTI KOTISEUDULLAAN” KOKO ELÄMÄNSÄ eikä lähde ”seikkailemaan maailmalle”.
PAKOLAISEN KANSSA seurustelemista saatetaan pitää KAUHAVALLA JA SEINÄJOELLA AVIORIKOKSENA.
Myös MODERNI AMMATTIYHDISTYSLIIKE ON vielä uutta yksipuolisesti maatalouselinkeinoon tukeutuvilla seuduilla.
KAUHAVALAISET JA HÄRMÄLÄISET eivät kuitenkaan pärjäisi ilman ”uutta verta”, tavaratuotannolla rikastunutta LILLBACKAA. Parhaiten hänet tunnetaan Kauhavallakin maatilakulttuurin vastaisesta POWERPARKISTA.
Yrittäjä Lillbackan toiminnasta löytyy hyviä esimerkkejä siitä kuinka maatalousvaltaisesta Lapuanjokilaaksosta pulppuaa kovaa vastarintaa jos joku yrittää MONIPUOLISTAA SEUDUN ELINKEINORAKENNETTA.
*
SUOMEN PIENIN LUONTOYHDISTYS toimii Kauhavalla (noin 40 jäsentä). Kauhavalla on kuitenkin maailman pisin uusi maantie keskellä kansainväliseksi lintujensuojelualueeksi kaavailtua peltomaisemaa (Kangas-Annala). Tämä todistaa paikkakunnalla omaksutusta LUONTOSUHTEESTA, mikä liittyy seudun maatalousvaltaisuuteen.
KANGAS-ANNALASTA, MAASEUTUKULTTUURIN PALVONTAKESKUKSESTA KOSOLANMÄELTÄ IISAKIN JUSSIN TUVASTA kuuluu usein SIIONINVIRREN LAULU.
*
Kauhavallakin asuu myös SAVOLAISIA. Heitä pidetään yleensä hauskoina. Mutta savolaiset osaavat olla usein myös KATEELLISIA JA ILKEITÄ.
Kauhavalaisille kelpaa pelkkä ”lyhyt tokaisu” (yksi ainoa mielipide ja kaikille yhteinen totuus).
Kunnan hallintoon jatkuvasti osallistuminen ei kuulu kauhavalaiseen kulttuuriin. Pääasia on se, että käy vaalissa äänestämässä ja pitää sen jälkeen seuraavat neljä vuotta suunsa kiinni eikä tee ikinä valtuustolle kuntalaisaloitetta.
MAATILAKESKUS-KAUHAVALAISET panostavat aina ja kaikessa vain ”OMIIN”, ei koskaan ”ULKOPUOLISIIN”. ”Uutta ulkopuolista verta” on paikkakunnalle tuonut esimerkiksi SUOMEN VALTIO JA EU.
Rautatien rakensi valtio Kauhavalle 1800-luvun jälkipuoliskolla ja Kauhavan LENTOSOTAKOULU perustettiin VALTION TOIMESTA 1920-luvulla.
KAUHAVAN LENTOSOTAKOULU lopetettiin 2014, sen jälkeen paikka toimi lyhyen aikaa SOTAPAKOLAISTEN TURVAPAIKKANA. Tämäkin tapahtui VALTIOVALLAN toimesta.
Kauhavalla palvotaan vieläkin seudun PUUKKOPERINNETTÄ. Seudun kuntayhtymä on nimeltään KAKSINEUVOINEN. VIRKAVALTAISUUTTA paheksutaan Kauhavalla vieläkin.
SIIRTOLAISUUTTA koskeva paikkakunnan suomenkilinen kirjallisuus on ainoastaan YHDYSVALLOISTA.
Kauhavan sotilaslentokentän lakkauttamisen lopettamista seurasi kasarmirakennusten varaaminen PAKOLAISILLE ja sitä on vastustettu kovasti.
*
MAATALOUSKULTTUURINKIN taustalta löytyy siitä poikkeavia ILMIÖITÄ, joita ei ole historiankirjoituksessa usein edes tunnustettu.
Tässä siitä muutama esimerkki.
1. TERMI ”RUOTSI-SUOMI” esiintyy USEIN NATIONALISTISTEN HISTORIANKIRJOITTAJIEN TEKSTEISSÄ. SIINÄ ON KUITENKIN KYSE NATIONALISTISEN HISTORIANKIRJOITUKSEN YLLÄPITÄMÄSTÄ MYYTISTÄ.
Ennen SUOMEN VALTIOTA oli kuitenkin vain RUOTSIN KRUUNU ja siihen sisältynyt ÖSTERLAND (aluksi pelkkä Suomenniemi). Ruotsin kruunu kävi vuosisadat sotaa Venäjän valtapiirejä vastaan ja suomalaisilla oli siinä sivustaseuraajan rooli.
RUOTSIN KRUUNUN PÄÄMIEHEN eli KUNINKAAN tärkeimmäksi avustajaksi VALTAPELEISSÄ tuli KRUUNUN AATELISTO. Siihen ei kuitenkaan kuulunut eteläpohjalaiset talonpojat.
Siksi LAKEUDEN HISTORIA JA ELÄMÄ näyttää hyvin erilaiselta kuin muu SUOMEN HISTORIA JA ELÄMÄ.
*
Kun ajattelee tältä pohjalta esimerkiksi NUIJASOTAA JA LAPUANLIIKETTÄ ymmärtää hyvin sen, että omahyväiset eteläpohjalaiset ovat kokeneet aina itsensä ULKOPUOLISIKSI.
Käsitteellä ”RUOTSI-SUOMI” on myös pyritty nationalistisessa historiankirjoituksessa kytkemään SUOMI osaksi ”hyvää länsimaista kulttuuripiiriä” erotuksena ”IDÄN PAHASTA KULTTUURISTA”.
MUTTA hyvällä syyllä voi väittää, että IDÄN KULTTUURI (PIETARI SUURI JA LENIN) on vaikuttanut enemmän ITSENÄISEN SUOMEN VALTION PERUSTAMISEEN JA ITSENÄISTYMISEEN kuin esimerkiksi RUOTSIN KRUUNU.
2. Kun kahden valtion väliselle alueelle määriteltiin VALTIONRAJA, esimerkiksi toisen valtion entinen hallintokeskus saattoi sijoittua aikaisemmin vieraan valtion puolelle. MERENKURKUN kohdalla sijainnut KORSHOLMAN LINNA (Kyrtzborg) on tästä hyvä esimerkki.
Kyseinen paikka oli pitkään RUOTSIN puolelta hallittu hallintokeskus mutta se hävitettiin ennen SUOMENNIEMEN (Ruotsin Österlandin) VALTIOLLISTA ITSENÄISTYMISTÄ levittämällä paikan sora viereisille maanteille.
Vastaavan tyyppisiä paikkoja löytyy nykyisen Suomen kaikilta sivustoilta.
3. MYÖS VALTIOIDEN SISÄPUOLISTEN OSA-ALUEIDEN välille on muodostunut saman tyyppisiä nykyaikaan asti vaikuttavia jännitteisiä suhteita. Ne saattavat johtua esimerkiksi seudun historiasta ja elinkeinorakenteesta.
Tästäkin löytyy monia hyviä esimerkkejä.
ESIMERKKI 1.
1500-luvulla perustetun JUHANA HERTTUAN HERTTUAKUNTA-ALUEEN ja maatalousvaltaisen Etelä-Pohjanmaan välillä on vallinnut tähän päivään asti syviä RISTIRIITOJA vaikka molemmat alueet sisältyvät nykyisin SUOMEN VALTION ALUEEN SISÄLLE.
Tämä johtuu siitä, että Juhanan herttuakunnan ALUE RAJATTIIN alun perin siten, että sen ulkopuolelle jätettiin Etelä-Pohjanmaa.
NUIJASOTA liittyi RUOTSISSA KÄYTYYN SISÄLLISSOTAAN. Eteläpohjalaiset ovat kuitenkin keksineet NUIJASODALLE ikiomia sankarillisia tarinoita.
ESIMERKKI 2.
SUURKUNTAUUDISTUSTA ei voi toteuttaa kaikilla SUOMEN VALTION sisäisillä osa-alueilla. UUDISTUS on johtamassa Suomen toisilla seuduilla ylivoimaisiin ristiriitoihin.
SUOMEN SUURKUNTAUUDISTUS on johtanut monilla seuduilla ERIARVOISUUDEN LISÄÄNTYMISEEN JA YHTEISKUNNALLISTEN KUSTANNUSTEN KASVAMISEEN mutta ei VALTION JA KUNTIEN RAHAKRIISIEN HELPOTTUMISEEN EIKÄ TASA-ARVON PARANEMISEEN.
Tässä on kyse SUOMEN VALTIOINSTITUUTION sekä VALTION OSA-ALUEIDEN välisistä suurista KULTTUURIEROISTA sekä toisaalta kansainvälis-kapitalistisen RAHATALOUDEN YLIOTTEESTA suhteessa SUOMALAISEEN VALTIOON.
VALTIOIDEN JA KUNTIEN VALTAPELI ei tyydytä myöskään ”PIENOISVALTIOLAISIA MAATILAKESKUKSIA” varsinkaan nyt kun RAHAVIRTA (rahalliset tuet) SUOMEN VALTIOLTA JA EUROOPAN UNIONILTA on koko ajan heikkenemässä.
ESIMERKKI 3.
”IHMISENÄ OLEMISEEN” liittyy läheisesti kysymys ”TOIMEENTULOSTA”. Maatalousvaltaisen yhteiskunnan teolliseksi muuttuminen on tästä hyvä esimerkki.
Teollistuminen alkoi Britanniasta. SUOMEN TEOLLISTUMISEN yhteydessä tapahtui kokonaisvaltainen muutos, mikä heijastui kaikkeen. Muutto isojaon jälkeiseltä maaseudulta 1800-luvun kaupunkiseuduille merkitsi paljon muutakin kuin vain esimerkiksi ”navetan tuoksujen vaihtumiseen tehdashallin koneöljyyn”.
Teollistuminen aiheutti myöhemmin myös YMPÄRISTÖKRIISIIN liittyviä ongelmia. Mutta siihen liittyviä kysymyksiä ei voi ratkaista vaikka kaikki suomalaiset muuttaisivat takaisin maaseudulle.
*
KANSAINVÄLISTYNEEN HELSINGIN METROPOLIALUEEN JATKUVA VOIMISTUMINEN murtaa parhaillaan SUOMEN VALTIOTA paljon syvemmältä kuin osataan vielä monen seikan kohdalla edes aavistaa. Helsingin metropolikehityksen vastustaminen ei kuitenkaan auta.
SILLÄ METROPOLISOITUMISESSA ON KYSE KANSAINVÄLISESTÄ RAKENNEMUUTOKSESTA.
KEHITTYVIEN SYRJÄKYLIEN SUOMEA EI TULE KOSKAAN.
EIKÄ HELSINGIN METROPOLIA vaikuttavampaa ”TOISTA IDEAPARKKIA” VOI SUOMEEN SYNTYÄ.
*
MONIPUOLISIN ELINKEINORAKENNE JA ELÄMÄNTAPA on ollut aina KAUPUNKIKULTTUURISSA.
MUUTAMAN JOHTAVAN SUVUN VALANKÄYTÖSTÄ saattaa tulla maatalousvaltaisella seudulla paikan demokratiaa leimaava piirre. Kyseisen seudun ”POMOJEN” mielestä kaikkien kuntalaisten tulisi olla yrittäjiä ja kuulua samaan puolueeseen eli KESKUSTAPUOLUEESEEN.
TÄHÄN ISÄNTÄKULTTUURIIN LIITTYY erikoinen paikallinen KANSANKULTTUURI.
*
Pelkästään KYLÄTEATTERIA harrastavalla paikkakunnalla saatetaan kuvitella kunnan olevan samalla jopa ELOKUVAKAUPUNKI.
Paikkakuntalaisten puheessa saattaa erottua esimerkiksi lausahdus ”hän oli hyvä työmies” vaikka tuo tokaisu on LOUKKAAVA ILMAISU esimerkiksi entisen ILMAISTYÖTÄ TEHNEEN RENGIN kohdalla.
Työläinenhän OMISTAA ainoastaan TYÖPANOKSENSA.
*
TOISEN MAAILMANSODAN jälkeen VALTIOITA on voitu velvoittaa YK:n kautta huomioimaan SOTAA pakenevien ihmisten ELÄMÄ (SOTAPAKOLAISUUS). MUTTA NYT TÄYTYY SUUNTAUTUA tässäkin kohti MUUTOSTA ja alkaa puhumaan myös YMPÄRISTÖPAKKOMUUTOSTA.
YMPÄRISTÖPAKKOMUUTON aiheuttaa ILMASTONMUUTOS, VEDEN ALLE JÄÄVÄT TYYNEN VALTAMEREN SAARIVALTIOT ovat kohta ”YMPÄRISTÖPAKKOMUUTTOLAISIA”.
*
(LAPUANLIIKE)
KEINOTEKOISEN ”IHMISENÄ OLEMISEN” VASTAKOHTA on korostaa VAISTONVARAISTA SATTUMAA.
Jos joutuu tilanteeseen, jossa ihminen tuntee joutuneensa keinotekoisen (ennalta määritellyn systeemin) sisälle ”pakotetuksi toimijaksi” tämä johtaa luonnostaan siihen, että ihminen etsii olemiselleen uusia arvoja, lähtökohtia ja toimintatapoja.
*
ITSENÄISEN SUOMEN VALTIOLLISEEN POLITIIKKAAN PUUTTUNUT LAPUANLIIKE on saanut alkunsa maatalouskulttuurisista ja MAATILAKESKUKSISTA.
LAPUANLIIKKEEN ALKUPERÄ JUONTAA kuitenkin yli puolen vuosituhannen vuoden takaiseen tapahtumaan NUIJASOTAAN sekä siihen, ettei eteläpohjalaisista tullut MAAN AATELISTOA.
Lapuanliikkeen kannattajat olivat MAATILAELINKEINON harjoittajia, he kokivat 1930-luvulla ETELÄ-SUOMESSA VAIKUTTANEEN KOKO SUOMENIEMEÄ hallitsevan UUDEN SUOMALAIS-NATIONALISTISEN EDUSTUSLAITOKSEN ”ISÄNTÄKOMENNON” kilpailijana omalle VALTAPELILLEEN.
LAPUANLIIKKEEN KOHDALLA TAPAHTUI KUITENKIN VALTION PRESIDENTIN MUILUTTAMISEN KOHDALLA NIIN VAKAVA RIKOS, ETTEI SITÄ EI PIDÄ KUITATA HUMORISTISESTI ”ETTÄ MAINITTAIS”.
EI OLISI IHME VAIKKA TÄMÄN VANHAN LAPUALAISEN KULTTUURIN POHJALTA SYNTYISI MYÖS ”UUSLAPUANLIIKE”.
*
ETELÄPOHJALAISETKAAN eivät voi sille mitään, että ”KANSAINVÄLINEN MAAILMA” tunkee ja tulee myös LAKEUDELLE.
1700-luvun puolivälistä lähtien perustetuissa MAATILAKESKUKSISSA elettiin aluksi OMAVARAISTALOUTTA. Mutta vähitellen Maatalouskeskuksetkin joutuivat vuorovaikutukseen ympäröivän maailman kanssa.
SUOMEN ENSIMMÄISET KANSAINVÄLISET TALOUDELLISET SUHDANTEET JA KANSAINVÄLINEN VUOROVAIKUTUS JOHTI SUURIIN MUUTOKSIIN SIIHENASTISESSA ISOJAKOPERIAATTEESSA.
KANSAINVÄLISET TALOUDELLISET SUHDANTEET (AALTOMAINEN TALOUSKASVUN VAIHTELU) alkoi vaikuttaa SUOMESSA vasta 1800-luvun puolivälistä lähtien.
Vuorovaikutus MAATILAKESKUSTEN ulkopuolisen elämän välillä oli aluksi vuorovaikutusta MAATILAKESKUSTEN välillä ja KANSALLISTA VUOROVAIKUTUSTA. KANSALLINEN VUOROVAIKUTUS koski kuitenkin koko ajan myös yleistä KANSAINVÄLISTÄ MUUTOSTA (esimerkiksi teollisen kapitalismin synnyttämä työväenliike).
KANSAINVÄLISYYS on Suomessa vielä nuorta. KAPITALISTISEN TEOLLISUUDEN merkitys on ollut Suomessakin näkyvintä KANSAINVÄLISTYMISEN YHTEYDESSÄ.
*
SUHDANTEET ALKOIVAT VAIKUTTAA ENSIN KANSAINVÄLISESSÄ VALTIOIDEN VÄLISESSÄ TALOUDESSA. Kansainvälisen vuorovaikutuksen laajetessa ja tiivistyessä perustettiin EUROOPAN UNIONI JA MUITA KANSAINVÄLISIÄ organisaatioita ja instituutioita.
SAMALLA MAATILAKESKUSTEN koko kasvoi ja riippuvuus valtion ja EUROOPAN UNIONIN TALOUDELLISESTA TUESTA lisääntyi.
MAATILAKESKUKSISSA harjoitettiin aluksi PAIKALLISTA JA SEUDULLISTA vuorovaikutustoimintaa. Hyvä esimerkki tästä on ”KONEELLISTETUT MEIJERIT”. Tämä merkitsi MAATILAKESKUSTEN ”avautumista” sekä riippuvuuden lisääntymistä maatilakeskusten ulkopuolella vaikuttaneista uusista taloudellisista ja teknisistä järjestelmistä.
Riippuvuus NYKYISESTÄ KANSAINVÄLISESTÄ TOIMINNASTA on aiheuttanut myös vastarintaa. KANSAINVÄLISTYMINEN on mennyt kuitenkin niin pitkälle, että paluuta vanhaan suljettuun KANSALLISEEN poliittiseen ja taloudelliseen systeemiin (kuten MARKKAAN) ei voi enää tapahtua.
*
ALUERAKENNE JA RAKENTAMISTAPA on nykyisin suurten muutosten edessä. ETELÄPOHJALAISET eivät voi mitään myöskään tälle muutokselle.
Tulevaisuuden rakentamistapa liittyy ennen muuta TAAJAMARAKENTAMISEN KEHITTÄMISEEN. TAAJAMIEN REUNA-ALUEET kuten SYRJÄKYLÄT on pakko vapauttaa ELOLLISEN LUONNON KASVULLE.
ILMASTONMUUTOKSEN AIKANA RAKENTAMISEN HAJAUTTAMISEN JA SYRJÄKYLIEN haitallisuus on helppo todeta. YKSITYISAUTOILUN varassa ei voi kehittää uutta aiempaa parempaa aluerakennetta.
SYRJÄKYLISSÄ autot hajoavat nopeasti kuoppaisten maanteiden ja puutteellisen talviaurauksen ja -hiekoituksen kohdalla (aiheuttaen liikenteellisiä vaaroja). Esimerkiksi KITKARENKAIDEN JA SÄHKÖAUTOJEN käyttö ei ratkaise tätäkään liikenneongelmaa.
SUOMEN TIEVERKKO on myös liian laaja ja kallis pienelle kansalle.
Syrjäkylien väestö on myös vanhentunut ja vähentynyt sekä perinteisen maatalouselinkeinon jatkaminen on kohdannut viimeksi niin kovia haasteita, että monen maatalousyrittäjän kohdalla edessä on elinkeinon vaihtaminen.
*
SUOMALAISEN NATIONALISMIN ALKUVUOSINA 1936 ilmestyneessä (kirjoittanut V. Tarkiainen) SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN HISTORIASSA sanotaan (Johdanto, sivulla 1), että ”SUOMEN SUVUN ALKUPERÄ – – on meidän etsittävä tämän SUVUN varhaisimpia tunnettuja asuinpaikkoja – – SUOMEN KIELI – – oli OSA VÄESTÖÄ siirtynyt länteen Suomenlahden eteläpuolella sijaitseviin Itämeren maihin – – kosketuksiin LÄNSIMAISEN KULTTUURIPIIRIN kanssa – – HEIMOJEN – – arvellaan muuttaneen Suomenlahden pohjoispuolelle – –”.
Tässä kuvauksessa näkyy päällimmäisenä jälki TODELLISEKSI KUVITELLUSTA KANSAKUNTAINTOILUSTA. Yhteiskunnan uudistuessa tuokin puhe murenee.
*
Uusimman arkeologian mukaan (johon sisältyy myös DNA-tarkastelua) myös Suomenniemen asuttaminen on tapahtunut aivan toisin.
Uusimmassa tarkastelussa suomalaiset näyttäytyvät monien eri kansanryhmien sekoituksena ja jatkuvasti liikkuneina kansanryhminä. Tämä prosessi on tapahtunut hyvin pitkän ajanjakson kuluessa ja kansanryhmien ”sekoittumisena”.
*
Nurmo-ilmajokilainen kansanedustaja JUHA MÄENPÄÄ on tullut kuuluisaksi käytettyään rasistista ilmaisua ”VIERAS-LAJISET”. Mäenpää puhui tuolla ilmaisulla ”perimmäisessä provinssissa” vallitsevan PAIKOILLEEN PYSÄHTYNEEN MAATALOUSKULTTUURIN puolesta äänellä ”ME JA ULKOPUOLISET”.
Mäenpää julistaa, että MITÄÄN EI SAA MUUTTAA.
*
Mäenpää tuli tunnetuksi sanomalehti ILKAN tabloidin korkuisesta VAALIMAINOKSESTA, jossa hän seisoi tukevasti PAIKALLISEN LAKEUSSEUDUN KANSALLISPUKU päällä ja maassa jalkojen vieressä LELUAUTO.
Mäenpää hehkuttaa puvullaan (itävaltalaista Jörg Haideria matkien) regionalistis-eteläpohjalaista agraarikulttuuri-itsetuntoa.
Mainittakoon se, että myös Mäenpään puvussa on kyse lainasta. Se on ruotsalaiseen klassiseen fooninkiin sisältyvästä esineistöä, josta on tehty eräs SEUDUN MYYTTISYMBOLI.
*
SUOMEN VALTION perustuslaillinen filosofia omaksuttiin 1800-luvulla. Suomen ensimmäisen PERUSTUSLAIN sisältö on kuitenkin muuttunut jatkuvasti uusien LAKIEN säätämisen johdosta.
VALTION JA KANSALAISTEN välinen alkuperäinen suhde on muuttunut monen seikan kohdalla täysin. Tämän päivän maailman olosuhteet ovat aivan toiset kuin ”ennen vanhaan”.
Olisi mieletöntä edes yrittää palata takaisin ”ALKUSUOMALAISUUTEEN” (vrt. perussuomalaisuus).
*
KAIKKI MAAPALLON IHMISET OVAT SAMANLAISIA. Siksi uuden MAAILMANJÄRJESTYKSEN PERUSTA ei voi olla se, että ”PAIKKAA HALLITSEE VALITTU KANSANRYHMÄ”.
Myös suomaisten täytyy auttaa ”KAIKKIA PAKOLAISIA JA PAKKOMUUTTAJIA”.
Myös Suomen maaseutuvaltaisten provinssien täytyy uudistua ja muuttua tässä suhteessa.
*
MODERNI MAA- JA METSÄTALOUS on kuulunut pitkään modernin yhteiskunnan VÄLTTÄMÄTTÖMIIN PERUSTOIMINTOIHIN (elintarviketuotanto jne.).
Mutta myös siihen on sisältynyt koko ajan myös ongelmia.
MAATALOUSVALTAISESTA KULTTUURISTA ON TULLUT myös KONSERVATIIVISEN PERHE-ELÄMÄN JA PORVARILLISTEN SUKULAISSUHTEIDEN TUKIPYLVÄS. LUOVUTTAA YLIN VALTA PATRIARKAALISELLE ELÄMÄNTAVALLE ei johda hyvään.
*
MUUTOS PAREMPAAN SUUNTAAN MAAPALLON ELOLLISEN LUONNON SUHTEEN EI VOI TAPAHTUA YHTEISKUNNAN TÄHÄN ASTI soveltamien ”uusien tieteellis-teknisten sovellutusten” pohjalta.
Nyt tarvitaan muutoksia monella muulla tasolla, esimerkiksi tähänastisissa AJATTELUTAVOISSA, TALOUDESSA, VALTAPOLITIIKASSA, LUONTOSUHTEESSA JA TEKNOLOGISESSA ELÄMÄNTAVASSA.
KÄYTÄNNÖN ELÄMÄN JA VALTIOIHIN PERUSTUVAN KANSAINVÄLISEN MAAILMAN on muututtava perusteellisesti, jotta YHTEISKUNTIA voidaan kehittää aiempaa MIELEKKÄÄMMIKSI JA ”KESTÄVIMMIKSI”.
